Keskustelukulttuuri

Taustalla tovin aikaa foorumia seuranneena ja uutena jäsenenä foorumin käyttöä harjoittelevana ajattelin avata ketjun aiheesta joka itseäni kiinnostaa. Jos pahasti pleksit paukkuu tai omissa kolisee eikä ylämummo soi, ymmärrettävää näin try-out jakson alussa toki tuokin.

Eri aiheiden ympärillä pyöriviä keskusteluja täällä seuranneena, jo näin alkuvaiheessa on muodostunut jonkinlainen kuva siitä, minkälaiset aiheet ihmisiä kiinnostaa ja mikä puhuttaa. Jääkiekko täällä keskiössä luonnollisesti kuten asiaan kuuluu.

Hyvin rajoitetusti minkäänlaisia foorumeita käyttävänä olen jäävi edes laajemmin arvioimaan yleisellä tasolla millä tasolla keskustelukulttuuri kulkee näinä päivinä täällä Suomessa.

Kaikenmaailman foorumit ikävä kyllä näinä päivinä toimii varmasti monille ainoastaan oman pahan olonsa purkukeinona ja se näkyy tässä ajassa selvästi. Se täytyy aina muistaa jos huonoa käytöstä jossain kohtaa henkilökohtaisesti. On täysin eri asia seistä omien ajatuksiensa takana tyylillä tai tyylittömästi, olkoot ne konsensusta tukevia tai valtavirrasta poikkeavia, aihepiiristä viis. Henkilökohtaisuuksiin meneminen on itselleni aina merkki artikulaation kesken loppumisesta ja siitä että ego on vahvasti läsnä siitä lähtien. Se ei ole enää keskustelua.

Samanmielisyys kaikesta ei ole mielestäni edes lähtökohtaisesti mahdollista suuren ryhmän kesken eikä siihen tulisi edes pyrkiä hinnalla millä hyvänsä, asiat voi riidellä, ihmisten ei tarvitse.

Erilaiset näkemykset ja moni-ääninen debatti luo hyvän lähtökohdan monipuoliselle keskustelulle.

Itse en ole kiinnostunut minkäänlaisista juupas-eipäs väittelyistä ilman mitään sisältöä.

Kun sen muistaa aina kesken kiivaimman keskustelun, että meillä kaikilla on täysin uniikki elämänpolku omista lähtökohdistamme mitä meille on annettu ensi rääkäisystä lähtien ja siitä syystä näkemys elämään /kokemukset elämässä sekä ajan tuoma viisaus muokkaavat uskomusjärjestelmät/maailmankuvamme täysin omanlaisekseen. Avoimin mielin ja uteliaana elämän ihmeellisyyksiä pohdiskelevana syvälliset keskustelut on rikkaus. Lähtökohtana keskusteluun voisi olla vaikka tämä:

Paras keskustelu mielestäni on sellainen, jossa henkilökohtaisesti olet valmis muuttamaan täysin mielipidettäsi johonkin asiaan kun tarvittavat perustelut sille annetaan.

Oma ajatus tästä edellisestä on juurikin tuo, väärässä oleminen ei pääsääntöisesti ole mikään häpeän aihe tai muutenkaan vakava juttu.

Enemmänkin tyylillä:

Enpä tuotakaan tajunnut ajatella kun oli rajallinen ymmärrys/tietämys asiasta, kiitos kun laajensit ymmärrystäni. Nyt näen tämän asian täysin uudessa valossa.

Avoimin mielin liikenteessä ja erilaisia näkökulmia eri lähtökohdista mahtuu tähän maailmaan.

Sellainen ensimmäinen vaihto tähän kauteen avausviestin muodossa.

6 tykkäystä

Jonkin verran eri keskustelupalstoja ja/tai sosiaalista mediaa seuraavana sanoisin, että pahoinvointi näkyy tällä foorumilla yllättävän vähän, ja keskustelu pysyy pääasiassa melko asiallisena. En tiedä onko se tiukan moderoinnin, keskimääräistä fiksumpien käyttäjien vai molempien ansiota.

13 tykkäystä

Tällaisen kuvan olen itsekin saanut palstaa selaillessani. Monipuolinen kattaus laajalla ikäjakaumalla erilaisten elämänpolkujen ja niiden tuomien kokemusten siivittämänä.

Auttamisenhalua yhteisön sisällä pyyteettömästi havaittu myös, mikä on aina hieno asia. Ihmisyyden syvin olemus keskiössä.

4 tykkäystä

Tosi hyvä ja ajankohtainen ketju, jonka avaamisesta iso :+1:

Tämä on minun tietääkseni laajin ja suht tuore kyselytutkimus aihepiiristä. Ehkä se tuo hyvin tilannekuvaa tähän ketjun alkupäähän.

3 tykkäystä

Sanonta “ihmiset on susia toisilleen” on kärjistetty esimerkki siitä, missä totuuden siemen on kuitenkin mielestäni vahvasti läsnä.

Kuten työ/koulu/harrasteporukoissakin monesti saattaa käydä, “vahvimmat” ja äänekkäimmät jyrää monesti nuo hiljaisemmat yksilöt taustalle ympäristön sitä huomaamatta vaikka näillä hiljaisemmilla olisi paljon annettavaa noihin ympäristöihin.

Internetin ihmeellisessä ja raadollisessa maailmassa kynnys tuon tapahtumiseen on vielä pienempi ja se jos jokin ruokkii pahaa oloa yhä enemmän.

On helppo uskoa nuorten kohtaavan todella paljon haasteita näinä aikoina kun informaatiotulva on niin valtava ja hyväksytyksi tulemisen tunteen saavuttaakseen täytyy kuulua aina johonkin ryhmään tai olla osallisena kaiken maailman muoti-ilmiöihin.

Oletan että monille itsesensuuri toimii ainoana vaihtoehtona vaikeita tilanteita välttääkseen ja noidankehä on valmis missä ryhmän ulkopuolelle jääminen toimii ainoana ratkaisuna niissä hetkissä. Tämä sama kuvio varmasti toimii myös aikuisten keskuudessa, mutta pidemmän elämän kokemuksen ja vahvemmaksi muodostuneen minäkuvan saattelemana tilanne on pääsääntöisesti helpompi sietää, vaikka ei se silti oikein ole.

Liika ympäristön miellyttämisen halu saattaa monesti viedä yksilön kauas siitä, mitä kyseinen yksilö oikeasti on tai voi parhaimmillaan olla oikeassa ympäristössä.

Kun minäkuvan rakennus on vasta alkutaipaleella nuorempana, joka tuutista tuleva ulkoinen massa/joukkopaine ei sen rakentumista ainakaan helpota.

Sellaista tajunnanvirtaa ja hajatelmia täältä.

3 tykkäystä

Aihepiiriin liittyen tällainen vahvasti itsetietoisuuteen myöskin liittyvä äänestys tuli mieleeni.

Itse henkilökohtaisesti näen erilaiset näkökulmat ja mielipiteet aiheesta riippumatta pääsääntöisesti ainoastaan keskustelua kehittävänä ja perspektiiviä laajentavana, poislukien tahallinen eripuran luominen, henkilökohtaisuuksiin meneminen tai kunnioituksen puute keskustelun toista osapuolta ja kyseistä keskustelua kohtaan.

Meneekö toisten ihmisten erilaiset mielipiteet tai näkökulmat helposti tunteisiin?

  • Kyllä, ihon alle menee.
  • Ei, jokainen tuumaa mitä lystää.
  • Yritän ymmärtää, aina se ei onnistu.
0 äänestäjää

Tuohon kyselyyn olisi ollut omalta kohdaltani nuo kaksi vaihtoehtoa, eli: Ei mene tunteisiin, jokainen tuumaa mitä lystää, mutta yritän ymmärtää, aina se ei onnistu.

3 tykkäystä

Tällä tavoin hyvin pitkälle mietiskelen itsekin, ymmärtäen ettei täysin identtinen ajattelu kaikkien yksilöiden kesken pitäisi edes olla se päälähtökohta tai tavoite johon pyritään.

Tapauksissa joissa ihmisen ajatuksenjuoksu ja näkökulmat saattavat olla kovin erilaisia on aina hyvä, jos kyseisellä tavoin asioita lähestyvällä on antaa taustaa siitä, mitä kautta kyseiseen lopputulemaan on päädytty.

Se jos jokin lisää ymmärrystä erilailla ajattelevien näkökulmiin ja on ainoastaan aivomuutta sekä laajempaa perspektiiviä lisäävää kaikille osapuolille keskustelun parissa.

1 tykkäys

Meillä oli tällainen hieno topic avattuna.

HS:ssä tuli mielenkiintoinen artikkeli vastaan nykyajan ilmiöstä, joka (jälleen kerran) selittyy ihmisellä itsellään sekä heidän omilla tunnetaidon kyvyillään:

2 tykkäystä

En tiedä kuinka paljon tuota juttua näkyy maksumuurin takaa, mutta otetaas tuosta yks poiminta minkä itsekin jollakin tasolla allekirjoitan (boldaus oma):

Oletko huomannut, kuinka helposti nykyään syntyy riitoja ja väittelyitä? Oletko jopa itse heittämässä bensaa liekkeihin?

Psykoterapeutti Vesa Nevalaisen mukaan kyse ei ole vain ärsyttävistä mielipiteistä, vaan laajemmasta ilmiöstä: yhteiskunnassamme yleistyneestä keskittymis­kyvyttömyydestä. Siis siitä, että reagoimme ennen kuin olemme ajatelleet asian loppuun asti. Miksi?

6 tykkäystä