Alunperinhän Pokemon oli Nintendon Game Boy -konsolille vuonna 1996 julkaistu videopeli, joka ei ehkä ollut ihan niin paljoa lapsille suunnattu kuin sittemmin tehty televisiosarja. Veikkaan että kyseistä peliä pelasivat aikanaan enimmäkseen 10-20 -vuotiaat (itsekin tuota tuli teini-iässä pc:llä Game Boy -emulaattorilla väännettyä). Tuosta ajastahan videopelaajien ikähaitari on kasvanut melkoisesti eikä nyt ole mitenkään harvinaista, että noin neljäkymppinen pelaa videopelejä.
Pokemon Go on siinä mielessä kyllä todella nerokas, että vanhemmat pelurit haluavat kokeilla ihan nostalgiankin vuoksi ja lisäksi saadaan uusia nuoria pelaajia kiinnostumaan. Omasta mielestäni kiehtovin asia pelissä on todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden yhdisteleminen. Melko mullistavasta asiasta on kyse kun alkaa miettimään minkälaisia mahdollisuuksia tällaisella tulee olemaan tulevaisuudessa niin viihde- kuin hyötykäytössäkin.
Itselläni on Windows Phone, joten meinasin jäädä koko “ilosta” paitsi. Onneksi sain kuitenkin tyttöystävän vanhan iPhonen pelipuhelimeksi, joten nyt on itsekin tullut vähän kokeiltua. Pakko sanoa, että uskomattomasta ilmiöstä on kyllä kyse. Lähdin sunnuntai-iltana pyöräilemään keskustaan kun oli hieno ilma ja ajattelin samalla vähän kokeilla Pokemon Go:ta. Pikkukakkosen leikkipuisto oli hämmennyksekseni totaalisen täynnä jos jonkin ikäisiä pelureita, valehtelematta 100-200 henkeä oli vielä siinä vähän ennen puolta yötä. Sunnuntai-iltana siis. Mitähän mahtaa olla parhaimpina (tai pahimpina) aikoina? Tuo taitaa kyllä kaupungin parhaita Pokemon-paikkoja, kun on neljä stoppia ihan vierekkäin. Arburetum on myös hyvä. Tietääkö joku muita paikkoja joissa olisi neljä (tai ainakin kolme) stoppia niin että niiden keskeltä yltää kaikkiin?
Parhaita puolia pelissä on että se saa ihmisiä liikkeelle ja yhdistää ihmisiä. Pelatessa saatat päätyä juttelemaan ihan tuntemattomien ihmisten kanssa. Suomalaisetkin sosialisoituu ihan epätyypillisen paljon. Kaverini kertoi, että hänen tuttavansa ei normaalisti liiku yhtään, ja nyt oli Pokemon Go:n ensimmäisellä julkaisuviikolla liikkunut yhteensä noin 50 kilometriä. Eikä tätä todellakaan tarvitse pelata naama kiinni puhelimessa, puhelin kyllä värisee kun Pokemoneja löytyy.
Näen Pokemon Go:ssa kyllä erittäin paljon hyviä puolia verrattuna videopelaamiseen noin yleensä (itsekin pelejä pelaan). Varsinkin näin kesällä monet varmasti liikkuvat, viettävät aikaa ulkoilmassa ja näkevät ympäristöään ja muita ihmisiä enemmän tämän pelin ansiosta. Ja se yhdistää monenlaisia ihmisiä aivan kuten urheilu parhaimmillaan. Lisäksi tekniikka pelin takana ja sen kehittämismahdollisuudet ovat todella mielenkiintoisia.
Tää tulee oleen ruttoa pahempi kuoleman tuottaja kun leviää vielä entisestään. Koko ajan on mediassa tarinoita kun muksut juoksee pikachujahdissa autotielle tms. Itse peliä vastaan mulla ei ole mitään, en ole pelannut niin ei voi alkaa haukkumaan. Mutta kyllä vanhempien pitäis lapsille kertoa, että vaikka on mimmonen ryhmä pokemoneja tiellä, niin sinne ei mennä.
Vanhempien pitäisi itsekin tutustua peliin ja nimenomaan kertoa niille lapsille, että ei ole mitään syytä juosta tielle! Painotan vielä jo aiemmin tässä ketjussakin esille tullutta asiaa: kun pokémon ilmestyy ruudulle, puhelin värähtää, eikä tarvitse senttiäkään liikkua siitä paikaltaan, vaikka näyttäisi, että se on keskellä tai toisella puolella tietä. Näpäytä ilmestynyttä pokémonia ja saat yrittää ottaa sitä kiinni.
Juuri näin. Liian usein vaan nykypäivänä kasvatuksen sijaan ostetaan taskut täyteen kaiken maailman himmeleitä, että lapset ei tarvis niin paljon aikaa. Mukavampi ryypätä kotona kun lapset jahtaa pokemoneja rekkojen välissä.
@Lallu, ootko enempikin perehtynyt ko peliin? Vaikuttaa ennen kaikkea hyvältä bisnekseltä. Joku ui rahassa tämän takia…
Kyllä tuohon peliin saa rahaakin uppoamaan, jos vaan on esim. PayPal-tili. Jos haluaa saada enemmän pokémoneja kiinni, olisi hyvä olla houkuttimia, kuten lureja ja incensejä. Niitä saa välillä level upin yhteydessä, mutta ei aina. Ja repun tai pokevaraston laajennukset saa käsittääkseni ainoastaan rahalla… Hyvin helppoksi on ostaminenkin tehty kyllä. Ja tässäkin pelissä, kuten melkein kaikissa mobiilipeleissä etenee ja “pärjää” varmasti paremmin, jos käyttää siihen rahaa, vaikka se ei sinänsä ole mitenkään pakollista. Moni varmasti sen ainakin pari euroa, ellei pari kymppiä siihen jossain vaiheessa laittaa…
Sen syvempiin analyyseihin – tai varsinkaan kehittämiskohteiden listaamisiin – ei ole vuoden tässä vaiheessa ja yhden pelin perusteella tarvetta. Jasu tosin myöntää, että pukukopissa on hieman huolestuttu siitä, miten aktiivisesti Pokemon-jahti on kiskaissut osan joukkueesta mukaansa.
– No, kieltämättä. Kun olen ollut meidän pikkumuksun kanssa Pikku Kakkosen puistossa, niin siellä on pyörinyt tutun näköisiä hyypiöitä puhelin kädessa, Jasu virnistää ja paljastaa tutun harvan hammasrivistönsä.
Suomessa on sitkeässä käsitys, että videopelit ovat vain lasten hommaa. Sony määritteli aikoinaan PlayStation 3:sen ydinasiakasryhmäksi 30 vuotiaat, eli suunnilleen ns Commodore-sukupolven.
Pakko sanoa, että uskomattomasta ilmiöstä on kyllä kyse. Lähdin sunnuntai-iltana pyöräilemään keskustaan kun oli hieno ilma ja ajattelin samalla vähän kokeilla Pokemon Go:ta. Pikkukakkosen leikkipuisto oli hämmennyksekseni totaalisen täynnä jos jonkin ikäisiä pelureita, valehtelematta 100-200 henkeä oli vielä siinä vähän ennen puolta yötä. Sunnuntai-iltana siis. Mitähän mahtaa olla parhaimpina (tai pahimpina) aikoina? Tuo taitaa kyllä kaupungin parhaita Pokemon-paikkoja, kun on neljä stoppia ihan vierekkäin. Arburetum on myös hyvä. Tietääkö joku muita paikkoja joissa olisi neljä (tai ainakin kolme) stoppia niin että niiden keskeltä yltää kaikkiin?
) ja paras on Vaporeon 1519.