Tuli muuten mieleen tuosta Laukon peurasta, että metsästysmatkailu (kuten myös kalastusmatkailu) on ihan lapsen kengissä Suomessa. Käsittääkseni Suomestakin menee porukkaa Viroon, Ruotsiin jne. metsästysmatkailun perässä. Ja vielä enemmän muualta maailmasta.
Laukon peura ja miksei supikin olisi oivia kohteita metsästysmatkailun kehittämiseksi. En tiedä mitkä ovat lainsäädäntöön liittyvät haasteet, mutta itselleni pätkähti nyt vain tällainen mieleen.
Kyllä Suomessa on mahdollista ostaa jahtimatkoja hirvi ja peurajahteihin. Nämä jahdit ovat vain melko hintavia verrattuna muihin maihin. Syynä lähinnä suomen verotus ja metsästysmaitten omistusoikeudet.
Tiesin kyllä, että on mahdollista. Fasaaniakin kasvatetaan, vapautetaan ja metsästetään.
Pointtini, että aika lapsen kengissä ollaan.
Mulla se pointti on hoitaako luonto paremmin eläinten kannalta hommansa kuin ihminen tuo luonnon pikku apuri. Valkohäntäkauris ei kuulu Suomen luontoon. Metsästäjät väittävät toisin kun se on tärkeä metsästyskohde.
Kaikki metsästäjien puolustuspuheet metsästyksen puolesta liittyvät ihmisen tai hänen omaisuuden suojelimiseen, toistan, luonto hoitaa lähes kaikki hommat paremmin luonnon kannalta kuin ihminenen. Metsästys ja metsästäjä olisi kyllä yhdessä hommassa ylivoimainen, vieraslajien poistamisessa, korjaisivat toisten hölmöilyjä.
Selitä nyt tyhmälle, miksi niitä ruokintapaikkoja on, eikö kanta harvenisi sopivasti kun heikoimmat eivät kestäisi talvea? Vai ruokitaanto siksi, että metsästettävää riittää?
Edelleen mun metsiin on aina saanut luvan metsästää ja todennäköisesti jatkossakin.
Laukon peuraa saisi minun puolestani harventaa niin paljon kuin sielu sietää. Ruokintapaikat helpottaa metsästäjien työtä, joten antaa mennä vain.
Tuo tulokas tuhoaa metsäistuksia, tuhoaa autoja. Ei kuulu tänne. Ainakaan tässä mittakaavassa.
Pahoittelen jo valmiiksi, jos olinkin samaa mieltä kanssasi.
Niinkuin @Oijennus sanoi, ne helpottavat metsästäjien työtä kannan säätelyssä. Tämä on mielestäni, ehkä tärkein pointti. Jos alettaisiin toimimaan tavalla, että luonto korjaa heikoimmat, peura kolarien määrä räjähtäisi käsiin, samoin kuin esim supikoirien määrä. Supien ei tarvitsisi enään käydä haaskoilla, peuranruokintapaikoilla eikä ihmisten pihoissa, kun peuran raatoja olisi syötäväksi ympäri metsiä (siellä, missä peuroja on paljon)
Suomessa ei supi esiinny.
"Suomalaismiehen kuvaamalla videolla metsästäjä yrittää ampua tiellä häntä kohti tulevaa jänistä. Mies ampuu kaksi kertaa, mutta jänis jatkaa juoksuaan metsästäjää ja hänen seuruettaan kohti.
Kun jänis on miesten kohdalla, yksi miehistä potkaisee sitä. Toinen miehistä yrittää potkaista ja sitten lyödä eläintä pyssyn päällä."
■■■■■ mitä urpoja. Touhusta tulee mieleen Kummeleiden sketsi Selviytyjät.
Huomenna alkaa pauke.
Juu, niin alkaa ja muistutuksena kaikille, että erityisen tarkkana siellä liikenteessä, varsinkin taajamien ulkopuolella.
Tollaisilta sankareilta luvat pois.
Ymmärrän kyllä metsästyksen jos omaksi ruoaksi ammutaan ja tehdään se mahdollisimman siististi ja kivuttomasti eläimelle, mutta tää touhu …ei helv. Kertoo kaiken oleellisen tollasten tovereiden asenteista ja touhusta.
Mistä näitä idiootteja sikiää. Ilves lahdattu törkeästi.
https://www.instagram.com/p/BpMSVixHHKV/?utm_source=ig_web_share
Pistääpä muuten vihaksi. Suomessa vois muutenkint tarkastaa tuota eläinrääkkäyslakia, kovemmat tuomiot ja oikeita linnareissuja noista keisseistä.
Ilveskanta Suomessa on lähtenyt laskuun syynä metsästyskuolleisuus. Viime vuonna Ilveksiä sai ampua päälle 400, mikä on käsittämätön määrä. Salametsästys vielä lisäksi.
Lupien määrä on nyt puolittunut. Tavoitteena on ollut E-Suomessa kannan vakiinnuttaminen.
Rohkenen olla eri mieltä. Ainakin omilla metsästysmailla ilveksiä on kyllä paljon, liikaa ja kanta vain kasvaa pienien lupamäärien johdosta.
Pakko yhtyä tuohon @montonen mielipiteeseen. Itseäni kiinnostaisi tietää millä perusteella tuon kantalaskelman/arvion tekevät?? Jos menee samoin kuin aikoinaan eli osittain perustuen pentue ja jälki havaintoihin perustuen. Niin uskallan väittää että tuolla maaseudulla näistä tehtävät ilmoitukset ovat vähentyneet siitä syystä että havainnot alkavat olla ns. perus kauraa eli ketään ei enää hirveästi kiinnosta niistä ilmoitella.
Kiinnostuksesta on vaikea sanoa. Mutta tämä on kiinnostavaa luettavaa.
Linkki vie; Ilveskanta Suomessa 2018. Pdf.
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2018/06/luke-luobio_30_2018.pdf
Kohdassa 2. Vastaus kysymykseesi?
Oli siellä jo osittainen vastaus heti tiivistelmä sivulla. (s.3). Lisäksi Kohdassa 3 (s.24) oli hyvää materiaalia koskien kannan määrän arviointia.
Mutta voin tunnustaa käden pystyyn virheen merkiksi karttojen tutkimisen jälkeen. Alue missä viime talvena metsästyksen yhteydessä lumijälkien perusteella todettiin olevan kolme pentuetta, on täysin tyhjä pentue havainnoista.
Yllä mainittuun tapaukseen vedoten pysyn osittain siinä kannassa, että asiaa pidetään jo niin itsestään selvyytenä että ilmoittaminen joko unohtuu tai sitä ei viitsitä tehdä. Ja uskallan veikata että nämä eivät ole ne ainoat puuttuvat pallerot kartalla.
Lisäksi tuo pentueiden määrälaskennassa käytetty 10km säde /per pesue + tilastomatematiikka saattaa vääristää pentuehavaintojen määrä tietyillä alueilla. Sillä olen itsekkin todistanut että kyseinen säteen sisään mahtuu kyllä pentueita enemmän kuin yksi. Luin tämän kohdan kyllä hätäiseen lävitse…Pitänee vielä illalla lukea Lukea tarkemmin lävitse.
PS. Suosittelen lukemaan
Jos olivat metsästysmatkalla niin täältä ei irtoa sääliä (sori vaan omaiset). Eläimet sukupuuton partaalla, kun länsimaiset käy ammuskelemassa mitä huvittaa.