Ilmastonmuutos


#108

On myös huomion arvoista että sähköautot tulevat kehittymään nykyisestä, kuin myös akkuteknologia. Onhan tuo vielä aika lasten kengissä.


#109

Kaikki tulee kehittymään, kuten myös villasukat. Järkevintä olisi ajaa vetyllä, kun sitä saa vettä höyrystämällä, mutta ilmastointoilijat eivät ole sitä ajaneet kuin käärmettä pyssyn piippuun. Jos nyt alkaa järjettömät talkoot autokannan vaihtamiseen sähköiseen, niin millä ne uudet autot tuodaan Japanista/Koreasta? Varmasti myös tulee päästöjä, kun toimivia bensavehkeitä aletaan rahtaamaan laivaan ja Afrikkaan. Mitä enemmän tätä ajattelee, niin huomaa kuinka järjetöntä puuhastelua tämä rahansiirto valtion kassaan on.


#110

Miksi sähköautot kehittyisivät yhtään nopeampaa kuin muukaan teknologia. Sähköauton ja polttomoottoriauton erona on, että sähköautossa on sähkömoottori ja akusto. Autoja, akkuja ja sähkömoottoreita on valmistettu liukihihnalla noin sata vuotta. Miten yllättäen jokin kehityspiikki iskisi akkuteknologiaan? Viimeisen 15 vuotta on esim. Kauppalehdessä ollut tasaisin väliajoin uutisia uusista akkuinnovaatioista. Yhteistä näille kaikille on se, että niistä ei ole kuulunut mitään rahoituskierroksen jälkeen. Sähköautojen sähkömoottorin ovat käytännössä niin energiatehokkaita, ettei niistäkään suurta apua ole tulossa


(>((()))'>) #111

Lainaus Facebookin kirjoittelusta "Kun arvioidaan auton ympäristövaikutuksia kokonaisuutena otetaan huomioon kaikki tekijät auton koko käyttöiältä, sen ekologinen jalanjälki. Tällöin otetaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset, jotka seuraavat niin auton valmistuksesta, sen käytöstä kuin sen purkamisestakin. Sähköauton ja polttomoottoriauton ympäristövaikutuksia on vaikea vertailla tyhjentävästi ja tasapuolisesti. Esimerkiksi ei tarkkaan tiedetä onko vaikkapa joissakin sähköautomalleissa käytettyjen nikkeli-kadmium-akkujen valmistuksen synnyttämät haitalliset päästöt ympäristön kannalta enemmän vai vähemmän vahingolliset kuin bensiinin valmistuksen synnyttämät petrokemian päästöt.

Suurin vaikutus ympäristölle on todennäköisesti auton käyttämä energialähde. Vertailussa vaikuttavin ero sähköauton hyväksi syntyy, kun sähköauton tarvitsema sähkö tuotetaan täysin uusiutuvilla luonnonvaroilla tai ydinvoimalla. Jos taas sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kuten suurin osa sähköstä maailmalla tällä hetkellä tuotetaan, pienenee autojen välisen ympäristövaikutuksen ero.[43] Sähkötuotannon nykyisellä jakaumalla on sähköauton jättämä ekologinen jalanjälki kuitenkin huomattavasti pienempi.[44] Yhdysvaltalaisen selvityksen mukaan sähköautot eivät siellä juurikaan olisi polttomoottoriautoja ympäristöystävällisempiä, ellei sähköntuotannon rakennetta muuteta ekologisemmaksi.[45] Esimerkiksi Suomessa teollisesti tuotetun sähköenergian hiilidioksidipäästöt pienenivät vuoden 2016 alkua edeltäneen kahden vuoden aikana merkittävästi eli kolmenneksen, likimain tasolta 150 g(CO2)/ kWh(e) tasolle 100 g(CO2)/ kWh(e), kun tarkastellaan 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa energiantuotannosta.[46] Lisäksi Suomessa kuluttaja voi valita sähköntoimittajansa ja käyttämänsä sähkön alkuperän. Kuluttajan kotiin tai latauspisteelle saapuvan sähkön päästöarvo on hiukan korkeampi sähköverkon siirtohäviöiden seurauksena.

Akkujen uusiminen on yksi tekijä sähköauton ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Niiden käyttöikä vaihtelee 5–15 vuoteen riippuen akkutyypistä, ajokilometreistä ja siitä, kuinka loppuun akku käytetään. Nykyään käytetään pitkäkestoisia litium-ioniakkuja; esimerkiksi Teslan akkutakuu on 8 vuotta rajattomilla ajokilometreillä[27]. Toisaalta myös polttomoottoriautoa rasittaa kuluvien osien vaihtaminen (sytytystulpat, suodattimet, käynnistysakut yms.) ja öljynvaihdot. Sähkömoottori on puolestaan huomattavasti pitkäikäisempi kuin polttomoottori, sillä siihen ei kohdistu vastaavaa kulutusta (kitkaa, lämpöä ja painetta).

Polttomoottoriautojen käytöstä aiheutuu merkittävästi pienhiukkaspäästöjä, etenkin bensiini- ja dieselautoista. Esimerkiksi Suomessa pienhiukkasista aiheutuvia ennenaikaisia kuolemia arvioidaan tapahtuvan vuosittain noin 1300,[47] toisaalta sähköautokin tuottaa katupölyä ja rengaspölyä."


#112

Anne Berner on edistämässä sähköautoilulla omia bisneksiä ja tietenkin valtion kassasta.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys, ja sen vaikutus liikenne- ja viestintäministeriön työhön on vahvistunut koko hallituskauden ajan. Ilmastonmuutos muuttaa tapaamme liikkua. Yhtä yksinkertaista ratkaisua ei ole, tarvitaan monia keinoja ja mikään teko ei ole liian pieni, liikenne ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) sanoo tiedotteessa.

Ajoneuvomuutoksia ministeriö haluaa edistää tukemalla sähköautojen hankintaa. Sähköauton omistaja tai pitkäaikainen vuokraaja voi saada 2000 euron valtion hankintatuen vuosina 2018–2021.

Bernerin 60-prosenttisesti omistama Vallila Interior on mukana yritysryhmässä, joka vaatii valtiolta miljoonien eurojen tukea sähköautojen uuden tukiohjelman rahoittamiseksi.

Konsulttiyhtiö Eera Oy:n kokoama yritysryhmä vaatii valtiolta useiden miljoonien eurojen tukea sähköautojen ja niiden latauspisteiden uuden tukiohjelman rahoittamiseksi kolmen vuoden ajan.


#113

Näinhän se on että vetyautoissa on tulevaisuus. Käsittääkseni sellaisella voi jo ajella jossain päin maailmaa (ainakin top gearissa joskus sellaisella huristelivat), mutta tiedä sitten miksi niistä ei ole vähään aikaan kuulunut. Käsittääkseni ainakin vedyn varastoiminen oli jotenkin haasteellista ja salaliittoteoreetikko itsessäni sanoisi että tässä on myös öljy-yhtiöiden suhmurointia.

@Riisipussi akkujen käyttöikää ja kapasiteettia rajoittaa lähinnä litiumioniakkujen perusominaisuudet. Nyt kun sähköautot on nosteessa niin on luonnollisesti alettu kuumeisemmin etsiä sille vaihtoehtoa, ja ilmeisen lähellä ollaan että sellainen löytyy.

Tuossa yksi vaihtoehto litiumioniakulle. Mutta tosiaan vetyauto olisi se oikea vaihtoehto polttomoottorille, uskon myös että akkuteknologia kehittyy sen verran ettei niitä tarvitse juurikaan sähköautoon vaihdella ja näin ollen tekee sähköautostakin ihan jopa ekologisen vaihtoehdon. Ennemmin tai myöhemminhän polttomoottorin aika loppuu kun öljykin loppuu, se varmasti lisää motivaatioa etsiä sille järkevä seuraaja.


#114

Sähköautoista ja hybrideistä puhuttaessa menee keskimäärin aina puurot ja vellit sekaisin. Sähkömoottori auttaa merkittävästi ja paikallisesti isojen kaupunkien ilmanlaatuongelmiin, koska se ei tupruttele siellä missä sitä käytetään. Ilmastohaasteiden ratkaisijaksi siitä ei nykyteknologialla ole.

Puhutaan siis mittakaavaerosta. Mm. sosiaalinen media on täynnä urpoja, jotka julistavat kuinka hybridiin vaihtaminen oli häneltä ympäristöteko ja -panostus, vaikka tosiasiassa tuli tehtyä ympäristörikos. Uuden auton tekeminen kun rasittaa ympäristöä huomattavan paljon.


#115

Jos oletetaan että sähkö tuotetaan jossain kaukaisessa tulevaisuudessa kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita. Koko maailmassa. Niin kyllähän siinä on sitten merkittävä ero kasvihuonepäästöissä sähköautojen hyväksi verrattuna polttomoottoriautoihin.

Ja jo nykyään Suomessa se käyttö lienee vähemmän päästöjä aiheuttavaa. Eikös Suomessa valtaosa sähköstä tuoteta muulla keinoin kuin fossiilisilla (ja turpeella)?

Ja suurin osa tuontisähköstä on Ruotsin & Norjan vesivoimaa?

Vetyautot vs sähköautot kiistasta en sitten tiedä. Sähköautot näyttää olevan edellä kun niitä saa jo autokaupasta kuin kaupasta (vähän liioitellen), joten veikkaisin niitä.


#116

Näin on, mutta ydinvoiman korvaaminen uusiutuvilla olisi todella haastavaa.


#117

Vesivoimaa on aika lailla sen verran kuin sitä on. Tuulivoimaakin rakennetaan ihan muilla perustein kuin kysynnän tyydyttämiseksi. Voikin aika lailla sanoa, että jos lisään sähkönkulutustani, se energia tuotetaan uusiutumattomilla polttoaineilla joko kotimaassa tai ulkomailla. Kivihiilellä ne sähköautot kulkee eikä sähköllä.

Tietenkin tämän voi kääntää myös toisin päin: jokainen säästetty kilowattitunti on pois uusiutumattomien energialähteiden käytöstä. Eli olkaa energiatehokkaita.


#118

No ei kai kuljekaan kivihiilellä. Tuossahan se on Naapurin viestissä että 10 % prosenttia Suomen sähköstä tulee kivihiilellä. Helsingin kaukolämpölaitos lienee iso tuosta. Ja onko jotain talvipakkasilla käytettäviä lauhdelaitoksia vielä?

Tuontisähköstä isoin osa tulee Ruotsin ja Norjan vesivoimasta.

Käsittääkseni nyt jos 10 000 suomalaista laittaisi sähköauton lataukseen, niin yhtään sammuksissa ollutta hiilivoimalaa ei ruvettaisi nykimään päälle. Jossain Norjassa vaan vesivoimalan turbiinit alkaisivat pyöriä kiivaammin. Mutta voin olla väärässä kuvitelmissani.


#119

Mutta kun norjalaiset vievät vesivoimansa ulkomaille, he joutuvat tuottamaan korvaavan energian jollain muulla. Ei heilläkään sitä rajattomasti ole vaikka paljon onkin. Lisäksi siirtokapasiteetillakin on rajansa, joten sähköä ei voida määräänsä enempää tuoda rajojen yli.


#120

Jos tuo fossiilisten autojen kielto etenee ja siirrytään pelkästään sähköautoihin niin 10 000 auton lataus on pientä… Kotimaisen autoilun tehon tarve vuodessa on noin 60TWh paikkeilla. Olkíluoto1+2 puskee ulos 14.8TWh. Siinä on Norjailaisille turbiineille tekemistä.


#121

Ohessa artikkeli sähköntuonnista pakkaspäivänä viime vuodelta. Virosta ja Venäjältä tuleva tuontisähkö ei todellakaan ole “hiilineutraalia” ja ydinsähkötöntä. Jos tähän lisätään vielä miljoona sähköautoa, niin uusiutuvasti tuotetun sähkön osuus jää varsin vähäiseksi.


#122

Tuohan se on ongelma yksittäisinä kovien. pakkasten päivinä, etenkin nyt kun Olkiluoto 3 ei ole vielä käynnistynyt.

Ei sitä jatkuvasti kuitenkaan Viron hiilivoimaloista johdot punaisina sähköä tuoda.


#123

Pari pientä juttua pohdittavaksi, ensinäkin vedyn erottaminen vedestä vie enemmän energiaa kuin se mitä vedystä saadaan eli mikä se hyöty on? Toinen asia ja se on paljon suurempi ongelma; kun raakaöljyä tislataan sen ylin tuote on kerosiini eli jeti jota lentoliikenne käyttää polttoaineena. Sitä saadaan kuitenkin vain 7% raakaöljystä. Kaikki muu, kuten bensiini on sivutuote jota tulee joka tapauksessa. Kun koko ajan koetetaan vähentää kaikin keinoin bensiinin kulutusta niin eikö oikeampi suunta olisi vähentää lentoliikennettä? Ei ole kuin pari viikkoa kun ilmoitettiin uudesta ennätyksestä; (Flightradar), ilmassa oli yhtäaikaa 20000 liikennekonetta yhtä aikaa plus kaikkien maiden sotakoneet. Sopii arvailla päivän polttoainekulutusta ja sen sivutuottena tullutta bensiinin määrää. Johonkin se bensiini menee joka tapauksessa jos käyttö kehittyneissä maissa lopetetaan, se myydään kehitysmaihin joissa ei katalysaattorita asennella. Lopputulos on ihan sama, poltetaan se siellä tai täällä. Kaiken kukkuraksi lentoliikenne kasvaa koko ajan. Ei ole mitään näkymää siihen että noista saadaan mitään isoa muutosta päästöihin.


#124

Käytännössä sähkön alkuperä on vain paperilla, eikä minun tuulisähkösopimus muuta energiantuotantoa mitenkään.

Yksinkertaistetusti vety karkaa tavallisista edullisista säiliöistä. Sen molekyylit tai jotain sinne päin on niin pieniä, että vety tunkeutuu metallin läpi ja haurastuttaa sitä.

En usko, että ollaan vielä lähellä. Tai siis. Teknologia voi olla saatavilla, mutta hinta voi tulla ongelmaksi. Akkuteknologiat ovat olleet nosteessa jo vuosia, pelkästään kännyköiden takia. Toinen ongelma sähköautojen akuissa pn niiden käyttämät harvinaiset maametallit, joiden käyttö kiihtyy jatkuvasti, joten niiden hinnat nousee samalla, vaikka tinnettuja esiintymiä riittäisikin koko autokannan sähkösatämiseen.

Öljy ei ole hetkeen loppumassa. Lisäksi polttomoottori voi käyttää etanolia tai metanolia. Omasta mielestäni etanoli/metanolitalous olisi potentiaalinen osa ennen autokannan täyttä sähköistymistä tai vetytn siirtymistä.

Ei välttämättä. Jos oletetaan, että samalla koko maailma myös sähköistyy ja jo nykyään suunnitellaan sohviin, jääkaappeihin ja vaatteisiin älyominaisuuksia, käyttävät nämä samoja maametalleja kuin sähköautot. Näiden rajallisesti esiintyvien metallien louhinta, etsintä ja tuottamimen tulee olemaan ympäristölle kohtalokasta, eikä missään tapauksessa päästötöntä.

Kokonaisuusratkaisee. Sähkönkulutuksen lisäys lisää nimenomaan kallista ja epäpuhdasta sähköntuotantoa. Saman tekee myös tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon lisäys. Molemmat tarvitsevat säätötehoa lisää, joka tuotetaan pääsääntöisesti saastuttavilla laitoksilla.

Hyötynä on liikennepolttoaineen muuttaminen bensiinistä ydinvoimalla tuotetuksi.

Toinen hyöty on tuottaa “sattumasähköllä” eli tuuli- ja aurinkovoimalla tuotetulla sähköllä liikennepolttoainetta, jonka seurauksena sähköverkko ei kärsi sitä rasittavasta tuotannosta eikä sähköverkko tarvitse niin paljoa säätövoimaa, joka vesivoimaa lukuunottamatta on periaatteessa saastuttavia


#125

Minusta on lähinnä hämmästyttävää, että jonkinlainen selkärankareaktio tämän mittaluokan kriisin edessä tuntuu (täälläkin olla joko a) kieltäminen, eli ei meidän kannata mitään tehdä kun muutkaan eivät tee b) keskustelu ongelman mittasuhteeseen nähden melko pienistä detaileista. Tarvitaan radikaali muutos ihan kaikessa arkiseen tekemiseen ja olemiseen liittyvässä, niin meillä kuin muualla.

Toki jos oikein fiksuksi heittäydyttäisiin, niin ehkä voitaisiin olla pienenä kansakuntana muita ketterämpi, ruvettaisiin hommiin kehitettäisiin & levitettäisiin niin hyviä ratkaisuja (digi, tekno, sosiaaliset, kaikki kelpaa), että muun maailman on lopulta pakko tarttua niihin?


#126

Olen samaa mieltä. Eniten ja pisimpään asiasta meteliä pitäneet puolueet vastustavat edelleen ydinvoimaa ja rummuttavat paperilla, mutta ei todellisuudessa hiilineutraaleja vaihtoehtoja, samalla kun pitävät rantakaavoitusta hyvänä ideana. Lisäksi nämä vaihtoehdot maksavat veronmaksajille rahaa, mutta eivät tuo todellisuudessa hyötyjä.

Meidän ei kannata tehdä asioita, jotka eivät hyödytä mitään. Eivät mittakaavassa, eivätkä todellisesti.

Yleensä denialisteiksi kutsutut eivät ole denialisteja, mutta katsovat, ettei nykyiset tuulivoimahömpötykset ratkaise mitään. Ennemmin ne haittaavat oikeasti mahdollisisia toimia, kuten ydinvoiman uuden sukupolven reaktioiden kehitystä ja savannialueiden rehevöittämistä, joista olisi apua myös kolmansien maiden köyhyyteen.

Tää on vähän sama kuin Rautakorpi haluaisi kitkeä pois päähänkohdistuvat taklaukset ja kieltää Tapparalta taklaamisen. Todellisuudessa Suomellakin olisi ollut mahdollisuus vuosia kehittää biokaasun käyttöä ja samalla edistää maakaasun hyötykäyttöä sen sijaan, että sitä poltetaan soihduissa taivaalle.


#127

Asia on noin.

Yksi meidän järjestelmämme vakava poliittinen ongelma on, että koko yhteiskunta ja sen talousjärjestelmä perustuu kuluttamiseen ja kulutuksen itsetarkoitukselliseen kasvattamiseen.

Meidän paremminvoivien elämä ei huononisi mitenkään, vaikka jättäisimme puolet kaikesta roinasta ostamatta ja kaikkiaan pudottaisimme elämänrytmin puoleen. Mutta talousjärjestelmä menisi siitä aivan sekaisin.

Siksi yritetään vimmaisesti keksiä jotain teoreettisestikin mahdotonta ihmeratkaisua, jolla kulutusjuhla voisi jatkua entisellään, mutta poistettaisiin pelkät päästöt.