U20 MM-kisat Kanadassa 26.12.2016-6.1.2017

[quote=“Vilttitossu, post:276, topic:3523, full:true”]
Jep, tyylipisteitä ei tässä lajissa anneta. Lyhyessä turnauksessa eritoten vain tulos ratkaisee.[/quote]
Tuota on aika paljon hoettu joka tuutissa. Tulos ratkaisee, mutta mitkä asiat vaikuttavat tulokseen positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Monet, monet asiat, joita esim. Peterra on paljon tuonut esille. Jos kaikki kaadetaan yhden niskaan ja toiset pakoilevat vastuutaan, on sillä paljon kauaskantoisemmat seuraukset kuin vain sen yhden lyhyen turnauksen pari seuraavaa peliä.

4 tykkäystä

11 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Palautetta kanssakeskustelijoille

Se mikä joillekin on vain selittelyä, voi tosiasiassa olla asioiden tarkastelua, analysointia… ja lopputulemana johtaa syiden ja seurausten huomioimiseen, kehittymiseen ja VOITTAMISEEN.

3 tykkäystä

Isossa kuvassa pelkkä selittely ei riitä vaan turnauksesta pitää tehdä ihan kunnollinen analyysi ja katsoa kaikki asiat pelin sisältöä myöten ja miettiä oikeat reaktiot jatkossa. Selittely on ihan hyvä asia sikäli, että se auttaa tekemään analyysia. Myös Rautakorven & Co:n on syytä käydä huolella läpi, miten tulos meni tällaiseksi. Pelitapahtumiin nähden tulos on kyllä lähes musertava, koska sisällöllisesti peli ei ollut aivan niin heikkoa kuin tulos, vaikka erityisesti hyökkäyspelin rakenne oli turnauksessa sellainen, että on vaikea nähdä Suomen edes parhaalla pelillä ja materiaalillaan tekevän tuollaisella hyökkäyksen rakenteella paria maalia enemmän per peli.

Ja lääkkeeksi tarjoan edelleen kovempia kulmakaksinkamppailijoita, ehkä niitä on ensi vuonna. Joka tapauksessa Björkvistin kaltaisia pelaajia tarvitaan enemmän, jotta pelin rauhoittaminen onnistuu. Björkvist oli mielestäni ainoa hyökkääjä Räsäsen lisäksi, joka pystyi voittamaan kulmakamppailuita.

Ja väärinymmärrysten välttämiseksi mielestäni valmennus ei voi paljoakaan tehdä kaksinkamppailuihin itse turnauksessa. Pelaaja joko voittaa sen tai häviää sen, mutta toisteisuutta on vaikeaa rakentaa lyhyessä turnauksessa. Joka tapauksessa kaksinkamppailuja pitää pystyä voittamaan enemmän ja kiekkoa pitämään hyökkäysalueella sen verran pienessä askissa, että koko viisikko ehtii tukemaan hyökkäystä ja pelin virtaus saadaan pysymään oikeassa päädyssä. Pelaajat eivät pystyneet pitämään painetta alueella - mielestäni puutteellisen fyysisen kyvyn ja kamppailukovuuden vuoksi. Mielenkiintoisena lisähuomiona heittäisin, että kausi Rautakorven koulussa tuolle joukkueelle niin jokainen varmasti saa pidettyä myös fyysisisllä ominaisuuksillaan kiekkoa riittävästi hyökkäyspäässä. Se, missä Rautakorpi on edelleen valtakunnan ykkösvalmentaja on fysiikka ja Rautakorpi saa jenginsä kuntoon.

4 vuotta sitten Venäjän kisoissa Suomella oli nimekäs joukkue (Armia, Barkov, Markus Granlund, Ristolainen, Salomäki, Teräväinen) ja ennen kisoja uhottiin että mestaruus on tavoite.
Karsintasarjaan jouduttiin vaikka 3 pelaajaa oli pistepörssin top 4:ssä.
Päästettiin 15 maalia alkusarjassa ja maalivahtipeli (Korpisalo) epäonnistui.
Valmentajaa ei voitu syyttää kun muistaakseni oli “kiva” Harri Rindell.

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Palautetta kanssakeskustelijoille

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Palautetta kanssakeskustelijoille

Ai jos pelillinen sisältö on kunnossa niin tuloksella ei ole niin väliä?
Liitto ei voinnut ottaa riskiä, että joukkueen kemiat kaatuu täysin ennen karsintoja. Tehtiin ratkaisu ja valmentaja vaihdettiin. Tämä on ollut suomalainen tapa herätellä joukkuetta. Maajoukkueessa tätä ei ole tehty, mutta minusta hyvä tapa näyttää, mitä valmennusportaalta odotetaan. Seuraavaksi vain Marjamäki tulilinjalle.

Eikös tässä tule hyvin esiin turnausvalmennuksen ja sarjavalmennuksen ero? Jos pelillinen sisältö on kunnossa, niin pitkässä sarjassa sen pitäisi todennäköisyyksien mukaan tuoda myös tulosta. Sen sijaan turnauskiekossa, jossa yhden ottelun merkitys on maksimaalinen, varianssilla on iso merkitys. Suomi voi yhdessä pelissä voittaa vaikka Kanadan, jos sopivasti pomppii.

Westerlundista ja Torinon turnauksesta on kirjoitettu paljon. Viimeksi taisin lukea siitä Jarkko Ruudun kirjassa. Westerlund ilmeisesti antoi turnauksessa hyvin väljät pelilliset raamit ja pelaajille isosti vastuuta kokonaisuudesta. Mutta tässä on se giganttinen ero, että Torinossa pelasi joukko kokeneita superyksilöitä ja nyt Kanadassa raakileita pikkupoikia. Kyvyssä ymmärtää ja toteuttaa peliä on varmasti melkoinen ero.

Galluppiin vastasin “Ei potkuja”. Se ei johdu Rautakorven fanittamisesta, vaan loppuun asti valmentaminen olisi ollut nimenomaan vastuun kantoa heikosti menneestä turnauksesta. Jos valmennusryhmän tekemisessä on ollut puutteita, niin onhan se kumma jos karsintapeikko ei laita tulta heidänkin perseiden alle. Jos taas pelaajistossa oli vastarintaliikettä, niin hyvä on heidänkin oppia ettei johtoa niin vain vaihdeta kiukuttelemalla, vaan tulos pitää tehdä vallitsevissa olosuhteissa.

2 tykkäystä

Mediassa ainakin jäänyt kaikessa valmennuksen ja pelitapojen ja ilmapiirien haukkumisessa aika pienelle huomiolle tuo Suomen pelaajamateriaali tämä vuosi vrt. viime vuosi. Hyviä jäbiähän nämäkin voivat joskus olla, mutta nyt on kyllä niin kokematon tiimi kasassa ja tässä kisavaiheessa eroa viime vuotiseen ihan hirvittävästi. Toki tietty Tanska olisi pitänyt voittaa ja mennä jatkopeleihin, mutta Ruotsi- ja Tsekki-tappiot ovat näin paljon heikommalla materiaalilla ihan odotettuja.

Ihan tilastovertailuna eri vuosien kokoonpanojen miesten ottelut ennen MM-kisoja:

2016 MM-joukkue

  • 17 kenttäpelaajalla liigakokemusta, 10 vakiomiestä liigassa, 5-6 “staraa”
  • Liigapelit ja tehot joukkueessa 827. 111+159=270
  • Lisäksi miesten pelien kokemusta (NHL, AHL, Mestis, CHL/ET) 407 ottelua, 75+122=197 ***
  • Yhteensä 1234 miesten ottelua, 186 tehtyä maalia

2017 MM-joukkue

  • 10 pelaajalla liigakokemusta, 4 vakiomiestä
  • Liigapelit ja tehot 277. 28+35=63
  • Lisäksi miesten pelejä (KHL, SHL, ECHL, NCAA, Mestis, CHL/ET) 184 ottelua, 37+55= 92
  • Yhteensä 461 miesten ottelua, 65 tehtyä maalia.

*** Viime vuotisissa luvuissa marginaalista heittoa, koska Mestiksen pelejä ei jaksanut hakea jaotellusti, mitkä oli saldot ennen kisoja ja mitkä sen jälkeen. Niinpä niiden parin osin Mestistä pelanneen kohdalla Mestis-pelien kausisaldot on vedetty kylmästi noin puoliksi ja pyöristetty vielä alaspäin.)

5 tykkäystä

Ehkä liitto ajatteli, että rahoittajille näytetään, että osataan reagoida asioihin. Uskon mutta en tiedä, että sponsoreilta varsinkin pääsponsoreilta tulee yllättävän paljon paineita.
On puhuttu hyvävelijärjestelmästä, mutta tässähän sitä juuri rikottiin, kun annettiin potkut.

Tavallaan kyllä, mutta hyväveliverkoston poistaminen vaatii yleisesti ottaen myös sitä, että johtajat vaihtuvat. Mutta hyväveliverkostot nyt ovat ikuisuusongelma jääkiekossa. Suomi on pieni maa ja piirit on pienet, käytännön päätöksenteko on jouhevampaa näin. Ikävä kyllä niitä verkostoja tulee varmasti olemaan aina ja kyllähän sen ihan tavallisetkin ihmiset tietää, että monet ihan tavallisetkin duunit nappaillaan suhteilla itselle. Jos ei tunne ketään niin vaikea sitä on puhtaalla asiaosaamisella saada paikkaa näyttää.

Jääkiekkopiirit eivät Suomessa ole isot ja Rautakorpi on eittämättä nimekkäin mahdollinen vapaa valmentaja. Yhtäältä virhe palkkauksessa myönnettiin potkuilla, mutta liiton halu löytää meritoitunut valmentaja vetämään noita U20-touhuja on hieman haasteellinen. Nimekkäät valmentajat eivät pitkään pesteissään pysy ja toisaalta ne, jotka olisivat hyviä mutta nimettömiä harvoin saavat edes mahdollisuutta. Ahokaskin on aika nimetön kaveri, mutta oikean suuntainen signaali sekin on, että hän saa nyt vetää ainakin pari vuotta. Mikään ei silti poista tosiasioita siitä, että myös Rautakorpi epäonnistui omassa tehtävässään pahoin. Liitonkin pitäisi kantaa oma vastuunsa valinnasta, mutta todellisuudessa vaikuttaa juuri siltä, että on nyt aateltu, että yksi kausi voidaan mennä Rautakorvella ja sit jatketaan kuten ennenkin. Tällainen samanlainen palkkaus oli Doug Shedden, joka tuli kaudeksi käskemään maajoukkuetta, vaikka Jalonen olisi yhtä hyvin voinut aloittaa suoraan.

Nyt kuitenkin Rautakorpi otti pestin vastaan ja epäonnistui. Ehkä nyt tuli kulttuurimuutos maajoukkueeseekin, että jos epäonnistut, niin kenkää voi tulla kesken turnauksen. Onko tämä hyvä tapa hoitaa asioita, niin on sitten toinen juttu.

Mahdollinen kulttuurimuutos, erottaminen kesken turnauksen, pistänee valmentajat miettimään tarkemmin halukkuuttaan maajoukkueen valmennukseen. Karsinee pois vähemmän sopivia jos kyllä myös huippujakin.

1 tykkäys

Jos nyt halutaan kärjistäen asiaa miettiä, niin periaatteessa mahdolliset valmentajat voisivat alkaa pohtiin millaisen joukkueen saavat kasaan ja jos ei parhaita ole saatavilla, kuten nyt Laine ja kumppanit, niin riskiä ei oteta. Tämä tuskin on kovin todennäköinen skenario, mutta periaatteessa kait ihan mahdollinen.

Jos näissä kisoissa ihan oikeasti halutaan menestyä, niin myös kieltäytymiset täytyy kitkeä pois. Esimerkiksi säännöllä (tai hiljaisella sopimuksella), että nuorten MM-kisoista kieltäytynyt pelaaja ei saa pelata liigaa samaan aikaan.

Onko tälläisiä kieltäytymisiä ollut muita, kuin Saarela? Hänelläkin taisi ihan hyvä syy olla, että ei kai tuo nyt mikään suuri ongelma ole.

Viittaatko Aleksi Saarelaan vai joihinkin muihin pelaajiin?

Saarelalla on ollut ilmeisesti aika rikkonainen kausi takana ainakin omien sanojensa mukaan ja siksi halusi jäädä pois:

En näe, että tuollainen sääntö veisi eteenpäin Suomikiekkoa. Vaikka nyt U20-joukkue pelaa aneemisesti, niin on näissä karkeloissa ihan oikeasti myös menestytty, joskin myös karsittu. Vaihteluväli on suuri.

Tässä nyt on heitetty niin monta nimeä kuiluun, niin miksei saman tien Saarelakin sitten. Olisi varmasti yksinään kantanut Suomen jatkoon. Saarela vetoaa Lukko-rakkauteen, vaikka vain muutama kausi sitten hylkäsi joukkueen. Oli taustalla jotain, mutta just sayin’. Saarelalla on jo sopimus NHL:ään, joten varsinainen näytönpaikka kisat eivät hänelle olisi olleet. Vähän jää sellainen kuva, ettei vaan halunnut lähteä. Joulukuun puolivälin jälkeen kuudessa pelissä tehnyt Lukossa tehot 6+2=8.