On sitä pitänyt olla jo viimiset pari vuotta.
E: No toki ymmärsin mitä hait takaa, joo, samaa mieltä.
Arvostan Erkkaa ja uskon mitä hän sanoo. Minusta tuo ajatuksen nopeus on kaiken A ja O. Yksilötasolla tämä on erityisen hyvin nähtävissä kun vertaa Puljujärveä ja Ahoa tai Lainetta. Puljujärven “tekniset ominaisuudet” on huippua, mutta kun ajatus ei tunnu olevan ihan samalla tasolla niin kehitys pysähtyy. Uuden oppiminen on erityisen vaikeaa. Kaikkia muita ominaisuuksia on huomattavasti helpompi kehittää kuin pelipäätä. Onneksi mielestäni tässäkin asiassa muut nuoret lupauksemme pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa.
En siis edelleenkään usko että yksilöistä olisi kiinni, toki tuohon ajatuksen nopeuteen on varmaan hyvä alkaa kiinnittää huomiota entistä nuoremmasta.
1 tykkäys
Nythän olet lähellä jo vuosituhannen vaihteen Westerlund - Summaslaisuutta, jossa riistopelaaminen oli kaiken A ja O. Tämä näkemys syntyi Erkan tutkimuksien tuloksena Vierumäen vuosinaan. Paras kiekonriisto ja potentiaalisin maalipaikka syntyy hyökkäysalueen riistosta. Tästä syntyi teesti, että kannattaa heittää kiekko päätyyn ja voittaa se takaisin, jonka Meidän Peli (Rautakorpi yksi pääarkkitehteja) sitten kumosi – ei kannatakaan antaa pelivälinettä turhaan pois. Inspiraatiota haettiin ainakin Barcan ja Espanjan Tiki-Taka lyhytsyöttöpelistä.
Yksiselitteistä antiteesiä Meidän Pelille ei ole vielä löytynyt, kun kaksi materiaaliltaan tasavahvaa ja pelitapansa täydellisesti omaksunutta joukkuetta pelaavat vastakkain. Orastavia viitteitä tästä kuitenkin on ja todisteita voi hakea viime kauden IFK:sta, tämän kauden KalPasta ja esimerkiksi HPK:n Pennasen ajatuksista (syöttöjen pituus, alivoimaisen hyökkäyksen käsite).
2 tykkäystä
Kaiken kaikkiaan pelitapa elää… pointti on vaa se että kehitys kehittyy. Ainoa varma on, että pelin evoluutio menee käsi kädessä ihmiskunnan kanssa. Aina tulee nopeampia, vahvempia, viksumpia.
Olin lähdössä liputtelemaan rajusti laukalle lähtenyttä keskustelua, kunnes älysin tämän topicin olevan pelitapakeskustelu, ei pelipaitakeskustelu. Joo’o. Jatkakaa.
5 tykkäystä
Meidän peli tosin alkaa olla jo niin laaja käsite, että sen alle niputetaan lähes kaikenlainen kiekkokontrollipelaaminen. Vähän kuin väittäisi Saksan pelaavan tikitakaa.
Aivan kuten alivoimainen hyökkäys, ei siirtokiekko päätyynkään ole monesti huono vaihtoehto. Jos päätyyn ehditään joko ensimmäisinä, tai ainakin paineistamaan hyvänä kakkosena, voidaan tuollakin valinnalla pystyä luomaan maalipaikkoja. Riistot voisi kuitenkin mielestäni laajentaa rikkinäisen pelin käsitteeseen. Kiekonriistot, sekä hallittu kiekollinen kaaos synnyttävät merkittävän osan maalipaikoista. Annetaan tarkoituksella syöttö metrin ohi tai suditaan ohi kiekosta, jolloin koko vastustajan puolustus lähtee reagoimaan tuplauksen seurauksena, ja tämä synnyttää kiekonriistomaisesti tilaa.
Toki, mielestäni on tärkeää säilyttää kiekonhallinta, mutta kiekonhallinta pitäisi saada aktiivisemmin suunnattua hyökkäyssuuntaan, kuten vaikkapa Ruotsi ja Kanada tekivät. Joku voisi väittää, että luopuivat kiekosta liikaa, mutta nähdäkseni kiekosta luopumista tapahtui lähinnä maalipaikan ja laukauksen seurauksena.
Uudessa Urheilulehdessä Ika Lehtosen hyvä kirjoitus koskien tätä Leijonien pelitapaa. Siinä ei dumata edes träppiä, kun kaikki sitä tavalla tai toisella pelaavat. Eniten tuossa otettiin kantaa aktiiviseen pelaamiseen, hyökättiin tai sitten puolustettiin. En tiedä onko UL tuon tuutannut ulos jotain kanavaa pitkin, voin ensi viikolla laittaa tänne.
Vuosituhannen vaihteen suomikiekko edusti sen ajan huippua kansainvälisesti. Ruotsi oli jäämässä jälkeen, kunnes naapurin kiekkopäättäjät kokoontuivat yhteen ja linjasivat näkemyksensä pelistä. Tämän jälkeen ruotsalaisten NHL-pelaajien määrä räjähti nousuun.
Vaikka Rautakorpi oli linjaamassa “meidän peliä”, niin vuosituhannen vaihteen menestyksekäs Tappara edusti mitä suuremmassa määrin riistopelaamista ja oli käytännössä samaa Westerlund-Summasta. Joukkueessa oli tuolloin isoja pelaajia, jotka ehtivät hyvällä luistelullaan päätykiekkoihin riistäämään ja raastamaan. Todella näyttävää kiekkoa pelasi Tappara tuolloin.
Ajatuksen nopeudesta tuli mieleen, että kaiken träppi-dissauksen yms. keskellä viime vuosina ja varsinkin tänä keväänä kauhean monelta on mennyt ohi se, miten paljon Tapparan peli perustuu peliälykkäisiin pelaajiin, jotka osaavat kollektiivina reagoida oikealla ja sovitulla tavalla erilaisiin tilanteisiin.
Tässä on mielestäni silmiinpistävä ero monen muun joukkueen pelaamiseen.
8 tykkäystä
@ProTappara höpölöpö. Ärsyttävä ylivoimainen ja passiivinen Tappara, joka tappaa Suomikiekon. x)
5 tykkäystä
Toisaalla kehuin Lindgren & Sihvonen ohjelmaa (YLE Puhe / Areena). Juhani Tammisen jaksossa pappa naulaa mielestäni ihan osuvasti, että jääkiekkoa voi pelata monella eri tavalla, mutta se oma tapa pitää hallita pirun hyvin.
Tami ei malta olla heittämättä muutamaa aina toistuvaa kalapaitajuttuansa, mutta muuten hyvä jakso.
Pittääpä kuunnella.
Noin muuten tuosta tuli mieleen, että se oman pelitavan hallitseminen on tosiaan todella tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, että jokainen pelaaja ymmärtää, miksi sitä pitää noudattaa. Siitä syntyy sitoutuminen.
Esimerkiksi Juhis “Nuhis” Aaltonen, josta täällä on riittänyt juttua muutenkin, vaikuttaa pelaajalta, joka ei loppuviimeksi pysty tai halua ymmärtää, että rakenteinen pelaaminen näin niin kuin joukkuepelissä loppuviimeksi tuottaa isomman todennäköisyyden menestykselle kuin sooloilu.
(Ja ennen kuin tähän vedetään mitään punakone-esimerkkiä äärimmäisen yksilötaidon mahdollistamasta menestyksestä, niin veikkaisin, että niillä pojilla se vasta pelisysteemi olikin.)
Joska Saariselta laadukas juttu.
Ja kyllä minun puolestani voidaan matkia kaikki tekeminen Ruotsista ja p-amerikasta.
Kun tuo uusi rosteri julkaistiin, niin Tappara vois ensi kaudelle lasneerata uduen pelitavan koskien hyökkäykseen lähtöä.
TELKKÄlähtö
6 tykkäystä
Meidän träppi ottaa vauhdin pois vastustajan hyökkäyksestä, ja vihulainen joutuu vain neppaamaan kiekon päätyyn. Vauhdin puuttuessa vastustajan heittämän päätykiekon voi käydä ilman kunnon paineistusta noukkimassa meidän maajoukkuetason puolustajat ja kas, taas mennään tuhatta ja sataa toiseen päätyyn. Homma hanskassa.
6 tykkäystä
No, johan oli pelitapavertailu. En tiedä kumpaa joukkuetta tämä juttu imartelee:
3 tykkäystä
Eilen nähtiin ensimmäinen tuulahdus uus-Rautakorpelaisesta kiekosta. Ja muutosta todella näkyi.
Tappara käytti lähes koko 60 minuuttia korkeaa koko viisikon painetta. Hyökkäyksen kärjet paineistivat maaliviivalle asti ja toisalta puolustajat merkkasivat vastustajan laitahyökkääjiä siniviivan tuntumassa. Rautakorpi puhui pelin jälkeen puolustamisesta eteenpäin luistelemalla. Hyökkäysalueen paineessa olikin silmiinpistävää, että päätylautaan ei rymistelty, vaan pysyttiin pelin sisäpuolella. Peli oli kivaa katsella ja Tapparan rosterissa riittää kiekollista taitoa saada omaa pelinrakentelua aikaiseksi onnistuneen riiston jälkeen.
Yksi riskitekijä tulee kuitenkin mieleen - maallikkona arvioin pelityylin olevan paljon kuluttavampi, kuin keskialueella trappaamisen. Eilen oli kauden avaus ja prosessi on pahasti vaiheessa, mutta pelitapa aiheutti myös jonkinverran “turhaa” hyökkääjien leveyssuuntaista luistelua, jos toiselta puolelta jostain syystä puuttui paine. Osalle pelaajista tämä tyyli sopii varmasti hyvin, mutta joukkueessa on myös noita piimänilkkoja, joille voi tulla kentällä kiire.
Eli jalkatyötä on pelaajille luvassa aiempaa enemmän. Toisaalta materiaali on erittäin tasainen ja kaikissa kentällisissä on myös kiekollista potentiaalia, joten kuormaa voidaan tasata. Jos liike jostain syystä heikkenee, aukeaa vastustajalle hyvät baanat hyökätä. Toisaalta, kyllä se 0-5 trappikin varmasti työkalupakista löytyy, kunhan tosipeleihin päästään.
8 tykkäystä
Pitkälti samaa mieltä. Vaikka 0-5 trapiin ei tarvitsisi edes kaudella turvautua, olen 99% varma, että mediat ja suuri yleisö puhuu lähes ainoastaan siitä Tapparan pelitapaan liittyen.
On ihan mielenkiintoista nähdä miten vastustajat lähtee pelaamaan Tapparaa vastaan. Tuota pakistoa on entistäkin vaikeampi horjuttaa ns. painepelaamisella Liigassa, koska nyt on taitoa ja liikettä entistäkin enemmän pakistossa.