Tappara roster 2016-17

Miika Heikkilä on nyt 24v eli samassa iässä (ensi kaudella), jossa Olli Palola teki läpimurtonsa. Otto Rauhala on 21v ja sieltä kyllä varmasti löytyy potentiaalia. Manu Honkanen oli TPS:n a-nuorten kapteeni - sekin jotain kertoo. Näitä potentiaalisia pelaajia pitäisi joka joukkueen löytää, laadukkaalla valmennuksella tehdä heistä pelimiehiä ja siinä sivussa vähän myös toivoa parasta. Meidän ongelma ei todellakaan ole se, miten JMJ syöttelee tai jättää laukomatta. Tai miksei 22v Haapala ole tehnyt 20 maalia. Liigassa ovet käyvät sitä tahtia, että ollaan vaan tyytyväisiä, että tämän tason miehet pysyvät meillä.

1 tykkäys

Järvinen ja Haapala ovat ydinryhmää, monivuotisia pelaajia jo nyky-Tapparassa. Läpimurrot tehty ja Järvinen syöttäjänä tuskin Liigassa 20 maalin kautta tulee pelaamaan. Haapala oli playoffeissa välillä huono, mutta nousi sitten ratkomaan pelejä. Tuntuu olevan henkisesti vahva urheilija ja niitähän ei ole joukkueessa ikinä liikaa.

Heikkilällä on hyvä veto ja ulottuvuutta, mutta nouseeko ikinä nelosketjua ylemmäksi, en osaa sanoa. Rauhala on puolustavana pelaajana hyvä mutta kiekollinen kehitys ollut paha pettymys. Honkanen on monipuolinen, toivottavasti tämä kolmikko aloittaa tulevan kauden yhdessä. Kaikki ovat vuoden kokeneempia ja hyvää kemiaa oli nähtävissä jo viime kaudella. Toiveissa olisi vahva neljän ketjun Tappara, koska Laineen ja Kuuselan lähdettyä yhtä terävää kärkeä emme valitettavasti joukkueessa ensi kaudella näe. Onneksi puolustus on kiekollisesti niin vahva, että se tulee osaltaan kompensoimaan supermiesten lähtöä hyökkäyksestä.

sehän olisi parasta jos kolmikko Heikkilä-Rauhala-Honkanen ottaa kaikki napsun parempaan.
ovat jo nyt ihan kelpo pelimanneja. Pieni parannus kaikilta merkitsisi isossa kuvassa suurta parannusta joukkueelle.
Tiedättehän sanonnan että pienten palojen summa on suurempi kuin palat erikseen.

JMJ-Haapala duosta olen samaa mieltä että ovat hyviä jo nyt. Toivomus olisikin saada miehet loistaviksi. Sellaisiksi, joita kaikki haluavat saada riveihinsä, mutta eivät saa, koska ovat sydämmeltään kirvesmiehiä.

Rauhala on jo kelvollinen, kyllä. Heikkilä taas ei, on siinä liigan ja Mestiksen välimaastossa ehkä. Tämä nähtiin pudotuspeleissä, ei vain taso riitä siihen pelaamiseen. Honkasen kohdalla taas riippuu paljon kehityksestä, näillä nuorilla voi tulla isojakin harppauksia. Heikkilän kohdalla oma työmoraali ratkaisee, pirusti hommia fysiikan kanssa ja luistelua merkittävästi paremmaksi, niin sellainen alaketjujen jyrä voisi tulla, joka joskus saa kiekon maaliinkin.

Mulla on sellainen tunne, että Heikkilän potentiaalista ei puhuttaisi näin laajasti, jollei meillä olisi lähivuosilta hyviä kokemuksia pelaajien yllättävistäkin kehittymisistä. Kruununjalokivenä tietenkin Palola. Mutta myös mainittu Jan-Mikael Järvinen sekä Karjalainen ja halusitte–tai–ette-Malinen. Kaikkien kohdalla on sama mantra, lisää fysiikkaa, ja se tuntuu olevan lääke näissä jutuissa.

Mä näen Heikkilän potentiaalin, ei siinä mitään. Maalillenousut, veto jossa on jotain, vaikka sihti on hieman hukassa, ja pelaajan ulottuvuus, kuten UotilaM ylempänä listaili. Mutta todennäköisempää lienee, ettei läpimurtoa tule kuin että läpimurto tulisi.

Yleensähän näissä breikkaamisissa auttaisi kun se vieruskaveri ottaisi samanaikaisesti myös sen askeleen parempaan, tai toisinsanoen että kemiat/ajatus synkkaa.
Fakta on kuitenkin että vaikka Heikkilä olisi kuinka hyvä treeneissä, niin ne kokeilu mahdollisuudet yläketjuissa paremman kaverin kanssa on aika minimaalista.

Vastuuta tulee kyllä ennemmin tai myöhemmin, jos kehitystä näyttää tapahtuvan. Kuten Palolan kohdalla. Realistista on ehkä, että yksi kolmikosta Rauhala, Heikkilä, Honkanen breikkaa hyvälle liigatasolle. Johonkin muuhun siis kuin neloseen. Honkaseen itsellä suurin luotto. Sen takia laajuutta tarvitaan hyökkäyspäähän parin pelaajan edestä. Kovin paljoa tämän kolmikon varaan en laskisi.

Tuosta Heikkilän potentiaalista se, että fysiikkapuoli pitäisi ainakin saada kuntoon.
Sen mitä Heikkilää olen nähnyt niin on liigapelaajaksi todella hintelässä kunnossa. Ihme homma, ettei ole massaa tarttunut, vaikka joukkueen mukana pitkään jo mukana ollut. Fysiikka-harjoittelun tasohan on Tapparassa huippuluokkaa?

Eipä se tuntunu tarttuvan Elmeriinkään. Vegaaneja ?:joy:

Eihän se kaikille samalla tavalla tartu, eikä lihasmassan kasvattaminen sinänsä kiekkoilijaa auta. Ray Sawada oli aika lihaksikkaassa kunnossa muttei mahtunut pelaamaan playoffeissa 2014. Tärkeintä on että luistin liikkuu ja siinä Heikkilä meni eteenpäin viime kaudella, vaikka yllättävän paljon saa kritiikkiä täällä pieneen peliaikaan nähden. Rauhala taas saa omana junnuna yllättävän paljon anteeksi, vaikka on tähän asti ollut kiekollisesti Nestori Lähteen tasoinen pelaaja.

Mutta on mahdotonta kehittää nopeutta sun muuta jos ei oo lihasta millä supistaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Toki liika on liikaa.

En ole jääkiekon tai muunkaan urheilun huippuasiantuntija, mutta ihan arkijärjellä voisi olettaa, että kun esimerkiksi Järvisen kohdalla yksi isoin este murtautumisessa kv. tasolle on mitättömän pieni maailinteon uhka, niin juuri tätä ominaisuutta olisi kohtuullisen helppo kehittää. Siis esimerkiksi laukausta ja suoraviivaisuutta. Jossain määrin maalintekijäksi synnytään, mutta se, että olisi edes uhka, avaisi ihan toiseen tapaan mahdollisuuksia myös niihin poikkikentän-syöttöihin, jotka ovat pelaajan ydinosaamisaluetta.

Ja kun liike on todella priimaa, parempi laukaus toisi monipuolisuutta myös hyökkäyspeliin, eli että vastustaja ei voisi 99-prosenttisesti luottaa siihen, että kaveri kaartaa kulmaan tai jää kiertämään hyökkäysalueella ympyrää.

Ei tämä lätkä mitään ydinfysiikkaa ole.

1 tykkäys

On geeneistäkin kiinni. Joillekin tarttuu massa liikaakin, toisilla on niin tehokas aineenvaihdunta, että massa ei tartu. Geeneissä on hitaita ja nopeita, toiset jaksaa painaa, muttei oo räjähtävyyttä…
Mitä enemmän massaa, sitä enemmän vaatii kuntoa ja voimaa saada se vauhtiin, ja lisäksi tulee kankeus.
Graniittia nääs on pakarat, niin niillä mennään.

Kyllähän fysiikkaa voi harjoitella, mutta eri asia on nimenomaan massaa lisäävä harjoittelu. Sen järkevyydestäkin voi sitten käydä oman keskustelun. Fakta on kuitenkin, että kauden aikana ei ihmeitä tehdä pelitahdin takia, enemmänkin niin, että pyritään minimoimaan tappiot. Kauden aikana voi helposti hukata pari kiloa lihasta. Sitten on muutama kuukausi aikaa rakentaa, mutta samalla pitäisi sitä kestävyyskuntoakin ylläpitää tai kehittää, mikä on ihan suoraan pois voimaominaisuuksista. Saatika, jos aikoisi lihasta koettaa lisätä.

Tämän takia nykykiekkoilijat aika harvoin ovat mitään lihaskimppuja.

1 tykkäys

Näin on. Lihas lisää massaa, joka hidastaa, kun on liikaa, tai turhissa paikoissa kiekkoilijalle.
Nopeat pelaajat harvoin ovat lihaskimppuja. Pakaroissa kun on riittävästi millä puristaa, se on tärkeää.

Ei mitää Bull Mentulaa, mutta esim JMJ on aika hyvässä tikissä.
https://www.instagram.com/p/BHhNaTfD--4/
Kuva Jmj:n instagramista… Piti olla linkki mutta tuo kuvam tähän muttei näytä linkkiä.

1 tykkäys

No on kyllä kovassa tikissä. Varmaan aika ihanteellinen kroppa jääkiekkoilijalle.

Ihan Ronaldo

Siinä on aika paljon lihaa nykyjääkiekkoilijalle, ja silti kaveri on joukkueensa nopein ja pehmeäkätisin. Ihan huuhaapuheita tollaset, et lihas hidastaa yms, se on kiinni siitä, millai reenaamalla sä ne lihakset oot hankkinu.

No ei. Kun taas katsotaan asioita oikein, niin voidaan todeta, että tuossa ei todellakaan ole lihaa paljoa. Sen sijaan rasvaa on todella vähän. Nämä menevät usein sekaisin, kun lehdissäkin otsikot huutavat joitain fitnesskuntoja ja bodariuksia niille ja näille, ketkä ovat vain todella vähärasvaisessa kunnossa - kuten kuvassa Järvinen.

Lihasta olennaisempaa on voimantuotto. Toki voimaa harjoitellessa usein lihastakin kertyy, mutta kova voimaharjoittelu asettaa sitten korkeat vaatimukset myös huoltotoimille ja liikkuvuusharjoittelulle, ettei tulee vahvaa, mutta kankeaa. Myös loukkaantumisriski kasvaa noissa hommissa. Voima on kuitenkin se, mikä siirtyy nopeudeksi ja kamppailuvoitoiksi kaukalossa.