Koulutus ja opiskelu

#101

Ottamatta nyt sen enempää kantaa homoseksuaalisuuteen, niin on vähän ihme nillitystä.

Lisäksi hän katsoo näytökseen osallistumiseen liittyyneen painostusta, koska koulu antoi korvaavia tehtäviä niille, jotka eivät näytökseen osallistuneet.

Ei hitto, meilläkin joutuu koulussa tekemään korvaavia tehtäviä jos ei osallistu tunneille. Oon luullu että se on ihan normaali käytäntö, mut ilmeisesti se onkin painostusta.

Ronkainen otti esille myös sen, että näytökseen ilmoittautuneiden, mutta sen väliin jättävien olisi pitänyt maksaa 10 euroa käyttämättömästä elokuvalipusta.

Mitäs vikaa tässä on?

#102

Minkäköhänlainen kohu nykypäivänä nousisi jos jossakin näytettäisiin pornoelokuva tunnilla niinkuin meidän terveystiedon opettaja teki aikoinaan kun kävin lukiota. Tosin en muista että siitä kukaan mieltään pahoitti. Oli kuitenkin pelkille pojille se tunti.

#103

Mikäs tuossa Riksussa nyt veti puoleensa? Onks siellä jokin spesiaali opinto-ohjelma, tiettyjä suuntautumisvaihtoehtoja jne. Kysyy nimim. “Utelias” :wink:

(Jarkko Mäkinen | Titta på ylähylly!) #104

Tyttöystävä lähetti linkin lisähakuun, laitoin paperit vetään, menin pääsykokeeseen ja pääsin jollain ilveellä sisään. :joy:

Eli tää on melkonen syrjähyppy ja jään kokeilu kepillä. :sweat_smile:

#105

Ei mikään huono juttu, jos on kiinnostusta insinöörihommiin. Tai tiedä mihin voi maailmassa joutua. Yks tuttu sähköpuolen DI jäi juuri eläkkeelle jostain valtiosihteerin hommista. Meni 80-luvun alkupuolella hakemaan lyhyttä viransijaisuutta ja kun oli oikea jäsenkirja, jäikin sille tielle. Menikö koulutus hukkaan? Ei kai sentään. :wink:

#106

Hieno homma. Onnea tulevalle insinööreille!

Olet palstalla avoimesti kirjoitellut taustoistasi. Itsellä oli aikanaan hieman sama homma. AMK opinnot lähti heti alkuun ja yllättäen todella hyvin käyntiin ja huomasin pärjääväni keskimääräistä selkeästi paremmin. On varmasti ollut suurin yksittäinen tekijä omalle itseluottamukselle ja auttanut todella paljon myös työelämässä. Jatkoin vielä opintoja AMK:n jälkeen DI:ksi.

Saat ilmaisen vinkin, panosta ekaan kevääseen kunnolla ja tee töitä! Tahtoo olla vaan niin, että koulu jatkuu loppuu saakka samaa rataa, kuten alkoikin. Hyvät pohjat myös helpottaa yleisesti opintoja. Algebrasta yms. ensinmäisten kurssien asioista et vaan pääse eroon. Kerralla kun opettelee kunnolla, ei tarvitse jatkuvasti kerrata samoja asioita, ja pääsee loppujen lopuksi itsekkin vähemmällä. Työmäärä on sama, reitti eri. Kaupanpäälle hyvä opintomenestys, helpompi työllistyminen ja mainittu henkinen kasvu.

#107

Juu, tästä täytyykin ottaa koppi huomenna.
Olen satavarma että vieressä istuvalta kaverilta löytyy jokunen insinöörivitsi Trepullekin.

Ping @Treppu

#108

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään tiedottanut, että sote-alan opintoihin hakevilta voidaan jatkossa vaatia soveltuvuuskoetta. Käytäntö on ollut ennenkin käytössä, mutta se poistui vuonna 2015.

Elomaa toteaa, että vuosien aikana, jolloin soveltuvuuskokeita ei ollut, niiden puuttuminen aiheutti suuria haasteita.

– Kun mitään kokeita tai kriteerejä opiskelijoiksi hakevien suhteen ei ollut, osan lähtötaso oli peruskoulun jälkeen aivan liian heikko. Nämä ihmiset kuitenkin tulisi kouluttaa pitämään huolta ihmisistä, jotka ovat heikommassa asemassa hoidettavina, Elomaa huomauttaa.

#109

Hyvä muutos - ja pakollinen. Noitahan on terveysalalla huudettu ihan kaikkialla takaisin.

#110

Eikös tämä niin mennyt että koskee vain sairaanhoitajia ja lähihoitajia? Ei lääkäreitä, jos olen asian oikein ymmärtänyt. Voisi olla tarvetta. Ei kympin lukiotodistus tervettä ihmisen päätä takaa.

#111

No lääkiksessä on kyllä aika tiukka seula jo nykyäänkin. En tiedä kuinka monta “alalle sopimatonta” lääkikseen tätä nykyä pääsee, mutta vois kuvitella että jos sieltä joku alalle sopimaton nyt pääsee pääsykokeet läpi, niin tippuu sitten kyllä kelkasta myöhempien opintojen aikana. Tämä toki on ihan mutuilua, kun en ole lääkikseen hakenut.

Tästähän oli joskus syksyllä juttua, kun sekä lähihoitajaopiskelijoiden ja vartijaksi opiskelevien joukossa on ollut paljon opiskelijoita jotka ei opettajien mielestä sovellu alalle. Jos löytyy tunnukset, niin tuossa tuo Hesarin juttu:

#112

Eikös tuo seula ole käytännössä opintomenestys? Ei siis mitään haastatteluja, psykologisia testejä, tms mikä mittaisi henkilön soveltuvuutta lääkäriksi. Työllisyysaste kun on yli 99% ja virkoja täyttämättä, johtaa se tilanteeseen jossa on pakko valita kuka tahansa “pätevä” hakija, jos hakijoita on yksi. Töissä ovat nekin, jotka ei persoonansa takia muilla aloilla työllistyisi. Harvinaisia tapauksia toki, muttei lääkäritkään mitään poikkeuksia ole. Sitä tarkoitin kympin oppilaalla.

#113

Lääkäriksi hakevien testauksesta puuttuu kokonaan ehkä se tärkein: empatia ja vuorovaikutuskyky. Lääkäriksi pääsevät ne, joilla on hyvä matemaattinen päättelykyky. Kun sitä tarkemmin ajattelee, niin se on aika mielenkiintoinen asia.

Toki tämä ulottuvuus tuntuu puuttuvan koko lääkärisysteemistä. Aika usein kun menee lääkäriin, niin tuntuu, että puhuu robotille.

Tämä on asia, jota myöhemmät sukupolvet tulevat ihmettelemään - miksi sanoimme ■■■■■■■■■ä ■■■■■■■■■■■, miksi pidimme orjia, miksi poltimme juutalaisia, miksi keihästimme intiaanit, miksi lääkäreiksi päätyivät matemaatikot. Yhteiskunta kehittyy, ja siinä sivussa myös lääkärikoulutus tulee tulevaisuudessa kiinnittämään huomiota myös tähän puoleen.

#114

Onko? Kun miettii sitä tietotaidon määrää mikä lääkäreiden pitää omata ja omaksua esim. biologian saralla, niin en mä yhtään ihmettele että se on ensisijainen asia mitä testeissä haetaan. Ei se pelkkä empatia riitä mihinkään, jos et ymmärrä miten ihmiskeho toimii ja miten erilaiset kemialliset yhdisteet siihen vaikuttaa.

Onhan se varmaan näinkin, mutta kuinka paljon siitä johtuu lääkärin luonteesta, ja kuinka paljon kiireestä, työn kuormittavuudesta ym? Ei mulla oo heittää tähän mitään tilastoa, mutta veikkaisin että esim. jossain terveyskeskuksessa ei lääkärillä ole yhtä potilasta kohden ihan hirveen montaa minuuttia käytettävänä, ja siinä ajassa täytyis sitten haastatella potilas, selvittää mikä potilasta vaivaa, selvittää miten ongelma ratkastaan, kirjata tiedot potilastietoihin… jne. Toki voishan sitä siltikin esim. hymyillä sille asiakkaalle, mutta jos yrittää vähän katsoa sitä kokonaiskuvaa, niin ei se “robottimaisuus” mua niin hirveästi ihmetytä.

#115

Ensisijainen ilman muuta, mutta nyt sitä muuta puolta ei tsekata yhtään.

Terveyskeskusten kiire on yhteiskunnallinen valinta.

#116

Niin kauan kun se pysyy ensisijaisena asiana, niin ei mua haittaa yhtään jos ruvetaan arvioimaan muutakin soveltuvuutta.

Heittäisin myös ihan villinä arvauksena että suhteellisen harvassa on tapaukset missä lääkäri on vuorovaikutustaidoilaan niin epäpätevä, että varsinainen lääketieteellinen vaiva jää ratkaisematta/hoitamatta. Siis niin, että se ongelma jää hoitamatta nimenomaan niiden vuorovaikutustaitojen/sosiaalisten kykyjen puutteesta johtuen. Se empatia ja inhimillisyys on toki kiva juttu, mutta ei ainakaan omalla kohdallani se juttu mitä haen kun lääkärille hakeudun.