Pelitapakeskustelu


#224

Johan jo mm salibandyssa varotaan maalin takaa syöttöä alasarja tasolla jossa on vauhtia liikaa ja kenttä tasapaino veellä. Oli sitten kiekko tai pallo joka viuhuu kaikkien ohi, tai se katkaistaan ja vastustaja kääntää peliä nopeasti tulee 3 vs 2/3.


#225

Itse nimenomaan luulen, että tuossa mainitsemassasi pelissä nimenomaan on tarkoitus juuri pelatakin kiekko sinne viivaan. Sen jälkeen ongelmaksi tulee jatkopeli. Pakin suora laukaus ei mitään järkeä jos lähellä viivaa eikä pääse vastakiekkoon tälläämään esim. luistelusta, samaan aikaan kaksi hyökkääjää laidoilla ja yksi maalin edessä tekee myös laukauksesta turhan. Kun kiekko saadaan viivaan tarvittaisiin mainitsemassasi tilanteessa pakin individual effortia pitämään kiekkoa viivassa ja etsimään laukaisupaikkaa/heittoa maalille, sillä välin kaikki hyökkääjät olisi mennyt maalin edustaa kohti ohjaamaan tai lyömään ripareita.

Miten voi toimia jos Rantakari ja varauksin Kemiläinen ainoa jotka pakeista tohon pystyy? Muiden uskallus riittää heittämään ränniin. Samaan aikaan myös hyökkääjilla ei kiimaa sota-alueelle.


(Kudit loppu) #226

Sihvonen on analysoinut Kärppien peliä vrt. viime kausi


#227

Sihvonen puhui ja kirjoitti viime keväänä paljon Kärppien ongelmista ja hiljeni kummasti mestaruuden ratkettua.

Uskon, että tällä kaudella nähdään paljon samanlaista lätkää Kärpiltä kuin viime kaudellakin. Varsinkin kotiotteluissa. Vieraspelaaminen voi olla varovaisempaa vastustajan virheiden odottelua.

Kärpät on pelannut vasta kaksi peliä. On ennenaikaista tehdä niiden perusteella noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ja Turussa oli huono jää. Se vaikutti joukkueiden pelitapoihin. Kärpät pelasi siellä sellaista lätkää, minkä olosuhteet sallivat, luultavasti ei voinut pelata niin kuin olisi halunnut.


#228

Toisaalta: onko mitään järkisyytä olettaa, ettei Kärppien tämänkeväinen riittäisi sujuvasti myös alkaneella kaudella. Tietysti suoritus pitäisi pystyä toteuttamaan ilman Junttilaa ja Ruohomaata. Mutta Kärppien odotusarvot ovat aika selkeät eikä tarvinne edes parantaa, ainakaan merkittävästi.


#229

Pieni päivitys.

Jarkko Malinen antoi Kärpät-pelin jälkeen kommentin, joka vastasi täällä esitettyä näkemystä. Hän sanoi suoraan, että hyökkäysalueella kiekollinen jää yksin ilman tukea. Eli ainakin yksi palstaväittämä sai nyt vahvistusta jään tasolta. Muuten hän puhui lähinnä tunnepuolen asioista, mutta tuo yksittäisenä pelillisenä nostona.

Ping @peterra

Toinen havainto parista viime pelistä, että laitaflipperi on tehnyt avausvaihtoehtona osittaisen paluun. Olen bongannut pari tilannetta, jossa pakin saadessa kiekon nurkassa varastaa saman puolen laitahyökkääjä ylös, jonka jälkeen pakki yrittää avata kovalla pleksin tai laidan kautta. Taisi olla kaksikko Kemiläinen - Ojamäki joka selkeästi yritti tätä yhteistuumin Kärpät-ottelussa, mutta vastustaja sai kättä väliin avaukseen, eikä kiekko mennyt perille asti.


#230

kahvaaminen ollut pinnalla jo 60-luvulla. Kuva hallilta ravintola wanha mestari.


#231

Tässä loistava pelitapa-analyysi Kärppien pelitavasta. Suosittelen.


#232

Tiukkaa asiaa. Mietin, että viime kaudella Tapparalla oli mun mielestä kaikki edellytykset pelata tällaista kiekkoa, mutta Tapparassa tuo muutos ajoi aivan totaalisesti seinään. Rautakorpi levitti viisikon melkoisen isoksi (kuten Kärpät) ja Tappara oli jatkuvasti vaikeuksissa. Tällä kaudella Tappara pelaa mun mielestä aika “tarkasti” sitä 2012-2013 rautakorpelaista lätkää.

Olen pitänyt Tapparaa tällä kaudella viihdyttävä ja freesinä. Mielestäni tuokin artikkeli on loistava ja siinä huomioidaan se, että keväällä peli menee samanlaiseksi. Toisin sanoen keväällä lähes kaikki joukkueet pakotetaan samanlaiseen peliin. IFK ja Tappara pakotti viime kaudella Kärpät pelaamaan meidän peliä - mutta Kärpät osasi senkin paremmin.


#233

Nuorten kisat taisi osoittaa sen mielestäni hienon asian, että pienessä kaukalossa voi pelata suomalaista kiekkokontrolliin ja pelin rytmittämiseen perustuvaa pelitapaa menestyksekkäästi. Hyvä näin. Kiva että on erilaisia pelitapoja. Tuo lajiin mielenkiintoa.

#pelinevoluutio


#234

@cace6969 käsittääkseni koko suomalaisen kiekon käsitys siitä, että niin ei voisi pelata perustuu ainoastaan Rantasen Vesan ja Nyholmin Tuomaksen omaan henkilökohtaiseen missioon apinoida NHL:ää. Muuthan ei ole koskaan mitään muuta väittäneetkään. Suomalaisen kiekon kannalta on hienoa, että Nyholm & Rantanen ovat jälleen kerran väärässä ja kuten niin usein ennenkin Sihvonen on edes hajulla.


#235

Minusta tuohon Rantasen ja Nyholmin juttuun on lähtenyt ihmisiä ihan hyvin mukaan kun olen sosiaalista mediaa lukenut tässä vuosien varrella.

Ja jopa valmentajat Liigassa on ylireagoineet tuohon “pelin nopeuttamiseen”. Osittain varmaan median ja ihmisten paineen alla.


(Kudit loppu) #236

Viimeisimmän THF-ohjelman sisällön tiesi jo etukäteen. Eiköhän siinä Rantanen, Nyholm ja Lehkonen naureskele Suomen hitaalle pelille ja “maailman parhaiten palauttavalle jääkiekkomaalle”. Jotenkin tuo alkaa jo vitsinäkin olemaan kuultua.


#237

@cace6969 jutun juju vaan on se, että pelinopeus syntyy lähes aina kiekollisista toimista. Kiekko liikkuu nopeammin kuin pelaajat. Rantasen ja Nyholmin osalta on ymmärretty, että nopea peli olisi päätöntä kiskomista nopeasti ylös. Tämähän tutusti ainoastaan hidastaa peliä ja on jopa todella helppo puolustaa. Pelinopeus on laajasti käsitetty Suomessa väärin. Marjamäen kiekkokontrolli voi olla pelinopeaa kuten viime vuoden mm-kisat todisti, mutta vain jos pelaajat ei sorru kuljetteleen.


#238

Jo Viktor Tikhonov vanhempi sen tiesi: Kiekolla ei ole keuhkoja


#239

#240

Ei tästä nyt pelkkää paskaa Nyholmin ja Rantasen niskaan voi laittaa. Kyllähän he sillä tavalla hajulla olivat, että sen “hitaimman pelin” aika oli auttamattomasti ohi. Sihvoselle taas kredittiä siitä, että piti kiinni kontrollikiekosta.

Kärjistäen: Nyholm ja Rantanen vetäisivät koko ajan simona pystyyn, Sihvonen puolustaisi jätönjätönjättöä harmaaseen loppuun. Niin kuin maailmassa yleensäkin: paras vaihtoehto löytyy mielipiteiden keskeltä.

Vaikka valmentajat tietävät missä mennään, niin kyllä yleinen asenne- ja puheilmasto vaikuttaa jääkiekon kehittämiseen.


#241

Juurikin näin. Päätös suomikiekon nopeuttamisesta ei ollut Veikkaajassa, vaan Vierumäellä.


#242

Tämä ei pidä paikkaansa. Sihvonen jo aikojen alusta puhunut ja tilastoinut erilaisten hyökkäysiin lähtöjen määriä ja suhdetta. Tilastoinnin tuloksena synty jonkinlainen optimaalinen suhde näiden välille ja se oli muistaakseni aika tasapainossa. Toki peli on tämän jälkeen taas kehittynyt.

Meidän Pelin kantava idea ei ole hyökätä aina hitaasti, vaan välttää alivoimaista hyökkäämistä.


#243

Nolointa antia oli Nyholmin “välipäivien maailmanmestari” ja Rantasen “montako maailmanmestaruutta on voitettu fiksulla jääkiekolla”.