Juuri näin! Hienoa nähdä ja kuulla etten ole yksin hulluuksieni kanssa 
1 tykkäys
Ittellä on joka vuosi ollut jotain jopa erittäin idioottimaisia taikauskoa lietsovia juttuja osana playoff-kevättä. Aiempina vuosina kalsarien väri on ollut ratkaisevassa osassa ja toisinaan puolestaan sukkien merkki. Tänä vuonna taikausko kohteena oli alku-keväästä tapahtunut, jo vuosia käytössä olleen deodorantti-merkin vaihto toiseen… Pelillinen alamäki alkoi samana päivänä kun vaihdos uuteen merkkiin tapahtui (31.1.2017 Lukko-Tappara 5-3).
Tajusin asian puolivälierien pelissä numero 5. Sitten jo pelissä 6 oli vanha tuttu dödö käytössä ja lopputulos on kaikkien tiedossa. Sattumaako?
5 tykkäystä
Harmi ettei tullut liiga suklaamunia, joudutaan elämään jännityksessä
4 tykkäystä
Itselle muodustunut tässä muutaman vuoden aikana pientä taikauskoa ‘ekasta’ finaalikeväästä lähtien, ensinnäkin telkkarin taakse seinälle tulee ripustettua Tapparan lippu kun poffit alkavat, sekä kiekko jossa tapparan logo asetettuna samalle kohtia lipun ääreen hyllylle pystyyn että logo näkyy. Ei niitä vaan ole malttanut poiskaan jättää.
1 tykkäys
Mulla on kaikenlaista pientä. Varsinkin, kun sarja alkaa lähenemään loppua astuu kuvioihin sohvarituaalit.
Hieman ennen erän alkua täytyy käydä juomassa vettä (Huom. suoraan hanasta, ei mukista!) Sohvalla tultaessa lösähdetään sohvan makuupaikalle, josta noustaan istumaan ja korjaamaan villasukkien asentoa. Sitten hyvän asennon etsintä ja eikun jännittämään!
Viidennessä pelissä kävi pienet kylmät. 
Olin pitänyt koko ottelun vasenta kättä pään takana. Katkoilla sen sai ottaa pois. Sitten peli jatkui ja huomasin että käsi lepäsi rinnalla. En uskaltanut alkaa siirtämään kättä, ettei kukaan/mikään huomaisi virhettäni. No, odotin katkoa ja sitten se tuli. Ilveksen tasoitus. Loppupelin käsi oli taas pään takana ja voitto tuli!
Kuudennessa ja seitsemännessä oli betsit laitettu Ilveksen puolesta. Tai siis vastaan… You know!
8 tykkäystä
Arvostan! Hienoa toimintaa 
Pakko kokeilla myytin pitävyyttä ja liput hommattu g1 ja g2 peliin jos turpaan tulee niin sit ei kyllä uskalla enää tällä kaudella paikan päällä käydä 
5 tykkäystä
Jotain juttuja on…on ollut aina.
- Peliin paikan päälle en laita pelipaitaa ellei kyseessä ole vähintään semifinaali
- On tosi tarkkaa mitä musiikkia kuuntelee ennen peliä. Tämä muuttuu kaiken aikaa. Ennen Ilves-pelejä oli tietty levy (toimi lopussa hienosti), näitä menossa olevia pelejä ennen en ainakaan nyt kuuntele mitään
- En lue mediaa, en varsinkaan Aamulehteä. Aamulehdestä en edes nettiversiota tai etusivua, sellainen pahan ilman lintu se on. Helsingin lehtiä saatan lukea, mutten kiekkojuttuja nyt käynnissä olevan ottelusarjan aikana
- En kuuntele radiosta kuin Juha Lindgrenin selostusta
- On yksi pubi, jossa en halua katsoa peliä (riittävän monta tappiota nähnyt siellä)
- Jos on mikä tahansa väreihin liittyvä valintatilanne, vaikka juoma- tai ruokapakkauksissa, niin oranssi, sininen tai valkoinen vie voiton. Ei keltainen, vihreä, musta tai punainen
- En kuittaile, en uhoa. En ota vastaan onnitteluja yksittäisestä pelistä tai ottelusarjasta
Ja pidän tuota kaikkea ihan harmittomana ja normaalina. Aika hienoa, että kiekon kanssa on joka kevät tarjolla ne suuret tunteet, taivas ja helvetti. Pitäähän siihen sitten omalla vaatimattomalla panoksellaan osallistua, kokonaisvaltaisesti.
4 tykkäystä
Liigassa juurikin näin. Taitaa juontaa juurensa NHLn konferenssifinaalin voitto -palkinnosta ja sen kosketuskiellosta…
Mutta esim muuan Sidney Crosby on koskenut viimeisenä kahtena vuotena tähän konferenssifinaalin mestaruus -pystiin, hyvin on mennyt silti kukahan Liigassa uskaltaa olla eka.
SORI TOSI PAHA OFFTOPIC
Mode-edit: lisätty lainaus selkeyttään viestin sisältöä, koska viesti on siirretty toisesta ketjusta.
4 tykkäystä
Eikös se ole Presidents’ Trophy mihin eivät “uskalla” koskea, vai onko se tosiaan tuo konferenssimestaruus?
Konferenssimestaruus.
Peltola ei koskenut viime vuonna. Kukkonen koski tänä vuonna.
5 tykkäystä
Kukkonen koski tuohon pystiin muistaakseni 2013-2014 sekä 2014-2015 ja ihan hyvin se meni. 
Nostellaan ketjua hieman ylös tällä mielenkiintoisella, lainatulla viestillä:
1 tykkäys
Itellä oli tietyt rutiinit kun jääkiekkoa pelasin:
Aina vasemman puolen varuste ensin. Esim Vasen luistin sitten oikea, vasen polkkari ja sitten oikea jnejne.
Erkkaus aina n. puolivälistä aina kärkeen asti eikä saanut olla ryppyjä tai kaikki meni muuten vituiksi. Joten jos ryppyy meni niin uudestaan Ja aina valkoinen erkka.
1 tykkäys
Sama, vasen puoli aina ensiksi. Erkkaa kuuluu laittaa ihan koko lapaan kannasta kärkeen ja se on mustaa. En tiiä, onko minulla (ollut) kyse taikauskosta. Enemmänkin “näin vaan kuuluu tehdä”.
Nuo liikennevalojutut yms. mennee jo pakkomielteiden puolelle!
Vasen luistin aina ekana, pystyssä käyminen ja luistinten lopullinen kiristäminen. Jäälle mennessä muutaman kaartelun jälkeen vielä varmistetaan luistinten kireys.
@Donizimo Mikä hiton valkoinen erkka? Mustaa sen olla pitää!
1 tykkäys
Vähän ohi taikauskon, mutta joskus luin jutun, että pitäisi varsinkin hyökkääjän käyttää mustaa erkkaa, ettei maalivahti erota kiekkoa niin helposti.
Ja jotta vastaan vähän aiheeseenkin, niin vasen puoli eka, erkkaaminen n. 3/4 lavasta ja kärkeen asti ja sen viimeistelen saksilla. Ja yksinkin hajonnut kohta kun tulee, niin uudet erkat.
4 tykkäystä
Tällä perusteella mä käytän mustaa vaikka pakki lähtökohtaisesti olenkin. Valkoisestahan lätkä paistaa kuuhun asti.
Olikos Patrick Roy se joka pomppi viivojen yli maalille mennessään ja sieltä poistuessaan?
Mä olin pitkään sitä mieltä, että ihan sama minkä väristä se erkka on, kunhan se on mustaa. Sitten yhdessä pelissä jouduin pakon edessä laittamaan valkoiset erkat, kun mustaa ei saanut siinä hädässä mistään. Ensin vähän nolotti ja näytin naurettavalta, mutta sen pelin jälkeen mustaan erkkaan ei ollut paluuta.