Pelitapakeskustelu


#122

Jälleen kerran kannattaa tähänkin keskusteluun referoida Jatkoajassa kesällä ilmestynyt pitkä haastattelu Pennasen kanssa. Jos olet kiinnostunut pelitapa-asioista niin se on ainakin artikkeli, josta voi aloittaa.

Pennanen nosti keskiöön mm. suomalaisen jääkiekon suurimman tabun:

Alivoimaisena ei saa hyökätä.

Tämähän on ollut oikeastaan se ajatus, jonka joskus Jukka Jalonen lanseerasi Leijoniin ja siitä tuli koko Liigaa koskeva pelitavallinen valtavirta. Maajoukkueessa sille oli tarvetta, koska Suomi joutui kuromaan eroa huippumaihin umpeen pelitavalla. Tämän jälkeen siitä tuli aika nopeasti pelitavallinen valtavirta myös koko Liigaan eli pysähtyminen maalin taakse ja yhdessä hyökkäämisen korostaminen.

Kuten Pennanen jo kesällä mainitsi niin alivoimaisena voi hyökätä laadukkaasti, jota esim. Venäjä on toistuvasti toteuttanut vuodesta toiseen. Silloin se laatu tehdään (yllätys yllätys) liikuttamalla kiekkoa laadukkaasti. Silloin alivoimainenkin tilanne voi olla ylivoimainen. Esimerkkejä alivoimaisista ratkaisuhyökkäyksistä on nähty mm. Tapparan voitto 2014-2015 Kärpistä game 6:n jatkoajalla: klassinen täysin alivoimainen hyökkäys, jossa laadukas laukaus kahden pelaajan välistä maalille ja takapatjasta pomppu hyökkääjän lapaan.

Alivoimaisena voi hyökätä laadukkaasti ja tämän tabun murtaminen on ottanut Suomikiekossa monta vuotta. Toki pitää muistaa, että alivoimaisenakin pitää voittaa joku asia. Voit hyökätä alivoimaisena ja voittaa yksin kaksi pelaaja, mutta pääsääntöisesti pitäisi myös tunnistaa se tilanne, kun ei kannata enää yksin lähteä kolmen pelaajan välistä.

Ja tähän päälle luonnollisesti tulee se, että aina ylivoimaisena hyökkääminenkään ei tarkoita laadukasta hyökkäämistä. Jos pelaajat eivät tunnista tilannetta tai pelaavat ylivoimaisen hyökkäyksen väärin niin siitä tulee pahimmassa tapauksessa vielä pahempi paikka omiin. Sellainen nähtiin mm. Tappara-Lukko -pelissä, kun Lukko sai ylivoimahyökkäyksen, jossa syöttö jäi Tappara-pelaajien jalkoihin ja siitä tuli taas 2vs1 hyökkäys toiseen päähän, josta Järvinen leipoi kiekon kohtalaisen lähelle maalia.


#123

Tarkoitan pelitapahaihattelulla sitä, että pelitapaa pidetään ikäänkuin pelien lopputuloksen ratkaisijana. Mikään muu ei merkkaa mitään. Pelitapa-asiat sinänsä ovat kiinnostavia.

Uskon juurikin, että pelitapakeskeisyydestä junioreiden osalta on vaan haittaa. Yksilön ominaisuudet ovat nuorille tärkeämpiä, näin ainakin itse ajattelen.


#124

No kyllähän se aika isossa osassa on usein pelien lopputuloksen kanssa. Mutta se ei poista yksilötaidon merkitystä.

Ilves haastoi Tapparan tosissaan huonommilla pelaajilla viime keväänä taktisesti. Oli siinä myös painetekijöitä paljon.

Suomi on varsin pelitapakeskeinen jääkiekkomaa ja silti varsinkin nyt on alkanut viime vuosina tulemaan ihan maailmanluokan talentteja junioreista.


#125

Pelitapahan on tarkoitettu avustamaan pelaajia. Uskon kuitenkin, että kaikessa ryhmätekemisessä on pakko olla jotkut yhteiset raamit, jonka puitteissa toimitaan. Se rajoittaa ja vapauttaa, riippuen yksilöstä. Yhteisien raamien ei nuorien pelaajien kohdalla tarvitse olla turhan tiukkoja, mutta yhteiset perusasiat auttavat myös yksilöä.

Eihän pelitapa ole kuin “avustava pohja” pelaamiselle silloin, kun ei ole täysin selvää, mitä pitäisi tehdä. Parhaimmillaan pelitapa on sitten selkärangassa ja se auttaa hahmottamaan, mitähän ne muut mahtavat tässä tilanteessa tehdä. Muutamat junnukoutsit ovat vuosien varrella sanoneet, että ei ole ihme, jos ei tule kovin taitavia pelaajia, kun jo junioreissa hakataan kiekolliset elementit pois pelistä. Valmentaja saattaa huutaa nuorille pelaajille paineen alla, että NYT PLEKSISTÄ ULOS ja vaihtoon. Ei tuollainen juurikaan pelaajaa kehitä, se on vaan tosiasia.

Se, kuinka paljon ammattijoukkue sitten tarvitsee pelitapaa, noh. En tiedä, kun en ole mitenkään mukana. Joka tapauksessa ainakin viime kaudella näytti, että IFK:lla oli liian laajat raamit pelaajien omalla vastuulla ja liian vähän asioita yhteisellä vastuulla. Tiukempaa pelitavallista sapluunaa ei Törmäseltä ollut saatavissa, vaikka yksilöt olivat ihan riittävät.

Organisaatiot varmaan painiskelevat ympäri maailman vähän samanlaisten ongelmien kanssa; on vaikea löytää tasapainoa yksilöpainotuksen ja joukkuepainotuksen välille. On eri asia valmentaa peliä ja valmentaa pelaajia. Vähän turhan usein lähdetään valmentamaan peliä, kun pitäisi valmentaa pelaajia. Toisilla koutseilla on tiukemmat pelitavalliset raamit ja toisilla on melkoisen löyhät peruskivet, joiden päälle rakennetaan. Joka tapauksessa pelitapa on sikäli hyvä apuväline, että toisteisuuttakin tarvitaan. Pelaajilla täytyy olla joku mentaalimalli, joka auttaa toimimaan tilanteissa, joissa ei voi toimia vain vaistoilla.


#126

Juu on, mutta nyt hieman me kaikki tässä yksinkertaistamme asioita. Ei Ilves Tapparaa haastanut pelkästään pelitavalla. Siis pelitapa ja yksilöt ovat pari asiaa. Väitän, että joukkueurheilussa joukkueen sisäinen dynamiikka henkilösuhteet jne on valtavan monimutkainen palapeli. Sitten on vielä ulkopuolelta tulevat paineet ja yksilöiden erilaiset paineensieto-ominaisuudet. Sitten tulevat vielä fysikkatekijät jne.

Kyllä ammattilaisjoukkueella tulee ehdottomasti olla pelitapa, mutta yhtä ainoaa oikeaa pelitapaa ei ole universaalisti, ei edes yhdelle tietylle joukkueelle. Ilves olisi hieman eri tavalla viilatulla pelitavalla voinut yhtä hyvin viime keväänä haastaa Tapparan jopa paremmin, mistäs sen tietää. Siksi toisekseen, siitä fläppitaululle piirretystä pelitavasta on pitkä matka toteutukseen. Usein joukkue ei siis edes osu lähellekään sitä mitä valmentaja tarkoitti. Valmennan itse junnuja joukkuelajissa ja siellähän tämä oikein korostuu.

Onhan se mielenkiintoista lukea esim Sihvosen pelitapakeskeistä kirjoittelua. Hän kuitenkin yleensä esittää asiat niin, että joukkue voitti tai hävisi koska pelitapa. Se ei vaan aina pidä paikkaansa. Ihan samaan tapaan minulle muistutetaan täällä, jos (ja kun) puhun lööperiä.


#127

Kyllä kyllä, mutta nimenomaan pelitapa/taktiikka on aivan keskeinen asia, kun lähdetään pelaamaan paremman materiaalin joukkuetta vastaan. Tottakai yhteishenki, itseluottamus jne. on ihan helkkarin tärkeitä asioita.

Ja kyllä jollekkin joukkueelle ja sen pelaajamateriaalille on joku pelitapa vaan parempi mitä joku toinen.

Mutta on erittäin hienoa, kun on erilaisia pelitapoja pelata ja voittaa.

Mitä tulee Sihvoseen, niin hän haluaa viedä pelitapakeskustelun äärimmilleen ihan tarkoituksella + on poleemikko. Iso osa roolia. Tuskin hän aitona itsenään aliarvio henkisiä asioita tai yksilön merkitystä.


#128

Tässä ihan mielenkiintoinen juttu, joka ehkä liittyy tähänkin keskusteluun.


#129

Ruotsihan teki tämän saman linjauksen 2000-luvun alussa, kun he olivat jäämässä jälkeen pelaajakehityksestä mm. Suomelle. Linjausten jälkeen Ruotsin NHL-pelaajien määrä räjähti. Varsinkin NHL-puolustajien.


#130

#131

Siinä oot kyllä oikeessa että huippuyksilöt osaa pelata kaukalossa ku kaukalossa.
Kanadahan veti 2 peräkkäistä ( 2015 ja 2016) miesten MM kultaa sekä hopeaa 2017 isossa kaukalossa ja pelikin oli todella nopeeta. Tottahan se on että ihan kaikkea ei pidä lähteä kopioimaan se mikä toimii NHL:ssä ei välttämättä toimi liigassa.

Jokaisella on oma mielipiteensä joten se on ihan luonnollista että mielipide-eroja löytyy.
Vaikka U20 kisat meni reisille niin olympialaiset, U18 ja miesten MM kisat ovat vielä jäljellä ja kyllähän suomella se mitalisauma on jokaisesta noista jäljellä olevista turnauksista.

Kukaan tuskin lähtee kiistämään sitä että suomestakin tulee taas huippuyksilöitä.
Mutta jotain pitäisi keksiä siihen ettei kovin monet suomen huippujunnuista lähtisi USA:n tai Kanadan junioriliigoihin.

Tietenkään ketään ei voi pakottaa jäämään suomeen jos ei pelipaikkaa löydy.
Mutta esim Göran Stubb itse on sanonut että USA:n ja Kanadan junnuliigoissa pelaaminen on yliarvostettua ja tuskinpa Göran kovin väärässä tuossa on. Kyllä junnut liigassakin kehittyy ja jos ei liigasta löydy vastuuta niin sitten mestiksestä.


#132

U20 antia, mutta liittyy olennaisesti pelin nopeuttamisen trendiin.

Syöttäminen laidan kautta oikein erikseen mainittu, mutta (Tapparan) pelaajilla tuntuu olevan haasteita hallita noita kiekkoja.

Vaatiiko nopeuttaminen enemmän taitoa kuin Liigan tasolle on tarjolla?

Ping @peterra


#133

Onkos näitä alettu käyttämään Liigassa huomattavasti enemmän, vai seuraanko peliä vaan aiempaa tarkemmin?


#134

Ainakin Tappara on. Tämä on oikein sattunut omaan silmään, kun en ollut tietoinen tällaisesta suuntauksesta. Ajoittain pakki kiskaisee pleksin kautta oikein kovan ja korkean keskialueelle, jonne hyökkääjän pitäisi aavistaa valmiiksi

Kannattaa katsella NHL matseja ja verrata Tapparan nykypeliin. Jukan visioissa on paljon samaa kuin NHL kiekossa.


#135

Jos ei ala onnistumaan niin biljardisalille reenaamaan.:wink:


#136

Syötön vastaanottajilla on ollut vaikeuksia saada ripulikiekkoja vauhtiin haltuun ja ajoitukset harittavat myös.


(「LIVE IS LIFE」) #137

“Liian hidas” Patrik Lainehan on noilla teeseillä pelinopean kiekkoilijan prototyyppi. Enempää sanottavaa ei nyt ole, mutta tuollainen havainto.


#138

Sellaista jatkoajan pelaamisesta.
Tässä vaiheessa kautta kun pelataan joukkueita vastaan, joita vastaan ei kisata sijoituksista, esimerkiksi nyt vaikka KooKoo.
Minä lähtisin mahdolliseen jatkoaikaan heti ilman maalivahtia neljällä kolmea vastaan.
Onhan 4-3 yv hyvinkin todennäköinen maali.

Tuo olisi sellainen Killeri Sahlsted malli.
Eskon bravuu oli ottaa kesken peliä tilanteesta riippuen vastustajan saadessa jäähyn, maalivahti pois ja pelata 6-4 ylivoimaa.


#139

Mitähän hyötyä tästä Tapparalle olisi? Kyllä tässä ihan runkosarjassa pisteitä tarvitaan.


#140

Mulla on innovaatio, jonka Tappara voisi kopioida pelikirjaansa:

Jos on omalla alueella pelaajalla kaikki maailman aika ja tila niin annetaan hänellä lupa pysähtyä ja katsoa hyvä avaussyöttö. On aivan liian raskasta katsoa, kun pitää laput silmillä syöttää heti, kun kiekon saa ylöspäin. Mitään muita vaihtoehtoja ei saa hakea tai nähdä.

Tapparan pelaajilla on suoraan sanoen esimerkillinen osaaminen siinä, että pitää pyrkiä koko ajan ylöspäin ja syöttää heti, kun paikka on, huolimatta siitä, onko siellä 4 vastustajaa välissä. Tapparan nopea avaaminen jarruttaa pelin keskialueelle joka kerta eli itse hidastetaan peli jo siihen.


(「LIVE IS LIFE」) #141

Tämä on oikeasti aika käsittämätöntä. Siis ettei tätä kukaan näe siellä penkin takana. Olisihan tälle asialle kategorisesti tehty jotain, jos näkisivät. Viime viikolla elättelin toiveita, mutta tänään jäällä nähtiin taas hybridilätkää - sekoitus Summasta, Törmästä, Suikkasta ja Tammista. (37)

Ps. Tänään nähtiin melko törmäsläinen viivelähtö. Seistään tovi maalin takana, sitten Mikkola heittää ropellin ränniin. Kiekko kimpoaa tuomarista takaisin. Sitten uusi seisoskelu ja pitkä avaus hyökkäyssinisellä seisovalle Zaborskylle. Koko tänä aikana yksikään hyökkääjä ei käynyt omalla alueella. (37)

Pps. Kah, tuli täsmäävät sanamäärät. (5)