Ravintolakenttä ja -kulttuuri

Ilmeisesti Restamaxin ankeuttaminen alkaa välittömästi karsimalla Henry’s Pubista livemusiikin pois.

Muovasin tästä ravintolaketjuketjusta vähän yleisluontoisemman, jotta voidaan pitää Minne syömään yksittäisiä ravintoloita ja suosituksia koskevana ketjuna.


Tämä pisti silmään, koska kuulostaa äkkiseltään erityisesti suomalaiseen kulttuuriin erittäin epäsopivalta:

Ravintolaketju vaihtoi tarjoilijat “viihdyttäjiksi”, jotka tulevat tuttavallisesti pöytään istumaan – Keskustele: millaista palvelua sinä haluat ravintolassa?

Peruspalvelun, peruskivan ja perustuotteiden aika on ohi, uskoo ketjupäällikkö Pekka Lavikainen SOK ravitsemuskaupan ketjuohjauksesta. Niinpä Amarillo-ravintoloissa on annettu henkilökunnalle uusi rooli entertainereina; viihdyttäjinä.

– Entertainer voi tulla istumaan pöytään, siihen samalle tasolle, eikä pönötä siinä jäykkänä vieressä. Voidaan tulla jutustelemaan. Baarista löytyy flipperi, johon voi haastaa entertainerin pelaamaan sitten asioinnin päätteeksi. Ollaan kuin kaveri tulisi kylään.

Kuinkahan moni sanoo ihan suorilta että “mitä ****** sä teet, mene nyt ******* siitä!” :grinning:

3 tykkäystä

Tampereella on hyvä pöhinä päällä myös ravintolakulttuurin suhteen:

– Tampere on jo nyt yksi Suomen merkittävistä ruokakaupungeista, sanoo keittiömestari, ravintoloitsija ja tv-kokki Arto Rastas.

Uransa alkutaipaleella Rastas lähti Helsinkiin, työskenteli George-ravintolassa ja oli mukana saavuttamassa sille Michelin-tähteä vuonna 2004. Elettiin aikoja, jolloin helsinkiläiset kokit eivät edes katsoneet Tampereelle päin.

– Harppaus niistä hetkistä on hurja. Tampereella on nykyisin todella mielenkiintoisia ja persoonallisia ravintoloita. Täällä järjestetään lisäksi paljon ruokatapahtumia.

Rastas näkee, että Tampereen kokonaisvaltainen positiivinen pöhinä on ulottunut myös ruokatarjontaan. Nykyisin pääkaupunkiseudulta tehdään ruokamatkoja mustanmakkaran pyhättöön.

4 tykkäystä

Tampereen ravintolakenttä on kyllä kehittynyt viimeisen 10-15 vuoden aikana ihan huimasti ja ennen kaikkea taso on koventunut. Tämä on johtanut siihen, että moni uudehko tulokas on mennyt nurin, vaikka taustalla olisivat olleet Suomen kovimpiin lukeutuvat tekijät. Jos sijainti on aavistuksen syrjäinen tai menu liian tavanomainen tai oudon oloinen tai kaikki annokset eivät ole aivan priimaa, niin voi hyväkin paikka mennä nurin. Lisäksi se, mikä vielä 10 vuotta sitten oli erinomaista ja kaupungin kärkeä, ei enää ole sitä tänä päivänä, joten perinteikkäiden ravintoloidenkin on syytä olla hereillä.

Rastas on kyllä ollut edelläkävijä sosiaalisen syömisen tuomisessa Suomeen. Pidän Dining 26:ta edelleen yhtenä Tampereen parhaista ravintoloista. Pieni piikki sieltä tuli myös besserwisser-hifistelijä-asiakkaiden kuten meikäläinen suuntaan :smiley: Tietysti asioilla on aina kaksi puolta: asiakkaiden ja henkilökunnan. Ja asiakkaat eivät ihan aina ole absoluuttisen oikeassa joka asiassa :wink:

3 tykkäystä

Eli toisinsanoen täysi kutsumusammatti? :slight_smile:

Arvostan kyllä itse peruskokkia todella paljon ja aina pyydän kertomaan ne kiitokset sinne keittiöön jos vaan vähänkin aihetta on. Tosin siitä en tiedä kertovatko tarjoilijat niitä eteenpäin oikeasti koskaan. En epäile hetkeäkään etteikö olisi kovaa hommaa, tosin en tiennyt että touhu on noinkin “sairasta” kuten sanoit, aika uskomatonta :smiley:.

Mitä taas en arvosta on tuo michelin ruokapelleily. En edes enää suostu niihin ravintoloihin menemään, heittäisivät mut varmasti ulos 5 minuutin jälkeen muutenkin kun aukoisin päätäni pienistä ruoka annoksista ja kailottaisin isoon ääneen lähteväni mäkkäriin josta saa sentään ruokaa tarpeeksi jotta sillä lähtee nälkä ja kyselisin eikö kokille äiti kertonut ettei ruoalla saa leikkiä.

Tiedän tiedän. Kovasti asenteellista mutta en voi sietää sitä snobeilua ja tärkeilyä mitä ne paikat on pullollaan. Vaikka ne kokit onkin varmasti todella taitavia, niin jos tehdään ruokaa, tehdään sitä niin että sitä on tarpeeksi turhia tärkeilemättä sen sijaan että tuodaan porkkana ja salaatinlehti kerrallaan 3 tunnin ajan nenän eteen.

ähh, jotenkin ei lähtenyt vastauksena. joten tagataan @tatesulo :slight_smile:

2 tykkäystä

Onko tuo arkea ihan “tavallisessakin” ravintolassa?

Ainakin kun tuota michelin raflapelleilyä katsoo niin niistä löytyy noita pomottavia itseään täynnä olevia snobeilevia lautasensotkijoita kahdella salaatinlehdellä ja teelusikallisella kastiketta jotka saavat hermoromahduksia tunnin välein. Mutta en tiennyt että tämä ihan normirafloihinkin ulottuu?

2 tykkäystä

No ei tuollainen sentäs arkea ole, kerran olen mennyt väliin kun toisella oli kädessä kattila kuumaa öljyä ja toisella veitsi. Ja kerran minua on yritetty lyödä paistinpannulla. Muuten en ole ollut paikalla että hermojen pimahtaminen olisi mennyt fyysiseksi. Huutoa ja tavaroiden paiskomista tapahtuu kyllä ihan yleisesti, mutta yleensä ne on unohdettu ennen kuin vuoro loppuu.

Keittiö on varsin testosteronin tuoksuinen ympäristö. Se on täynnä isoja egoja ja varsinkin nuoret kokit haluavat näyttää olevansa äijiä. Lisäksi ravintolakeittiöt ovat todella pieniä, siellä ollaan käytännössä iholla, asiat puhutaan suoraan ja kaunistelematta, niistä ei saa ottaa itseensä. Yleensä kokit ovatkin hyviä kavereita keskenään, jos on vähänkin enemmän skismaa, niin pomolla pitää olla pelisilmää, keitä samassa vuorossa voi olla töissä.

Keittiöllähän ei noudateta minkäännäköisiä työlakeja. Ei ainakaan ajan eikä turvallisuuden suhteen. Tai no, isoissa ketjuissa noudatetaan, mutta niissä työ on muutenkin täysin erilaista. Ruokaravintola ei todellakaan ole kultakaivos. Omistajat polttavat itseään loppuun molemmista päistä ja vaativat samaa henkilökunnalta. Ja palkathan ovat kutakuinkin pienimpiä mitä Suomessa voi maksaa. Kokki harvoin kuule kiitosta, vaikka antaa työlle sydämensä ja sielunsa, vuodattaa hikeä ja verta. Työ tekijäänsä kiittää kirjaimellisesti tällä alalla. Kun kaikki menee hyvin kuvittelet olevasi kuningas, kun jotain menee pieleen löydät itsesi helvetistä. Sairas ala kuten sanoin.

6 tykkäystä

Unohdin kokonaan että täällä on tällainenkin ketju. Kenties @ylläpitäjät voivat siirtää viimeisen viestini surullinen uutinen ketjusta tänne.

Kyllä on kutsumusammatti nimenomaan. Kokit ovat yleensä nuoria, kun suurin osa vaihtaa alaa jossain vaiheessa.

Olen ollut yhdessä michelin tähden ravintolassa töissä. Kun aloitin ravintola oli juuri perustettu ja omistajien lisäksi meitä oli vain kaksi palkattua. Tästä on siis aikaa, olin todella kunnianhimoinen ja se aika ennen michelin tähteä oli ehkä paras työpaikka jossa olen ollut. Omistajat olivat rentoja, ravintolalla meni tosi hyvin, ruoka oli loistavaa ja sitä oli ilo tehdä. Omistajilla oli kokemusta useastakin michelin paikasta niin Suomessa kuin ulkomailla ja hokivat koko ajan etteivät halua tähteä. Sitten se tähti vaan tuli, lähes täytenä yllätyksenä ja pikkuhiljaa kaikki muuttui.

Ei se ollut enää hauskaa, vitsailu loppui, hymyily loppui, rentous loppui. Puolen vuoden jälkeen ei ollut jäljellä kuin yksi omistajista. Kaksi vuotta taisi ravintola jatkaa, sitten paloi viimeinenkin omistaja loppuun. Minulla on todella suuri kunnioitus kaikkia omistajia ja muita työntekijöitä kohtaan. Opin paljon, ennen kaikkea opin sen, ettei ruuan tekeminen ole maailman tärkein asia. Elämää on keittiöiden ulkopuolellakin. Niin että ainakin suurelta osin olen samaa mieltä kanssasi, michelin luokitus vaatisi todella isoa remppaa, nykyisellään se on todella aikansa elänyt. Enkä minäkään ainakaan enää tykkää tehdä pikkupiperryksiä, vaikka kauniita annoksia haluankin tehdä. Olen minä kuorinut saksanpähkinöitä ja tatteja, nyppinyt timjamista lehtiä yksi kerrallaan, mutta ei siinä mitään järkeä ole.

Yksi juttu mistä en koskaan innostunut oli aikansa maailman parhaan ravintolan El Bullin levittämä tyyli kikkailla kemikaaleilla. Oliiveista puristettiin mehu, siihen lisättiin hyytelöimisainetta ja kikkaillen saatiin pikkupallukka joka näytti oliivilta, maistui oliivilta mutta siinä oli epämiellyttävä rakenne. Tämän kokeakseen ihmiset matkustivat toiselta puolen maapalloa. Aina mun luotto ihmisten älyllisyyteen ei ole kovin korkea.

10 tykkäystä

Tähän tuli mieleen sellainen sanonta ajoilta, kun olin Oulussa Jumprussa ja Kaarlenholvissa.: Asiakas: “Lähettäkää kiitokset kokille”
Viinuri: “Meidän kokki ottaa mielummin tuplamartinit”

1 tykkäys

Eihän siinä kauaa mennyt. Täysin arvattavissa oli tämä siirto. Kohta alkaa joukkopako Restamaxista, Royal-ravintolat sentään piti huolta työntekijöistään, nyt tiedossa nollatuntisoppareita ja herne-maissi-paprikaa.

Lisäksi Restamax haluaa neuvotella uusiksi Royal Ravintoloiden työntekijöiden työehtoja Helsingissä. Restamax toivoo, että nykyistä useammin työntekijä tekisi töitä useassa ravintolassa.
– Yritämme löytää sellaisia malleja, joissa voimme käyttää yhtiön isoa kokoa hyödyksi, niin että pystymme tarjoamaan työtunteja henkilökunnalle useammassa paikassa, Vikström sanoo.

VMP.

8 tykkäystä

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Rikoksia ja rangaistuksia

Ja lisää ravintoloita Manseen.

Etnisen ravintolan toiminta lopetettiin lyhyeen. Kouvolassa terveysvalvonta toimi ruokamyrkytysten jälkeen kuten pitää ja onneksi tämä puoli on Suomessa yleensä kunnossa. Keittiökuvauksen perusteella vaan herää kysymys miten koko ravintola on ylipäätään saatu avattua.

Kolmikko oli avannut Kouvolan keskustaan intialaistyylisen ravintolan syksyllä 2017. Vain muutama päivä avaamisen jälkeen seitsemän ravintolassa lounastamassa ollutta ihmistä sai ruokamyrkytyksen pilaantuneesta ruoasta.

Edit:
Olikohan tässä vain tarkoitus napata starttirahat pois kuleksimasta?
Moinen piittaamattomuus ei käsittääkseni ole tyypillistä oikeille yrittäjille.
Kouvolan käräjäoikeus tuomitsi seuraavasti:

kokki tuomittiin terveysrikoksesta 20 päiväksi ehdolliseen vankeuteen ja tarjoilija tuomittiin 20 päivän ehdolliseen vankeuteen. Tuomioistuimen mukaan molemmat olivat tietoisia siitä, että ravintolan ruokaa säilytettiin väärin. Tutkimuksissa useiden ruoka-aineiden todettiin olevan pilaantuneita.

2 tykkäystä

Onhan tuo harvinaisen törkeä tapaus, mutta ei ainutlaatuinen kuitenkaan. Joskus opiskeluaikana, kun tein keikkatöitä, minut ohjattiin ravintolaan Katajanokalla Helsingissä. Kun menin sinne ja aukaisin jääkaapin, tuli mätä haju. Siellä lillui homeessa kalat ja lihat. Omistajan poika käski pestä ne. Soitin fimaan jossa olin töissä, etten pysty tuollaisessa ravintolassa työskentelemään. Kohta se lopettikin. Harmitti myöhemmin etten Eviraan tehnyt ilmoitusta.

1 tykkäys

Noutaja hakee Amarilloon.

Ei täällä ookkaan mitään hyvää ruokalistalla, mutta kiitos kyydistä keskustaan :smiley:

2 tykkäystä

Airilan veljesten Fabric-ravintola sulki ovensa liikekeskus Siperiassa ja jäi “talvilomalle” ja jatkosta ei ole tietoa.

Uusi “Plate” niminen ruoka- ja seurusteluravintola avattu Hämeenkadulle vanhan Coloradon tiloihin.

1 tykkäys

Hellan ja Huoneen entisen ravintoloitsijan uusi Ramen -ravintola aukesi Kauppahallissa:

https://www.aamulehti.fi/a/fc385aad-672e-448e-bfec-d46a2b5584aa

– Kun muutin Turusta takaisin Tampereelle, olisin halunnut avata juuri tämäntyyppisen ravintolan, kertoo ravintolan keittiömestariksi pestattu Montgomery Dahl.

Hesarissa juttua Nepalilaisten ravintoloiden pimeästä puolesta Helsingissä. Yksi Kuopiossa toimiva ravintola on myös mainittu (juttu on maksumuurin takana). Töitä teetetään palkatta ja päivät ovat yli 10h yms.

”Suomalaisten suosimilla nepalilaisilla ravintoloilla on synkkä puoli. HS:n selvityksen perusteella ravintoloissa tapahtuu laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä. Taustalla toimii pieni omistajien joukko, jolla on tiivis yhteys toisiinsa”

1 tykkäys

Toivoin tuon meiningin loppuneen kun kiinalaisia laitettiin ihan Tampereelta linnaan tuon ihmiskaupan takia, mutta ilmeisesti tuo keissi on jo unohtunut, ja ihminen on taas ihmiselle susi kun tullaan uuteen ympäristöön.
Harmittaa, koska itsekin tykkään käydä nepalilaisissa rafloissa, ja nyt pitää sitten miettiä miten eettistä se on.

3 tykkäystä