Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju

Hä? No okei, periaatteessa kumpikin on oikein, mutta ainakin meikäläiselle on koulussa opetettu, että se on “seistä” . Kuulostaa muutenkin jämptimmältä kuin “seisoa”. Verbistä “seisoa” tulee vain mieleen jotain muuta kuin jaloilla seisominen. :grin:

4 tykkäystä

Ihan samalla tavalla siitä “seistä” tulee mieleen jotain muuta, jos on riittävästi mielikuvitusta.

Nyt en osaa sanoa varmaa tietoa ja odotan @rizka paikalle, mutta uskoakseni “seistä” on jonkinlainen vanha nominatiivimuoto, joka on jokseenkin poistunut käytöstä. Sen tilalle on tullut seisoa verbi, joka taipuu myös persoonamuodoissa.

Kuitenkin “seisoa” sanankin taivutusmuodoissa löytyy hyvin samankaltaisia taivutuksia, jotka perustuvat sanaan seistä. Tälläinen voisi olla esimerksi tehdä töitä seisten, joka on teknisesti tehokkaampi ilmaisu kuin seisoen, joka sekin tosin sopii suomalaisen korvaan yhtä hyvin.

Joskus sanoilla on jäännösmuotoja ja vanhoja kantasanoja, jotka ovat sittemmin jääneet pois käytöstä, mutta esiintyvät edelleen jossakin muodossaan puheessa tai sanan taivutuksessa.

4 tykkäystä

Rupesi kiinnostamaan itseäkin tämä muoto.
En nopealla etsinnällä löytänyt ko. sanan kehityksestä tietoa ainakaan VISK:sta, Wikipediasta tai Kielitohtorilta.

Noin ylipäätään sanojen historia on usein jokseenkin hämärän peitossa. Nopea tutkimukseni kuitenkin viittaisi siihen, että seistä on suomen kielessä vanha sana, joka on kielen teknisten muutosten vuoksi saanut sanan seisoa taivutusparadigman: WIkipedia kirjoittaa sanasta seisoa: “Nykytiedon mukaan todennäköisesti vanha omaperäinen sana, jonka vastineita esiintyy runsaasti sukukielissä, esimerkiksi karjalan seisuo, vatjan sõisa ja viron seista; suomen kirjakielessä Agricolasta lähtien (Häkkinen 2004)”
Sanan seistä osalta se toteaa: “Taivutusmuodot, joissa toista s-kirjainta seuraisi säännön mukaan vokaali (seis- → *seisee), ovat korvautuneet seisoa-verbin vastaavilla muodoilla.”
Mene tuosta sitten maalaamaan kokonainen kuva.

Noin ylipäätään puuttuvia paradigman osia ja muita kummallisuuksia kyllä löytyy.
Voimme esimerkiksi kulkea jalan, mutta jos teemme jotain käsillämme, teemme sen käsin, eli muoto viittaisi monikkoon. Miten yksikkö?
Miksi sitten sanan nousta taipuu nousen, mutta juosta on juoksen?

On hyvin mahdollista, että sanalla seistä on joskus ollut koko taivutusparadigma, mutta se on sen syystä tai toisesta menettänyt. Tällä hetkellä pelkään, että nk. supistumaverbit menettävät koko infinitiivimuotonsa: Puhekielessä esiintyy ainakin Stadissa, mutta nykyään valitettavasti myös muualla Suomessa muotoja mun täytyy halaa, mun on pakko tverkkaa jne. Oikein olisi toki: mun täytyy halata ja mun on pakko tverkata. Tämä ilmiö pännii.

Jos taivutusmuodot kiinnostavat, niin esimerkiksi täältä löytyy tietoa. Linkki vie Wikipediaan.

9 tykkäystä

Kyllä se tuohon taivutustyyppiin 66 tosiaan luokitellaan:

seistä (66) vain eräissä taivutusmuodoissa; muut muodot rinnakkaisasusta seisoa. Seistä suorana. Seiskää paikallanne! Älkää seiskö edessä! Työskennellä seisten. Seissyttä vettä.

(Kielitoimiston sanakirja)

Vaillinaisesti taipuva siis, vain konsonanttivartaloiset muodot olemassa, muuten korvautuu “seisoa”-verbin muodoilla. Ja sanan alkuperät ikivanhoja omaperäisiä, niin kuin jo tuli esiin. (Myös esim. seis-partikkelihan pohjautuu samaan kantaan, ja juontuu kai jostain vanhasta imperatiivimuodosta…)

Vähän vanhemmassa uusmaalaisessakin sanailussa (erotuksena nyk. universaalistadista) esiintyy sentään vielä sellainenkin rinnakkaismuoto kuin “Seiskaa paadet paikallanne”:wink: : http://runosto.net/eino-leino/tahtitarha/sukuvirsi/

6 tykkäystä

Kai sitä itsekin täytyy…

Liveseurannassa “Potenttiaalinen” → potentiaalinen.

Aluksi tämä ketju oli osastoa “hankkikaa elämä” mutta nykyään kummallisen koukuttava :slight_smile:

Edit. Korjasin lauserakennetta :smiley:

2 tykkäystä

Pienen hetken oikeasti mietin, mitä Bonsa tekee Hakametsässä perjantaina puolen päivän jälkeen. Käyn vähän hitaalla vissiin, mutta tarkempi kirjoittaminen auttaisi. :smiley:

7 tykkäystä

Korjasin nyt oikeaan muotoon eli 12.10. Parempi? :smile:

5 tykkäystä

Mistähän tuo viipeellä edes tulee? Alkio sitä viljelee joskus. Onkohan jotain pääkaupunkiseudun höpinää.

2 tykkäystä

Molemmat ihan yhtä oikeita ja vääriä. Viipeellä on ilmeisesti jopa se alkuperäinen, koska sana siinä pohjalla on “viipyä”.

taipua → taive, taivetta, taipeen
viipyä → viive, viivettä, viipeen

Itse olen alkanut käyttää tuota peellistä muotoa välillä ihan vaan siksi, että jotkut alkavat pätemään virheellisesti sen jälkeen. :smiley:

5 tykkäystä

Olkoonkin että kantasanan viipyä perusteella viipeellä on jotenkin perusteltavissa, mutta kyllä se vaan korvaan särähtää. Vieraalta tuntuu kosken sitä ainakaan muista kenenkään puheessaan käyttäneen.

2 tykkäystä

Vanhan kansan suussa joo.

1 tykkäys

Kilo avautuu “tapparakausi”-sanan oikeinkirjoituksesta:

Aattelin ensten, että Tapparakausi kirjoitettaisiin pienellä, kuten vissiin suomiverkkaritkin. Oikea muoto olisi kai Tappara-kausi.

7 tykkäystä

Ajattelin myös, että menee samaan kategoriaan kuin tapparalainen.

Myös Tapparalainen kirjoitetaan isolla, se on kieliopin yläpuolella.
Hyvä nyrkkisääntö: Tappara aina isolla, sijamuodosta viis.

4 tykkäystä

Tämä on pilkunviilausketju, joten pakko viilata sen verran, että ei silloin kun puhutaan kirveestä.

Kyllä sen voi silloinkin kirjoittaa isolla :blush:
Ei se väärin ole.

1 tykkäys

Ehdottomasti näin.
Kirveen voi kirjoittaa isolla jos on asiayhteys Tapparaan.
Tavan halkomakirveet voi sitten naputella pienellä.

2 tykkäystä

Kyllä, myös Kirves eri sijamuodoissaan kuuluu usein kirjoittaa isolla.

2 tykkäystä

(…Toki jossain poikkeusyhteyksissä voi olla tyylillisistä syistä ihan perusteltua noudattaa niitä tavanomaisempia oikeinkirjoitussääntöjäkin.)

Tyylistä ja Kirveistä puheen ollen, kuten kaikki tietävät, mainion ja parhaillaan läpimurtoa tekevän taitoniekkamme Levtchin nimessä on siinäkin t-kirjain, aivan kuten Tapparassa yleensäkin. Tämä kannattaa ilman muuta huomioida myös kirjoittaessa, vaikka äänteellisten muuvienkin kannalta peräkkäisiä konsonanttiveivejä voisi ehkä luulla riittävän jo ilmankin tuota t:tä. Eli Levtchi. :+1:

3 tykkäystä

Eikös kouvolalainen kiekkojoukkue muuten pitäisi kirjoittaa Kookoo, eikä KooKoo? Samoin kuin Jyväskylän joukkue on Jyp, eikä JyP tai JYP.