Pelitapakeskustelu


#217

Kauden jälkeen on ollut paljon “hyvää” aikaa miettiä pelitavallisia asioita - sehän on meikäläiselle se ainoa asia, jota oikeastaan osaan ajatella.

Olen huomannut tällaista trendiä Liigan ympärillä pyörivässä julkisessa keskustelussa, että trap-keskustelu on sairastuttanut jääkiekkoa myös sisältäpäin. Trap - tai toisin sanoen - kiekoton pelisuunnitelma on vilissyt aika paljon pelaajienkin puheissa.

Minulle on tullut sellainen kuva, että pelaajat, jotka hirveän aktiivisesti tuovat tätä teemaa puheeseen ja julkiseen keskusteluun ovat hirveän usein myös sellaisia pelaajia, jotka poikkeuksetta tuntuvat pärjäävän paremmin siinä keskialueen sumputukseen perustuvassa pelissä.

En tiedä, onko aika liian nuori tehdä arvioita, mutta tällainen vaikutelma minulle on jäänyt.

Jos ajattelen Tapparan kohdalla sitä, mistä Rautakorpi ja valmennus ennen kauden alkua puhuivat - ja myös faktuaalisesti toivat peliin niin yksilötason elementtejä - lupa käyttää omaa taitoa hyödyksi ja erityisesti alkukaudella pakeilla näytti olevan jopa oikein lupa ottaa isompia riskejä puolustuksen suhteen - niin minä en voi välttyä siltä asialta, että olen vähän jopa pettynyt.

Tapparassa ne pelaajat, joiden oletin hyötyvän merkittävästi vapaammassa pelisapluunasta itse asiassa näyttivät olevan kaikista eniten hukassa ilman trappia. Ennen kauden alkua ajattelin Tapparassa, että ainakin sellaiset pelaajat kuin

Kärki, Ojamäki, Kemiläinen, Rantakari, Mikkola, Järviset, Repo, Karjalainen, Lehtonen

olisivat hyötyneet enemmän tällaisesta pelitavasta. Kuitenkin kauden edetessä tulin yhä enemmän siihen tulokseen, että näiden pelaajien pelaaminen itse asiassa näytti paljon paremmalta, kun oli organisoidumpaa tekemistä ja sellaiset pelaajat, joiden en olettanut sopivan ollenkaan siihen pelitapaan kuten vaikka Vittasmäen ja Jasun sekä Rauhalan - heillä se sitten tuntui luonnistuvan.

Playoffseissahan joukkueella alkoi vihdosta viimein tuo uudistuneempikin pelitapa toimimaan ja Kärpät mittasi sen täydellisesti. Tapparalla kuitenkin loppui aika ihan tyystin kesken ja ei ehditty oppimaan riittävästi. Ensi kaudella onkin mielenkiintoista nähdä, vastaavatko pelaajat paremmin vapauksiin vai vetääkö valmennus yhden stepin taaksepäin kuten IFK teki Törmäsen jälkeen.


#218

Tähän olen itsekkin kiinnittänyt huomiota. Nämä suoraviivaisuuden ja “aktiivisuuden” perään kailottajat tuppaavat olemaan näitä Vänttisiä ja muita rouhijaosaston kavereita. Sitten juuri ne “älykkäät pelaajat” tai “professorit”, miten näitä nyt halutaan kutsua, puhuvat trapista kunnioittavammin. Esim. “se on osa voittavan joukkueen pelitapaa” yms. kommentit kuulee yleensä Kuuselan, Peltolan ja Ramstedtin tapaisten pelaajien suusta.


#219

#220

Olen enemmän ja enemmän sitä mieltä, että Änärissä pitäisi siirtyä isompaan kaukaloon pelaamaan.


#221

#222

Jos yritetään vähän keskustella puhtaasti peliteoreettisesti, lyttäämättä pelaajia ja valmentajia.

Telian myötä screenshottien tekeminen meni hankalammaksi (pitäisi bootata Win-kone), mutta useampi on varmasti noteerannut Tapparan tavan ajaa hyökkäykset maalin taakse. Avausviikonloppuna tätä näkyi varsin systemaattisesti ja kokenut valmennushan on satavarmasti tietoinen asiasta.

Miksi Tappara tekee näin? Mikä on perusteluna?

Erityisesti vasemmalta sisään ajava laituri kurvaa todella usein maalin takaa. Kuviossa toinen hyökkääjä menee yleensä maalin edustoille ja kolmas tukee painottomalta puolelta. Hyvässä tapauksessa kulmapeli johtaa syöttöön viivalle.

Tappara ei juuri koskaan tee crash the net pelejä suorista hyökkäyksistä. Hyvin harvinaista on myös laukauksen hakeminen puolustavaa pakkia maskina käyttäen (vrt. Ilveksen molemmat maalit).

Ping @peterra, @oijennus, @Messi, @Virvelia_kainaloon


#223

Se, että fyysisesti ajetaan kiekon kanssa maalin taakse ei itse asiassa ole edes se “oudoin” asia, mitä Tapparan hyökkäyspeliin tulee. Erityisesti HPK-pelissä silmiini pisti se, että joukkueen nopeimpiin kuuluva Niko Ojamäki ei edes yritä haastaa kiekolla keskelle vaan silloinkin, kun hänellä on kiekko täysin hallussaan - sen sijaan, että hän lähtisi siitä kohti maalia tai yrittäisi viritellä laukausta pakin jaloista - kiekko dumpataankin ikään kuin juoksukiekoksi itselle päätyyn.

Hyökkäyksen rakenne on niin outo, että on täysin mahdotonta sanoa, mikä tässä on se “tavoite.” Asian tutkimiseksi pitäisi saada niitä still-kuvia, koska todennäköisesti joku tukitoimenpide tuossa on *iturallaan. Tapolan pelitavassa yleisin tapa tehdä maalin eteen ylivoimatilanne oli pelata kulmasta keskemmälle sentterille, joka ajoi lähes suoraan kohti maalia.

Ilmeisesti tämän vision taustalla olisi idea saada 2vs1 ylivoimatilanne suoraan maalin eteen, mutta toimittaa se kiekko sinne maalin takaa. Joka tapauksessa tässä kohtaa on aivan mahdotonta sanoa, mitä tällä haetaan ja mikä se rakenne voisi olla, jolla tuo toimii.

Ainakin Tappara pyrkii kategorisesti kulmatilanteisiin, joissa ollaan alivoimaisia. Hieno ajatus, jos se kulmakamppailu voitetaan, mutta helkkarin huono ajatus, kun se hävitään. Ja tuo kulmakamppailu hävitää usein. Ja ainakin näissä kahdessa pelissä leimallista on ollut se, että kun se kulmakamppailu pari kertaa pelissä voitetaan niin maalin edusta on ehditty jo siihen mennessä tyhjentää aivan täysin.

HPK-pelissä tuolla rakenteella tuli Kuuselan maali. Siihen tarvittiin toki avuksi HPK-pakin koomailua.


#224

Johan jo mm salibandyssa varotaan maalin takaa syöttöä alasarja tasolla jossa on vauhtia liikaa ja kenttä tasapaino veellä. Oli sitten kiekko tai pallo joka viuhuu kaikkien ohi, tai se katkaistaan ja vastustaja kääntää peliä nopeasti tulee 3 vs 2/3.


#225

Itse nimenomaan luulen, että tuossa mainitsemassasi pelissä nimenomaan on tarkoitus juuri pelatakin kiekko sinne viivaan. Sen jälkeen ongelmaksi tulee jatkopeli. Pakin suora laukaus ei mitään järkeä jos lähellä viivaa eikä pääse vastakiekkoon tälläämään esim. luistelusta, samaan aikaan kaksi hyökkääjää laidoilla ja yksi maalin edessä tekee myös laukauksesta turhan. Kun kiekko saadaan viivaan tarvittaisiin mainitsemassasi tilanteessa pakin individual effortia pitämään kiekkoa viivassa ja etsimään laukaisupaikkaa/heittoa maalille, sillä välin kaikki hyökkääjät olisi mennyt maalin edustaa kohti ohjaamaan tai lyömään ripareita.

Miten voi toimia jos Rantakari ja varauksin Kemiläinen ainoa jotka pakeista tohon pystyy? Muiden uskallus riittää heittämään ränniin. Samaan aikaan myös hyökkääjilla ei kiimaa sota-alueelle.


(Varman päälle) #226

Sihvonen on analysoinut Kärppien peliä vrt. viime kausi

https://www.mtv.fi/sport/jaakiekko/sm-liiga/artikkeli/sihvonen-mestari-karpat-on-luomassa-nahkaansa-ei-pelaa-enaa-karpat-kanada-latkaansa/7082552#gs.kgujZRw


#227

Sihvonen puhui ja kirjoitti viime keväänä paljon Kärppien ongelmista ja hiljeni kummasti mestaruuden ratkettua.

Uskon, että tällä kaudella nähdään paljon samanlaista lätkää Kärpiltä kuin viime kaudellakin. Varsinkin kotiotteluissa. Vieraspelaaminen voi olla varovaisempaa vastustajan virheiden odottelua.

Kärpät on pelannut vasta kaksi peliä. On ennenaikaista tehdä niiden perusteella noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ja Turussa oli huono jää. Se vaikutti joukkueiden pelitapoihin. Kärpät pelasi siellä sellaista lätkää, minkä olosuhteet sallivat, luultavasti ei voinut pelata niin kuin olisi halunnut.


#228

Toisaalta: onko mitään järkisyytä olettaa, ettei Kärppien tämänkeväinen riittäisi sujuvasti myös alkaneella kaudella. Tietysti suoritus pitäisi pystyä toteuttamaan ilman Junttilaa ja Ruohomaata. Mutta Kärppien odotusarvot ovat aika selkeät eikä tarvinne edes parantaa, ainakaan merkittävästi.


#229

Pieni päivitys.

Jarkko Malinen antoi Kärpät-pelin jälkeen kommentin, joka vastasi täällä esitettyä näkemystä. Hän sanoi suoraan, että hyökkäysalueella kiekollinen jää yksin ilman tukea. Eli ainakin yksi palstaväittämä sai nyt vahvistusta jään tasolta. Muuten hän puhui lähinnä tunnepuolen asioista, mutta tuo yksittäisenä pelillisenä nostona.

Ping @peterra

Toinen havainto parista viime pelistä, että laitaflipperi on tehnyt avausvaihtoehtona osittaisen paluun. Olen bongannut pari tilannetta, jossa pakin saadessa kiekon nurkassa varastaa saman puolen laitahyökkääjä ylös, jonka jälkeen pakki yrittää avata kovalla pleksin tai laidan kautta. Taisi olla kaksikko Kemiläinen - Ojamäki joka selkeästi yritti tätä yhteistuumin Kärpät-ottelussa, mutta vastustaja sai kättä väliin avaukseen, eikä kiekko mennyt perille asti.


#230

kahvaaminen ollut pinnalla jo 60-luvulla. Kuva hallilta ravintola wanha mestari.


#231

Tässä loistava pelitapa-analyysi Kärppien pelitavasta. Suosittelen.


#232

Tiukkaa asiaa. Mietin, että viime kaudella Tapparalla oli mun mielestä kaikki edellytykset pelata tällaista kiekkoa, mutta Tapparassa tuo muutos ajoi aivan totaalisesti seinään. Rautakorpi levitti viisikon melkoisen isoksi (kuten Kärpät) ja Tappara oli jatkuvasti vaikeuksissa. Tällä kaudella Tappara pelaa mun mielestä aika “tarkasti” sitä 2012-2013 rautakorpelaista lätkää.

Olen pitänyt Tapparaa tällä kaudella viihdyttävä ja freesinä. Mielestäni tuokin artikkeli on loistava ja siinä huomioidaan se, että keväällä peli menee samanlaiseksi. Toisin sanoen keväällä lähes kaikki joukkueet pakotetaan samanlaiseen peliin. IFK ja Tappara pakotti viime kaudella Kärpät pelaamaan meidän peliä - mutta Kärpät osasi senkin paremmin.


#233

Nuorten kisat taisi osoittaa sen mielestäni hienon asian, että pienessä kaukalossa voi pelata suomalaista kiekkokontrolliin ja pelin rytmittämiseen perustuvaa pelitapaa menestyksekkäästi. Hyvä näin. Kiva että on erilaisia pelitapoja. Tuo lajiin mielenkiintoa.

#pelinevoluutio


#234

@cace6969 käsittääkseni koko suomalaisen kiekon käsitys siitä, että niin ei voisi pelata perustuu ainoastaan Rantasen Vesan ja Nyholmin Tuomaksen omaan henkilökohtaiseen missioon apinoida NHL:ää. Muuthan ei ole koskaan mitään muuta väittäneetkään. Suomalaisen kiekon kannalta on hienoa, että Nyholm & Rantanen ovat jälleen kerran väärässä ja kuten niin usein ennenkin Sihvonen on edes hajulla.


#235

Minusta tuohon Rantasen ja Nyholmin juttuun on lähtenyt ihmisiä ihan hyvin mukaan kun olen sosiaalista mediaa lukenut tässä vuosien varrella.

Ja jopa valmentajat Liigassa on ylireagoineet tuohon “pelin nopeuttamiseen”. Osittain varmaan median ja ihmisten paineen alla.


(Varman päälle) #236

Viimeisimmän THF-ohjelman sisällön tiesi jo etukäteen. Eiköhän siinä Rantanen, Nyholm ja Lehkonen naureskele Suomen hitaalle pelille ja “maailman parhaiten palauttavalle jääkiekkomaalle”. Jotenkin tuo alkaa jo vitsinäkin olemaan kuultua.