Nopeusrajoitukset ja ylinopeusvalvonta

No herkemmin kortti pois ja pitemmäksi aikaa on paljon tehokkaampi ratkaisu kuin rahalla rankaiseminen.

20km/h ylinopeudetkin vähensivät jos niistä lähtisi kortti pois kahdeksi kuukaudeksi.

Taajama alueella kaahailusta herkemmin kortti pois ja pienemmistä nopeuksista isompia sakkoja.
Huume ja kännikuskeilta pitkäks aikaa kortti kuivuun, tehostetaan ajokuntovalvontaa ja jos menettää huumepäissään/kännissä ajelussa korttinsa, mutta toistuvasti ajelee silti autolla, niin lyhyeks ajaks häkkiin.

Tähän perusteluina, että ylinopeus on vaarallisempaa keskustoissa ja asutusalueilla, toisin kuin leveillä moottoriteillä/valtateillä ja huume/kännikuskit ovat äärettömän vaarallisia kummassakin paikassa.
Tällainen olisi liikenneturvallisuutta ohjaava sakotus/rangaistus käytäntö. Se, että 4-tiellä, jossain suoralla tienpätkällä, joka halkoo tasaista peltomaisemaa, käytetään kameroita ylinopeusvalvontaan, ei paljon liikenneturvallisuutta nosteta.

1 tykkäys

Rangaistus aiheutuu aiheutetun vaaran mukaan, eli tässä tapauksessa 40 päiväsakkoa.

No eihän ole, teille kummallekin määrätään siitä rangaistukseksi samat 40 päiväsakkoa. Valot päälle.

6 tykkäystä

Toisaalta jollekin ökyrikkaalle joku sadan euron sakko ei tunnu missään eikä opeta mitään.

Mutta ehkä noille suurille sakoille voisi olla joku yläraja. Vaikkapa 50 000€.

3 tykkäystä

Sivuhuomiona tällainen juttu. Vaikka tämä on vuodelta 2016, niin ylinopeus ja liian suuri tilannenopeus on pysynyt sitkeästi suurimpana kuolonkolareita aiheuttavana tekijänä.

Lähes jokainen meistä toki tunnetusti on ”keskivertoa parempi kuski” (mikä ei ole tilastollisesti edes mahdollista) :wink:

Kuolonkolareista reilusti yli 40 prosentissa pää- tai osasyynä on kova ylinopeus tai liian kova tilannenopeus paikkaan tai tilanteeseen nähden.

Nopeuden osuus turmissa ei ole juuri muuttunut. Se on yleisin yksittäinen syy kuolemaan johtaneissa kolareissa.

3 tykkäystä

Tämäkin juttu on samalta vuodelta. Vain noin 6 prosenttia kuolonkolareista johtuu ylinopeudesta henkilöautolla. Kuolonkolareita aiheuttaa aivan muut tekijät kuin ylinopeus.

3 tykkäystä

Mitä kohtaa sinä et ymmärrä? Tavaatko viestini uudestaan. Kiitos.

Ristolainen saa 40 päiväsakollaan enemmän maksettavaa kuin minä koska sakotus perustuu TULOIHIN. Näin ollen valtio saa myös enemmän rahaa.

Tämä väitteesi ei pidä edes linkkaamasi jutun perusteella paikkaansa. Siinä itse asiassa toistuu sama asia kuin S-S:n jutussa: 40%:ssa kuolonkolareista ylinopeus on ollut yhtenä osatekijänä mukana. Joskus pääasiallisena (etenkin moottoripyörät), joskus osittaisena.

Kuten voit alta lukea, niin tutkijoidenkin on usein hankala määritellä, mikä vahingon perimmäinen syy lopulta on ollut. Esimerkiksi alkoholi vaikuttaa eri tavoin eri ihmisten ajokykyyn ja rajat ovat siinäkin keinotekoiset: henkilö saattaa syyllistyä perusmuotoiseen rattijuopumukseen (0,5 promillea), mutta se ei silti automaattisesti tarkoita, että alkoholi olisi aiheuttanut vahingon, vaikka alkoholi yleisesti onkin merkittävä riskitekijä vahinkojen taustalla (vrt. rapajuoppo voi kiskaista pullon kirkasta eikä se vaikuta häneen juuri mitenkään, koska toleranssi alkoholia kohtaan on kasvanut niin suureksi).

Mitä tuohon Tervoon tulee, niin samanaikaisesti hän puhuu siitä, miten kuolonkolarit eivät johdu ylinopeudesta. Samaan aikaan hän kuitenkin haluaa, että meille tulee keskinopeutta mittaavat rekisterikilven tunnistavat kamerat. Hieman raflaavasti voisi kysyä, että jos ylinopeudella ei ole merkitystä, niin miksi meillä edes on nopeusrajoitukset? Eikö jokainen voisi huristella tuolla teillä sitä nopeutta kuin parhaaksi näkee? (No pääasiallisesti Tervo toki kritisoi nykyistä sakotuskäytäntöä.)

Vastaus siihen miksi nopeusrajoituksia on: On selvää, että puhuminen pelkistä kuolonkolareista johtaa harhaan, sillä kuolonkolari on nykyisillä turvavarusteilla (onneksi) erittäin harvinainen tapahtuma, kuten Tervokin toteaa. Jos ajat satasta kurvissa ulos ja auto menee katon kautta ympäri, niin jäät useimmiten henkiin, jos ajat uudella autolla ja turvavyö on kytketty. Kuolonkolareiden tilastoissa törmäykset esim. raskaisiin ajoneuvoihin toisin sanoen korostuvat. Kuolonkolareiden sijaan pitäisi ottaa huomioon henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet laajemmin.

Suora lainaus linkkaamastasi jutusta:

Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet tutkitaan Suomessa tarkasti. Vuosien 2010-2014 kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 henkilöä.

Kaikkiaan 388 kuolleen tapauksessa yhtenä osatekijänä on ollut ajoneuvon nopeus. Näistä 103 kohdalla ei kuitenkaan ajettu ylinopeutta, vaan tilannenopeus on ollut väärä. Tilannenopeutta ei voi määrittää liikennemerkein. Esimerkiksi tien kitka saattaa vaihdella talvella nopeastikin.

Välittömistä riskeissä puhutaan niin sanotusta avaintapahtumasta, jonka jälkeen onnettomuuden synty on peruuttamaton. Joskus se on selkeä. Avaintapahtumia voivat olla esimerkiksi rattiin nukahtamiset tai sairauskohtaukset.

Nopeus on usein yksi taustariskitekijöistä. Samassa onnettomuudessa voi olla ketju, jossa päihtynyt kuljettaja ajaa huonolla autolla ja ylinopeudella ulos ilman turvavyötä. Näissä tilanteissa tutkijoiden on usein vaikea sanoa, minkä verran mikäkin tekijä on vaikuttanut onnettomuuden syntyyn.

2 tykkäystä

Tottakai saa. Sinä aloit vertaamaan teon haitallisuutta maksettavan sakon suuruuden mukaan mikä on täysin järjetöntä.
Tuossa ylinopeussakkojärjestelmässä toteutuu kirjaimellisesti vanha sanonta jossa kukin saa ansionsa mukaan.

2 tykkäystä

Näin sen kuuluukin mennä silloin kun raha toimii rangaistuksen välineenä. Vankilatuomioissa sitten miljardöörit ja me kaikki muutkin ollaan samalla viivalla.

Hieman sivuten aihetta, valtion sakkotulot ovat sen verran mojovat, siis melkein 200 miljoonaa euroa vuodessa, niin eihän sakkotuloista luopuminen ole edes järkevää :grin:

2 tykkäystä

Itse asiassa ylinopeus oli noin 28 prosentissa tapauksista osatekijänä mukana. Lisäksi noin 10 prosenttia tapauksista oli sellaisia, jossa ei ajettu ylinopeutta, mutta tilannenopeus oli liian suuri tien kunnon tai kelin takia.

Vastaus selviää jutusta:

Tervo on tyytymätön siihen, miten paljon Suomessa panostetaan ylinopeusvalvontaan, kun onnettomuuksien taustalla on yleensä ihan muuta kuin pelkkää ylinopeutta.

Selvin päin ylinopeudella ajanut tavallinen autoilija onkin vuosien 2010-2014 tilastojen mukaan ollut harvoin syyllinen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.

– On todistettu, että nopeus ei ole se riski. Ei törmäysvoima ja –energia synny keskinopeudesta vaan törmäysvoimasta. Se takiahan moottoritiet ovat kaikkein turvallisimpia teitä ajosuoritteeseen nähden. Moottoritiellä ei ole törmäyskohteita, vaikka nopeus on suuri. Vaarallisimpia ovat tiet, joissa on puita ja vastaantulevia ajoneuvoja.

…haluaisi Tervo meille espanjalaistyylisen keskinopeuteen perustuvan valvonnan. Keskinopeusvalvontaosuuden alkamisesta pitäisi myös ilmoittaa isosti liikennemerkillä. Silloin kiinni jäisivät lähinnä ne, joilla on todellisia ongelmia.

Ja jos ei noudata rajoituksia, niin ansaitsee saadakin sakot. Ne isot nopeusylitykset ovat vaarallisia. Niihin liittyy usein humalainen, huumeissa oleva tai itsemurhaa tekevä kuski.

Kukaan tuskin luulee minunkaan väittävän, etteikö törkeät ylinopeudet olisi riskitekijä. Esimerkiksi Ruotsissa ainakin pohjoisessa on hieman huonommat ja kapeammat tiet, mutta nopeusrajoitukset 10 km/h korkeammat mitä Suomen vastaavilla. Tästä huolimatta onnettomuuksia sattuu harvemmin. Kun puhutaan maltillisista ylinopeuksista, ei liikenne erityisesti vaarannut. Tervo kritisoi sakotuskäytäntöä, mutta samalla myös valvonnan resurssien suuntaamista asiaan, jolla ei ole liikenneturvallisuuteen mainittavaa parannusta:

Timo Tervon sanoo, että Suomessa ei jostakin syystä haluta muuttaa vanhoja käsityksiä. Niiden mukaan liikennevirran keskinopeuden kasvu lisää suoraan liikenneonnettomuusriskiä.

Jos yrität sanoa, että itsemurhakuskit rekkaa päin väärentävät tilastoa, olen osittain samaa mieltä. En kuitenkaan usko, etteikö esimerkiksi rattijuoppo tekisi suurinpiirtein samaa määrää ajovirheitä tapaturmissa, joissa kukaan ei kuole.

On olemassa reikäpääkuskeja, joilta pitäisi ottaa kortti pois. Kuitenkin näistä yli tuhannesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta ylinopeus oli alle 10:ssä prosentissa syyllinen. Tästä kun seulotaan törkeää reikäpääylinopeutta ajaneet pois, uskon jäljelle jäävän hyvin pieni osuus kohtuullista ylinopeutta ajaneita, joissa onnettomuuksissa ihmisiä kuoli. Joten mielestäni väite, ettei ylinopeus ole merkittävä tekijä onnettomuuksissa, on mielestäni validi.

1 tykkäys

Laitetaanpa tilastoja liikennekuolemista (suuntaa antamaan). En löytänyt tuoreimmasta päästä niitä, mutta koitin laittaa samalta ajanjaksolta, jotta niitä voisi vähän vertailla:

  • Kuolonkolareista reilusti yli 40 prosentissa pää- tai osasyynä on kova ylinopeus tai liian kova tilannenopeus paikkaan tai tilanteeseen nähden (2016).*

  • Jaksolla 1990–2016, liikennekuolemien määrä on laskenut 649:stä 258:aan**

  • Vuonna 2016 itsemurhien määrä moottoriajoneuvolla törmäämällä oli 26 kpl (15% liikennekuolemista)**

*Lähde: Savon Sanomat (2016)
**Lähde: Tekniikan Maailma (2018)

Ps.

Erityisesti huomioisin liikennemäärien kasvun 90- luvulta 2000-luvulle tultaessa, joten kehitystä on tapahtunut huomattavasti liikenneturvallisuudessa (kuolonkolarien määrä on puolittunut).

Ferrarikuskit ajaneet 147 km/h 80 km/h alueella. Saa nähdä saavatko Ristolaisen mitalla…

1 tykkäys

Kannattaa näköjään ajaa ylinopeutta ryhmässä. Poliisitkin pääsee helpommalla: saadaan päivän kiintiö täyteen ilman että tarvitsee selvitellä paljonko joku ansaitsee ulkomailla.

Ferrari-kuski sanoo ajaneensa 30 kilometriä tunnissa ylinopeutta ja saaneensa parin sadan euron rikesakon paikan päällä.

2 tykkäystä

Miksi kukaan ei valita kun jotkut maksaa vuodessa enemmän veroja mitä toiset tienaa elämänsä aikana?

Onkohan rikosnimike tässä tapauksessa “virkamiehen väkivaltainen vastustaminen”?
Kai peltipoliiseja voidaan pitää virkamiehinä, sillä ymmärtääkseni ne tuovat nykyään valtiolle enemmän sakkotuloja kuin virkapukuiset liikennevalvonnassa yhteensä.

Edit:
Peltipoliisi on ilmeisesti räjäytetty paskaksi.

1 tykkäys

Ei tuu oleen halpa keissi tekijälle jos jää kiinni. Muistan kun joskus aikanaan puolituttu paskoi tommosen tolpan ja pelkästään vahingonkorvauksia tuli maksettavaks muistaakseni 35 000€. En tosin tiedä onko nykyteknologia sit halvempaa vai kalliimpaa, tuosta keissistä on aikaa yli 10v.

3 tykkäystä

Ei pitäisi kenenkään edes leikillään puhutella metallitolppaa virkamiehenä, joku päättäjä vielä keksii että sehän on oikeasti virkamies ja kameran välähtäessä saa vielä sakot karkuun ajamisesta.
Tais olla ainakin toinen tolppa mikä räjäytettiin, muutama vuosi sitten joku taisi yhden räjäyttää ja videoida tämän iloisen tapahtuman.

2 tykkäystä

Väittäisin myös, että Kehä 1:n leventäminen vaikutti onnettomuuksien määrään, kun tuli lisäkaista, sekä liittyminen liikennevirtaan helpottui pitkien liittymiskaistojen avulla. Remontti kehällä tuli valmiiksi vuonna 2017.

5 tykkäystä

Joka päivä ajan töihin Kehä ykköstä välin Turuntie - Kannelmäki, ja uskon sinun olevan täysin oikeassa tässä. Liikenne on sujuvaa ja kolareita paljon harvemmin. Kameroitahan siinä on paljon, mutta en jaksa uskoa niiden olevan syy.

1 tykkäys