Patrik Puistola sai kutsun 1.6 pidettäviin kuntotesteihin Buffaloon.
Kaikkiaan paikalle on kutsuttu 103 pelaajaa. Mukana ovat odotetut kärkivaraukset, Yhdysvaltojen Jack Hughes sekä Suomen Kaapo Kakko. Kaikkiaan suomalaispelaajia kutsuttiin paikalle yhdeksän.
Kakon lisäksi NHL-seurojen tarkkailtavana ja haastateltavana ovat puolustajat Ville Heinola, Anttoni Honka, Mikko Kokkonen, Lassi Thomson ja Antti Tuomisto sekä hyökkääjät Marcus Kallionkieli, Patrik Puistola ja Antti Saarela.
Niin. Tuo on totta. Ketjun aihe oikea. Ei yhtään mollata muita pelaajia. Mikä oli pointti?
– Devilsin GM Ray Shero tuntee erittäin hyvin Jackin isän Jim Hughesin. Shero oli oli Jimin pelaaja-agentti silloin, kun hän pelasi, Godin paljastaa.
– Se ei ole tietenkään tarpeeksi vahva perustelu valinnalle, mutta on luonnollista, että sillä on positiivinen vaikutus, kun tuntee toisen noin hyvin.
– Hughes on amerikkalainen. Joukkue tarvitsee kasvot, jotka auttavat heitä myymään brändiä ja nostamaan organisaation arvoa. Tietenkin hän on myös erittäin hyvä pelaaja.
Se että Kakon mm-kulta saavutus, jolla pitäisi olla ykkönen, mutku Hughesin perhesuhteet(?), niin Hughes pakko ottaa. Aivan höpöpuheita, Suomi-lasit pois päästä asiaketjussa. Jutuissa sellanen maku, että nyt lähtee 3. divarin peluri ykkösenä, koska joku tuntee jonkun. Ei.
Mietippä sitä tilannetta jos käykin niin että Hughes osoittautuu samanlaiseksi bustiksi kuin Nail Jakupov ja Kakosta tulee Rangersille seuraava Forsberg / Jagr niin Ray Shero tullaan muistamaan GM:nä joka varasi omasta mielestäni ylihypetetyn junnujen sarjaa dominoineen pelaajan ( Hughes ) perhesuhteiden takia sivuuttaen tarjolla olleen voittajatyypin ( Kakko) jolla on / oli draftiin mennessä voitettuna 3 MM kultaa.
Jos tuo tosiaan tapahtuisi Ray Shero menettäisi enemmän kuin maineensa hän menettäisi myös kaiken arvostuksen ja uskottavuuden Devils fanien silmissä. Ei mikään ihanteellinen tilanne GM:lle tuollainen.
Eli Kakko Rangersiin vaan ja Hughes Devilsiin
Niin, tuollaisten asioiden kanssa GM:t joutuu painiin pelaajatarkkailuosastojensa kanssa jokaisessa draftissa. Välillä huteja tulee, koska 18-vuotiaan pelaajan tulevaisuuden ennustaminen ei aina ole niin helppoa.
Tässä kisat sokaissut monet, eikä siinä mitään, mutta kyllä se Hugheskin osoitti ihan pelimiehen merkkejä ja Kakosta poiketen ei ole kokenut peluri miesten peleissä, joten siellä melkoinen potentiaali vielä.
Kaapo Kakko ja Jack Hughes pelanneet U18, U20 ja aikuisten MM-kisat. Kaapolla saldona 3 kultamitallia, Hughes 2 hopeaa ja pronssi. Molemmissa Kaapon pelaamissa nuorten kisoissa häneltä odotettiin johtajuutta, kykyä kantaa joukkuetta… No, U18 joukkueensa pistepörssin kärki ja U20 kisoissa häkkipää tempoo ratkaisumaalin finaalissa. Miesten tasolla 18-vuotiaana mestarijoukkueen sisäisen pistepörssin kakkonen, tehden tehonsa mm. kiekkokääpiöitä kuten Kanada, USA, Slovakia vastaan.
Hughes on tähän mennessä hävinnyt kaikki käymänsä kaksinkamppailut Kakkoa vastaan. Kahdesti arvokisojen finaalissa jopa. Paikoissa joissa hänen olisi pitänyt olla ylivoimainen ykkönen esiin astuikin Kakkonen.
Totuus vain on se, että vaikka Jack Hughes on kuinka lupaava pelaaja tahansa, niin hän ei ole voittanut vielä yhtään mitään. Eikä hän voita nytkään vaikka valittaisiinkin ensimmäisenä. Hän voi olla vielä jonain päivänä suurikin voittaja, mutta verratessa näitä kahta pelaajaa niillä kolmella näyttämöllä joilla heitä on voitu ylipäätään jotakuinkin objektiivisesti verrata toisiinsa, on ainoastaan toinen heistä VOITTAJA. Kumman sinä todella valitsisit?
Kaikki tuo listaamasi on totta. Nyt olisi kuitenkin hyvä painaa jäitä hattuun ja muistaa JOUKKUEEN merkitys yksittäisen pelaajan voittoihin. Vaihda Hughes ja Kakko päittäin. Veiskö Kakko mestaruudet yksin jenkeille vai saisko Hughes jotain Suomen kanssa?
Jokainen joukkue on pelaajiensa summa. Hughes läpsytteli USA:n pronssille U18 kisoissa tehden 7 pelissä 20 tehopistettä, Kakko päätti jättää höntsyt väliin ja keskittyä miesten kisoihin. Niillä kisoilla ei olisi Kakon kehityksen kannalta ollut hänelle mitään merkitystä ja hän tiesi sen itsekin.
Hughes tuli samoihin miesten kisoihin kuin Kakko, saldo 3 syöttöpistettä 7 ottelussa eikä lukeutunut lähellekään joukkueensa tärkeimpiin pelaajiin. Siellä se meni mukana - selviytyi.
Kakko dominoi. Suoraan sanottuna jopa ajoittain alisti mm. Hughesin edustamaa maajoukkuetta. Hän oli joukkueensa parhaan ketjun kullan arvoinen lenkki - kirjaimellisesti.
Kun puhutaan joukkueesta ja yksittäisen pelaajan merkityksestä joukkueelleen, niin silloin pitää arvostaa korkealle niitä pelaajia, jotka jopa äärettömän vahvassa joukkueessa nousevat parhaiden joukkoon.
Mikäli Hughes olisi pelannut leijonissa olisi Suomen sijoitus saattanut olla eri. Kakon tuomaa effortia hän ei olisi antanut, muutoin hän olisi pystynyt siihen myös jollain tasolla jenkkipaidassakin.
Kyse ei ole siitä kuka varataan ykkösenä ja kuka Kakkosena, vaan siitä kumpi pelaajista on suurempi nyt. Ykkösvaraus on jo päätetty, se on ollut päätettynä jo muutaman vuoden. Kakko on kuitenkin pelillään tuonut, vielä pari vuotta sitten äärimmäisen itsevarmoille, scouteille kylmän hien selkään. Ja se, hyvä Juissi, tekee Kakon suorituksesta lopullisen selätysvoiton vertailussa Hughesiin.