Pelitapakeskustelu


#101

Aika hyvin et viime kauden Hifk:n apuvalmentaja sanoo Tapparan fysiikan oleva auttamattomasti parempi kuin muilla.


#102

Liigassa ja suomalaisessa kiekossa on kuitenkin aika pienet piirit ja sana leviää nopeasti. Tosin olihan tuo aika kovasti sanottu Kangasalustalta. Että tuskin nuo erot seurojen fysiikoissa niin suuria ovat ainakaan nykyään. Tapparassa tuo homma on varmasti Liigan ihan eliittiä.

Hups, ollaan vähän väärässä ketjussa.


(Varman päälle) #103

Ja Kangasalasta nosti myös esiin tuon vahvan sisäisen moraalin. Sitä on itsekin tullut kehuttua tässä viime vuosien aikana. Johtavat pelaajat vaativat kaikilta kovaa sitoutumista ja ottavat uudet miehet kuvioihin mukaan.


#104

Tuomas Nyholm ottaa kantaa pelitapakeskusteluun. Pääpointti on se, että (re)aktiivisempi pelitapa vaatii pelaajilta enemmän ja suomalaisen sarjapelaajan perustaso alkaa tulla karulla tavalla esiin pelin nopeutuessa. Nyholm tulee siihen samaan johtopäätökseen kuin allekirjoittanut, että seurojen määrää olisi syytä vähentää, jotta joukkueissa pelaisi nykyistä parempia pelaajia. Kaikenmaailman mattilambergien ja tommitikkojen pelillinen anti kiekolle on aika lähellä nollaa heidän keskittyessään lähinnä ajamaan vastustajan pakkeja levyiksi. Väitän, että 12 joukkueen sarjassa tällaiset kaverit eivät pääsarjatasolla pelaisi, vaikka silloin tällöin toki tekevät pisteitä toisia pikkujoukkueita vastaan.


#105

Moni “aktiivisempaa” pelaamista kaipaava tuntuu edelleen sekoittavan kaksi asiaa: pelin voittaminen ja suomalaisen jääkiekon kehittäminen. Ikään kuin tässä pitäisi kaikkien seurojen olla jollain luokkaretkellä kehittämässä suomalaista jääkiekkoilua tappioidenkin uhalla.

Pelin trendi lienee ympäri maailman pelin aktivoiminen, mutta ei kaikki joukkueet voi pelata yhdellä rytmillä “nopeasti” pystyyn. Se on päivänselvää jo ihan joukkueiden materiaalierojen takia. Siis jos meinaavat voitosta pelata, mikä käsittääkseni on ammattilaisurheilun pääprioriteetti. Pelin edelläkävijät ja ymmärtäjät miettii jo vastavoimaa tälle trendille.

12 joukkueen pääsarja olisi omissakin toiveissa. Mestis on saatava kiinnostavammaksi ja laadukkaammaksi.


#106

Tapparaa vastaan Ilves, TPS ja KalPa ovat hidastaneet pelin virtausta esim. viivelähdöillä. Eivät ole puskeneet automaattisesti pystyyn, kun ovat saaneet kiekon. Jääkiekossa tulee edelleenkin olemaan erinlaisia rytmejä hyökätä, hyökkäysalueen ja keskialueen trappiä, sekä viivelähtöjä erimuodoissa. IS:n pojat jankkaavat kaasupohjassalätkää ainoana totuutena, mutta unohtavat sen, että maajoukkue ei voi lähteä pelaamaan Canadaa vastaan heidän pelikirjallaan, kun silloin yksilötaito ratkaisee lopputuloksen.


#107

Tuo on aivan totta ja samalla unohdetaan se, että pelitapaa voidaan myös muokata eri joukkueita vastaan. Se, että peli muuttuu keskimäärin nopeammaksi ja aktiivisemmaksi ei tarkoita, ettei edelleen voitaisi pelata träppiä, jättää ajamatta pakit pois maalin takaa tai lähteä hitaasti omista. Peli on aina suhteessa vastustajaan myös. Ensisijaisena tavoitteena tietysti on pelien voittaminen ja siinä ohessa pelaajien kehittäminen, nopea pystysuunnan kiekko ei voi olla mikään itseisarvo.

Sihvonen väitti, että meidän peli -tyyppinen lätkä on myrkkyä aktiiviselle pystysuunnan kiekolle ja on varmaan oikeassa. Kuitenkin myös passiivisella kilpikonnaträpillä voi taidollisesti heikompi joukkue haastaa taitavamman, aktiivista peliä pelaavan joukkueen. Edellytyksenä luonnollisesti on salliva tuomarilinja. Se saattaa jopa olla ainoa keino, jos taitotaso ei riitä hyökätä meidän pelin edellyttämillä eri rytmeillä.

Itse asiassa jo viime kaudella Tapparan pelissä oli nähtävissä, että aina pelattiin ensisijaisesti pystyyn ja vasta toissijaisesti lähdettiin hitaalla. Nykyinen kehitys on vielä yksi askel siitä aktiivisempaan suuntaan eli pyritään pelaamaan nopeaa lätkää koko ajan, vaikkapa puolittaisella flipperikiekolla omista ylös. Tällöinkin hitaat lähdöt löytyvät toki edelleen arsenaalista.


#108

Just näin. Lisäksi sarjaa kun pelataan, niin kyllä se vaan ankeaksi käy käydä katsomassa, jos oma suosikki jatkuvasti turpaan ottaa, oli peli kuinka viihdyttävää tahansa. Viihdyttävä ja voittava lätkä tietysti paras vaihtoehto, mutta jos vain toisen voi valita, niin ehdottomasti voittava.


#109

Minua on mietityttänyt viime aikoina, että on se jännä homma, kun ennen kauden alkua kaikki valmentajista, mediasta ja yleisöstä lähtien olivat lähes häkellyttävän yksimielisiä siitä, että peliä täytyy nopeuttaa. Kuitenkin nyt kun peliä on vaihtelevalla menestyksellä eri joukkueissa yritetty nopeuttaa, ovat soraäänet nousseet esiin. En muista, että Sihvonenkaan olisi tuolloin erityisesti kritisoinut vallitsevaa nopeuttamisen trendiä, mutta nyt hän syyttää mm. Rautakorpea itsepäiseksi egoistiksi, joka voisi halutessaan dominoida Liigaa, kunhan vaan pelaisi viime kauden peliä ja luopuisi valmentajaguru-tavoitteistaan.

Toisaalta nopeuttaminen ei tietenkään saisi olla itseisarvo. En muista kuka pelaaja se oli, joka sanoi tv-haastattelussa, että joskus pelaamalla hitaasti tuletkin pelanneeksi nopeammin kuin yrittämällä pelata nopeasti. Toisin sanoen pelin temmon vaihtelulla tuodaan peliin lisää nopeutta ja myös variaatioita sekä yllättävyyttä - joskus lähdetään hitaasti ja joskus nopeasti.

Tapolan Tappara pelasi viime kaudella aika optimaalista lätkää sillä pelaajamateriaalilla. Täksi kaudeksi Rautakorpi sai vielä kiekollisesti taitavamman pakiston, joten häneltä tavallaan vaadittiin jo siitä syystä entistä nopeampaa peliä. Ei kai se ole Rautakorven vika, että hän tavallaan vastaa huutoon.

Kysymys kuuluukin, onko nopeuttamisen trendi mennyt jo hieman yli? Onko nopeuttamisesta tullut itseisarvo? Entä onko Liigassa riittävän taitavia yksilöitä pelaamaan Team Canada tai NHL -tyyppistä huippunopeaa kiekkoa, joka edellyttää salamannopeita ratkaisuja ja huippulaatua syöttöjen antamiselta sekä vastaanottamiselta? Ja jos jotkut joukkueet ovat riittävän taitavia, mutta toiset eivät, sataako nopea pystysuunnan koohotus väistämättä taidollisesti heikompien träppiä ja meidän peliä pelaavien joukkueiden laariin?

Itse ajattelisin, että paras vaihtoehto olisi edelleen jonkinlainen hybridi. Pelataan aina nopeasti pystyyn, kun sen paikka on, mutta ei suljeta koko viisikon volttilähtöjäkään pois, mikäli vastustaja on ryhmittäytynyt tukkimaan keskialueen. Pennanen puhui viime kaudella laadukkaasta alivoimaisesta hyökkäämisestä, mutta onko tähänkään riittävän taitavia pelaajia Liigassa?


#110

@Sardion erinomainen pohdiskelu. Sanoisin, että peliä pitää nopeuttaa, mutta siellä toisessa suunnassa. Kaikki lähti nopeuttamaan nopeuttamalla lähtöjä. Kärpät hidasti lähtöä ja nopeutti syöttöjä keskialueella. Se toi eniten. Tps taas hyökkää hyvin vastaan, joka on enemmän viime kauden Tapparaa.


#111

Ainakin Ramstedt sanoi jotain tälläistä ihan vähän aikaa sitten ja on oikeassa. Laadukkailla kontrollilähdöillä/viivelähdöillä saadaan aikaiseksi paljon nopeampia ja laadukkaampia hyökkäyksiä, vaikka hyökkäys lähteekin viiveellä. Siis nopeus laskettuna ensimmäisestä syötöstä.

Nopeat hyökkäykset kera pitkien etäisyyksien on pahimmillaan nopeaa vain keskialueelle ja ihan viimeistään vastustajan siniselle saakka. Tosin Tapparalla on ollut ongelmia myös viivelähtöjen kanssa. Juurikin etäisyyksien takia.


#112

Napataan tuolta mediaketjusta kiinni ja tullaan tänne juttelemaan.

Tosiaan ihan mielenkiintoinen näkemys oli taas kiekkokiukaalta, kiitoksia tästä @cace6969.

Sanotaan, että suomalainen urheilumedia on mennyt pelitavan suhteen siihen suuntaan, että on vähän niin kuin laitettu nostalgiavaihde päälle.

Jos puhumme SM-liigan peleistä ylipäätään niin pelin hidastaminen on saattanut olla jopa liiankin iso prioriteetti, mutta isossa kaukalossa näen pelin hidastamisen tietynlaisena välttämättömyytenä.

Välttämättömyys selittyy sellaisella tavalla, että Liiga suuressa viisaudessaan päätti isontaa hyökkäysaluetta ja pienentää keskialuetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaukalossa luonnollinen suunta hakea vauhtia on lähes aina omasta päädystä. Kaarrokset täytyy tehdä oman maalin takana, jotta kiekko saadaan pelattua vauhtiin. Pysähdyksiinhän kiekkoa ei kannata pelata.

Samalla liiga kuitenkin päätti heikentää koko Liigan kilpailukykyä sulkemalla Liigan ja laajentamalla joukkuemäärää. Jokerit vei samalla massinsa pois liigasta, joka entisestään heikensi tilannetta. Liigan taso on yksinkertaisesti laskussa ja erityisesti keskikaistalla on koko maassa sama ongelma: oivaltavia senttereitä ei meinaa löytyy. Kun ei ole oivaltavia senttereitä niin keskialueen ylitys on kaikille vaikeaa ja tähän on heikonkin vastuksen helppo iskeä kiinni.

Kolmanneksi osa-alueeksi voi nostaa sen, että Liigassa tasoeroja tasoitellaan tuomareiden toimesta. Pelin hidastaminen on tuomarilinjan kanssa sopusoinnussa, koska nopeammin liikkuva ja erityisesti kiekkoa liikuttava joukkue sahataan hyödyistä irti, kun sallitaan roikkuminen ja kiinnipitäminen.

Näiden kaikkien yhdistelmä on syynä siihen, miksi Liigan peli hidastuu ja hidastuu.
-vähentyvä / ehtyvä yksilötaito
-tuomarilinja
-keskialueen koko

Jos Liiga ottaisi lusikan kauniisti käteen se harkitsisi pikaisesti liigan kaventamista joukkuemäärässä ja samalla se kumoaisi keskialueen päätöksen. Tällä tavalla uskoakseni pelin kiihdyttäminen olisi teoriassa mahdollista, kun keskialue ei ole pommitettu umpeen puhtaalla sijoittumisella.


#113

Nytkö vasta tähän Suomessa herätään.
Olisiko jo korkea aika alkaa pienentämään noita kaukaloita ainakin liigasssa, mestiksessä sekä A-B-C nuorten SM sarjoissa. Suomi tulee tällä menolla jäämään jälkeen kansainvälisen pelin kehityksessä jos ei muutoksia aleta tehdä.

Se että jotkut liigaseurat ovat jo keskenään sopineet pelin nopeuttamisesta ei auta vielä itsessään yhtään mitään. Jos halutaan nopeampaa peliä kaukalot NHL mittoihin suomessa.


#115

Mun mielestä se keskustelu on väärä, että kaukalon koko olisi se ongelma. Taitavat yksilöt pärjäävät sekä pienessä että isossa kaukalossa. Ei Kanadaa ole haitannut aikuisten tasolla yhtään se, että mm. olympialaiset on usein pelattu isossa kaukalossa. Kaukalon koko totta kai vaikuttaa siihen, millaista itse peli on, mutta siihen se sitten jääkin. Taitavat yksilöt pärjäävät kummassakin purkissa, sen todistaa Ruotsi, Kanada jne.

Suomalainen yksilötuotanto on elpymässä, vaikka hullujen vuosien välissä hukattiinkin linjaamme. Nyt on tulossa paljon hyviä pelaajia, jotka varmasti kasvavat seuraavaksi NHL-sukupolveksi Suomesta. Tilanne on tällä hetkellä menossa oikeaan suuntaan, mutta tuohon jäi hyvien ikäluokkien ja tulevien ikäluokkien väliin ammottava aukko, jota on sitten tilkitty mm. maajoukkueessa viime vuodet.

Jos peliin kaivataan viihdyttävyyttä niin pieni kaukalo ei ainakaan itselleni sitä tuo. Se on mielipideasia, mutta jokaiseen populaari-ilmiöön ei tartte lähteä mukaan.

Ja haluan korostaa, että tällä kaudella peli on oikeasti nopeutunut Liigassa. Osa jengeistä nojaa edelleen vahvaan keskialueen trappiin, mutta se on vähenemään päin. Toisaalta keskialueen trap on yksi kaventaa tasoeroa ja tehdä taktista eroa. Tapparahan on tehnyt menestyksensä ns. seisovalla ja tiiviillä trapilla, josta ei oo mikään joukkue päässyt viime vuosina läpi. Tällä kaudella ei oo paljoa Tapparan trappia nähty, mutta lienee edelleen valikoimassa ja kaivettavissa, jos tilanne vaatii.


#116

Tuossa tektissähän Kokkonen kritisoi Suomen tapaa pelata peliä nopeasti pystyyn pitkillä syötöillä. Kuulostaa tutuilta Tapparan ongelmilta alkukaudelta. Ei oikein toiminut sellaisenaan.

Jenkit ja Kanada Kokkosen mukaan pelaa puolinopeita lähtöjä ja hyökkääjät kelaa vauhdin alhaalta.

Itse olen kisoja seurannut puolivillaisesti toisella silmällä vilkuillen, eli olen Kokkosen analyysin varassa.

Mistä tieto, että Liigassa on yhdessä sovittu joidenkin joukkueiden toimesta pelin nopeuttaminen ja mitkä nämä joukkueet ovat?


#117

Samaa mieltä. Kaukalon koosta on ihan turha keskustella. NHL:llä on ollut haluja suurentaa (leventää) kaukaloa, mutta siinä on ilmeisesti ongelmia.

Suomessa voisi kyllä hivenen nipistää kaukaloista ja ainakin mennä joka paikkassa edes saman kokoiseen.

Pitäisi myös tuomareiden alkaa vislaamaan rikkeistä ja lopettaa roikkumisen ja estämisen mahdollisuus. Nykyinen linja ja pienet kaukalot on sellainen yhdistelmä mitä en halua nähdä.

Sinällään hassua keskustelua Jatkoajalta kun suurin osa näistä junnuista amerikassa pelaa. Kuitenkin paras kenttä on mielestäni ollut liigapitoinen Jääskä-Koppanen-Nurmi. Suomessa on näköjään vaikea miellyttää “asiantuntijoita”, koska nyt pelataan ilmeisesti liian nopeasti pystyyn, kun sen perään on vuosia jo huudeltu medioissa.


#118

En ota kantaa pitäisikö vai ei, mutta on ihan mielenkiintoista, että Liigassa on eri kokoisia kaukaloita. Luo joukkueille vähän haastetta viilata peliään riippuen pelipaikasta.


#119

Niin loputtaman tylsää kuin se onkin sanoa niin ei ole mitään “oikeaa” tai “väärää” tapaa pelata. On vaan kasa erilaisia tilanteita, joissa toinen ratkaisu on parempi kuin toinen. Olen edelleen eniten Tapparan linjalla, jossa on vuosia puhuttu siitä, että pitää tunnistaa tilanne, jossa ollaan. Mikä on siinä kohtaa se oikea ratkaisu.

Jos mennään viime kauden Tapparaan (ja oikeastaan koko Tapolan ajanjakson Tapparaan) niin selkeästi leimallista pelaamisessa oli, että pelaajilla vähän turhan usein ehkä ylikorostui se yksi ja ainoa valinta, joka oli jäädä trappaan.

Tällä kaudella on nähty sitten paljon kasvukipuja, kun Rautakorpi ei oo yhtä jääräpäisesti ohjeistanut pelaajia pysähtymään trappia vaan erityisesti joulukuussa on todellakin menty päätyyn asti karvaamaan ja se on toiminut. Ja siihen on lähtenyt koko viisikko mukaan. Ekoissa erissä (syystä tai toisesta) Tappara on siltikin tykännyt edelleen aloittaa hitaammalla tempolla ja se on pyrkinyt ryhmittymään enemmän viime kauden tyyppisen trappiin.

Pysähtelyä on Tapparan pelissä todella vähän ja ei Lukkoa ja Kärppiäkään kyllä mistään peruuttelusta voi syyttää. Kyllä tällä kaudella on Liigassa lähdetty oman maalin takaa liikkeelle kuin tykin syystä - erittäin harvat jengit ovat peruuttaneet sinne kyttämään. Vähän yllättäen Ilves on ollut mielestäni ehkä eniten maalin taakse rauhoittava ja Tapparalla eniten kasvukipuja on ollut Kemiläisellä ja Elorinteellä, pakkipari on lopettanut pysähtelyn maalin taakse vasta joulukuussa.

No se on tätä yleistä mielikuvahöpinää tämä. Kuitenkin jääkiekko on edelleen koontituote, jossa on

-tuomarit
-oma suoritus
-vastuksen suoritus

Parhaimmillaan reagoidaan molemmin puolin koko ajan. Tappara olisi esim. Lukkoa vastaan saanut vähän perinteisemmällä pleksistä ulos -tekniikalla melko varmasti 3p, mutta pelattiin loppuun asti rohkeasti ja haettiin lisämaaleja. Kuitenkin pelaajien monipuolisuus ja monimuotoisuus ja se yksilöllinen taito tehdä ne oikeat valinnat on oikeasti sitä, joka nopeuttaa peliä. Pelinopeus tulee muutenkin useammin siitä syöttötyöskentelystä ja nopeasta kiekon liikuttelusta.

Pitää ymmärtää pelin nopeuttamisen eri tasot:
Aina nopeinta peliä ei ole se, että kaikki äijät säntää päästä päätyyn tuhatta ja sataa koko ajan vaan joskus äijät voi mennä verkkaisestikin, jos vaan kiekko liikkuu nopeasti ja kiekko löytää paikkoja liikkua. Alkukaudesta oli Tapparalle leimallista, että äijät kyllä koohotti tuhatta ja sataa päästä päähän, mutta kiekkoa kuljetettiin. Siitä ei tuu nopeaa peliää vaan näennäistä nopeaa pelaamista, joka on paitsi raskasta myös tehotonta. Medialla taas tuntuu olevan joku ikuinen perversio siihen, että on pakko nähdä sitä koohotusta, joka on oikeasti hidasta peliä.


#120

Juurihan pari päivää sitten Sihvonen syytti Suomea vanhanaikaisista puolinopeista lähdöistä. Ne on kuulemma kaikkialla muualla hylätty. Tekis mieli sanoa näille pelitapahaihattelijoille, että mitähän ****ua te oikein höpisette. @peterran kanssa täysin samaa mieltä, ettei ole olemassa mitään yhtä ja oikeaa pelitapaa. Aika tärkeää on se kuinka hyvin joukkue toteuttaa sitä tapaa ja onko joukkue yhtenäinen ja taisteleva/henkisesti vahva. Ja sitten tietenkin huippuyksilöt voivat ratkaista kunhan pelaavat joukkueelle.


#121

En ole tuota Sihvosen kommettia nähnyt. Tapparahan pelaa tuollaisia “puolinopeita” lähtöjä jonkun verran Liigassa ainakin. Eiköhän Sihvonen ole sen huomannut.

Mutta täysin samaa mieltä, on monia tapoja pelata voittavasti. Hyvä niin.

Nykyäänhän moni toivoo, että kaikki kiskoisi “viihdyttävää coast-to-coastia” ja sitten katsotaan kummalla on paremmat pelaajat.

Mutta pelitapahaihattelijoiden/analyytikoiden tehtävä on kritisoida/kehua joukkueiden pelitapojen toimivuutta. Kokkosella oli joku näkemys ja veikkaan, että Sihvonen on aika samoilla linjoilla ainakin osasta tuota näkemystä.

Aika vähän Suomessa on näitä pelitapahaihattelijoita. Itse asiassa todella vähän. Harmi.