Olen syntini jo aiemmin tunnustanut, mutta mestaruuspäivänä se on tehtävä vielä kerran: Tomi Karhunen saattoi tammi-helmikuun taitteen arvioni ja epäuskoni häneen täydellisesti häpeään.
Aivan loistava veskari ja Paten kanssa toinen mestaruuden takuumies. Ketään tietenkään unohtamatta.
Upeaa Karhunen, kerrassaan upeaa. Olisi ollut valintani MVP:ksi, mutta tässä maalivahtien luvatussa maassa on vaan totuttu koviin kassareihin, luontainen maalintekijä on paljon harvinaisempi.
Mestarimaalivahti tarvitaan mestaruuteen ja sellainen saatiin. Iso käsi huippumolarille!!
Matkan varrella ehdin itsekin epäillä Karhusta, mutta se ensireaktio joka mieleen tuli kun Karhusen saapumisesta kuulin, eli kaksinkertainen mestari kelpaa minulle, päti taas keväälläkin. KIITOS ja kyllä kolminkertainen mestari kelpaa ensi kaudellakin!
Kyllähän usko meinasi yhdessä vaiheessa mennä vaikka pitkään oli itellä luottoa, mutta sitten Rakoviina sai vastuuta kunnes tuli Rakoviinalla huonot pelit ja Karhu käytti uuden mahdollisuuden hyväkseen aloittaen olemalla Liigan helmikuun paras pelaaja.
Huikea mies ja uskon, että mies tikissä ensi kaudella jo syksystä alkaen.
Eipä ne mestaruudet ole vahingossa tulleet.
Kaikenlaista draamaa oli tällä kaudella ja yhtä sun toista tuli itsekkin tammikuussa puhuttua, mutta onhan Karhusen esitys nyt aivan käsittämättömän kova näissä playoffeissa. Pari kertaa meni selän taakse isot maalimäärät, mutta “ei se paljon haittaa” kun kokoaa itsensä aina uudestaan.
Pakko antaa myös Tuonoselle & valmennukselle propsit, mitä ne Karhusen kanssa tuossa keväällä teki. Kiitos Tomi, että tulit Tapparaan ja annoit meidänkin organisaatiolle mahdollisuuden mestaruuteen. Metsola, Karhunen…kyllä täällä tehdään monta asiaa oikein MV:n kanssa. Rautakorpelainen MV-peluutus on herättänyt paljon närää vuosien varrella Tapparassa, että mennään yhdellä lähes kaikissa tilanteissa.
Mutta se, mitä viime kädessä tuo tekee maalivahdille, että kaikilla hetkillä osoitetaan luottamus, on se upeaa. Tappara ei höntyile MV:n kanssa ja MV:n vaihdot ovat todella harvinaisia kesken pelin. Joskus runkosarjassa kokeiltiin, mutta muuten, ei oo tarttenut. Luulen, että tuollainen peluutus myös tuo MV:n parhaat ominaisuudet esille. Mestaruus voidaan voittaa monella tavalla, mutta esim. Lauri Marjamäen MV-peluutuksen jatkuva vaihtelu tuntuu tuottavan enemmän tuskaa MV:lle kuin hyötyä.
Pelistä ajellessa pois Cityllä Karhunen totesi haastattelussa oli todella pohjalla silloin joulu-tammikuun taitteessa. Antoi kiitosta nimenomaan Tonolle ja Konttisen Niilolle, että sieltä nousi.