Säästäminen ja sijoittaminen

Tulipa vastaan erittäin hyvä kirjoitus osinkojen uudelleensijoittamisen tärkeydestä. Yllättävää kyllä vain alle 10% osingoista sijoitetaan pörssiin takaisin. Indeksirahastot tosiaan yleensä sijoittavat osingot automaattisesti takaisin (kasvuosuus), jolloin asiasta ei tarvitse huolehtia.

Tässä puolestaan Helsingin pörssin pistelukukuvaaja, josta teknologiakuplan ja asuntokuplan puhkeamiset näkyvät hyvin samoin kuin se, missä nyt mennään. Pitkäjänteiselle sijoittajalle sillä ei tosin ole juuri merkitystä, milloin sijoittamisen aloittaa, kunhan aloittaa ja pysyy valitussa taktiikassa.

Tuohon indeksin yhteyteen kun piirtäisi vaikka 200pv liukuvan keskiarvon, niin näkee hieman mihin suuntaan markkina kenties on menossa.

Itsellä OMHEX25 indeksiä seurava ETF salkussa, joten tässä tilanteessa mietin pienennänkö kuukausisijoitusta vai lopettaisinko ostot joksikin aikaa kokonaan ja laitan painoa vaikka globaaleja osakemarkkinoita seuraavaan rahastoon. Mitään en kuitenkaan aio myydä, koska strategia on “osta ja pidä”. Tietysti jos joku harrastaa yksittäisten osakkeiden poimintaa, niin indeksillä ei liene niin suurta merkitystä?

Jos nyt joku on tekemässä kenties jopa ensimmäistä sijoitustaan, niin kannattaa ehkä opetella aluksi pienellä panoksella ja nostaa sijoitusta kun osaaminen karttuu. Sijoittaminen on vähän kun punttisalilla käynti, ensin pienillä painoilla opetellaan tekniikat ja painoja lisätään ajan kanssa. Säännöllisyys ja toistojen määrä on molemmissa tärkeää.

2 tykkäystä

Kannattaa miettiä tarkkaan, ketä kuuntelee ja mistä lukee sijoitusvinkkinsä.

Palstat parhaita. Kuluttomiin indekseihin ja poimintaa jos haluaa jännitystä/seurattavaa. Noi Aleksandriat ym tarjoaa vaan korkeita kuluja. Toki myyntivoittojen veroja voi jonkun kuoren kautta kiertää.
Itselle koitettiin juuri verojen välttelyllä myydä näitä.
Kulut kammottavat ja lupaukset poskettomia.
Sitten jos antaa avoimen valtakirjan tuotteiden valintaan niin voi olla varma että rahat on jossain niiden omassa rahastossa ja kulut 2x

1 tykkäys

Kyllä. Ei itsellä tulisi mieleenkään mennä näiden pankkiiriyhtiöiden tms. kelkkaan.

Itse kiinnostuin juuri tämän ketjun ansiosta mm. Superrahastoista. Otin sitten selvää näistä myös eri lähteistä, eikä pahaa sanaa juuri löytynyt. Selvittelin vielä avaintietolomakkeet ja vastaavat ja nyt olen kuukausisäästäjä. Tiedän, että riskiäkin on, mutta pidemmällä aikavälillä vaikuttaa järkevältä sijoitukselta.

ETF:iäkin mietin, mutta täytyy nyt selvitellä omaa taloustilannetta, että onko varaa alkaa säästämään niihinkin.

1 tykkäys

Saisiko tuosta artikkelista pienen referaatin? Linkki ei näytä tekstiä, jos ei ole tilaaja.

Omisti bittiumia (ent. Elektrobit) 5%. Luopui omistuksistaan, koska halusi priorisoida käyttämäänsä aikaa politiikkaan. Myi reilun euron/osake hintaan vuonna 2013 (kauppahinta 6,2milj euroa), kun nykyinen arvo/osake on reilussa 7 eurossa ja siten silloin myydyn omistuksen arvo olisi huomattavasti suurempi. Lisäksi laskettu tuohon 40milj. menetetyt osinkotuotot.

Siinä lyhyesti ja ytimekkäästi. Kallis harrastus tuo politiikka Sipilälle. Tosin rahaa taitaa olla jo ihan riittämiin.

Kiitos, mutta tarkoitin tuota @Maalivahti laittamaan Hesarin linkkiä.

Ohhoh. Ompas noloa. Arvopaperi on itsellä tilauksessa ja olen tuolla sivulla kirjautunut sisään niin luulin, että sinnekin on tullut samanlainen salaus kuin hesarissa :smile:

“Ritva” tuli Aalto-pankkiiriliikkeen asiakkaaksi helmikuussa 2015. Hän sijoitti Aallon kautta SEB-pankin sijoitusvakuutukseen ja muihin tuotteisiin yhteensä yli 60 000 euroa.

Rahat olivat peräisin osake- ja rahastosijoituksista, jotka Aallon sijoitusneuvoja kehotti myymään.

“Ritva” oli lukenut toisesta, 80-vuotiaasta naishenkilöstä, joka menetti suuren osan sijoituksistaan oltuaan saman puljun asiakkaana. Hän päätti ottaa selvää sijoituksistaan ja pyysi Aallolta nähdä allekirjoittamiaan papereita.

“RITVA huomasi allekirjoittaneensa papereita, joissa hän vakuutti perehtyneensä monimutkaisiin ja hyvin korkean riskin sijoitustuotteisiin, vaikka hän ei ollut nähnyt yhdenkään tuotteen esitettä, eikä sijoitusmyyjä ollut kertonut tuotteiden riskeistä Ritvan mielestä juuri mitään.”

“Toisissa papereissa hän oli vakuuttanut allekirjoituksellaan, ettei ollut saanut Aallolta sijoitusneuvontaa, vaikka oli päätynyt sijoituksiinsa nimenomaan sijoitusneuvojan ehdotuksesta. Asiakastapaamisissa Ritvalle ei ollut selostettu papereiden sisältöä.”

“RITVA halusi asioista tarkempaa selkoa ja varasi ajan sijoitusneuvojaltaan. Käydyn tunnin mittaisen keskustelun hän tallensi ja antoi nauhoitteen Helsingin Sanomille kuultavaksi. Ritvan mukaan keskustelu oli ensimmäinen kerta, kun sijoitustuotteiden tarkemmista ominaisuuksista ylipäätään tuli puhetta.”

“Ritvaa kiinnosti erityisesti 8 500 euron sijoitus öljywarranttiin, jonka arvosta näyttäisi papereiden mukaan olevan jäljellä enää viisi prosenttia. Seuraavassa kerrotaan, mitä sijoitusneuvoja kertoi Ritvalle ja sen jälkeen mikä olisi HS:n käsityksen mukaan oikea kuvaus tilanteesta. Pankkiiriliike Aalto ei halunnut antaa kommentteja artikkelia varten HS:lle.”

Neuvoja: ”Sullahan on se Garantumin öljy. Siinä on se, että jos nämä kaikki öljyindeksit ovat nollassa tai plussalla niin saa omansa pois.”

Ritva: ”Minkä takia tämä näyttää nyt, että arvosta on mennyt 95 prosenttia?”

Neuvoja: ”Se menee siitä, että kun dollarihinta on ollut silloin suurin piirtein 47 niin nythän se on joku 50. Niin tavallaan se tarkoittaa sitä, että nythän se olis miinus sata prosenttia, jos ne ei olisi yhtään noussut. Niin toi tarkoittaa oikeastaan käänteisesti, että jos on miinus 90 prosenttia niin se on suurin piirtein 7–8 prosenttia noussut. Se menee tasan niin.”

HS: Neuvoja on täysin hakoteillä. Kyseisen warrantin arvo (tästä linkistä avautuu tuotteen esite) on sidottu kuuden öljy-yhtiön osakkeiden hintakehitykseen – ei raakaöljyn hintaan, josta neuvoja ilmeisesti puhuu. Öljyn hinnalla voi olla vaikutusta öljy-yhtiöiden osakekursseihin, mutta osakkeiden arvo riippuu myös monista muista tekijöistä.

SIJOITTAJA ei saa ”omaansa pois” eli pääomaansa takaisin, jos ”öljyindeksin” (oikeasti siis osakkeiden) hinta pysyy ”nollassa” eli merkintähetken tasolla niin kuin neuvoja väittää.

Juttu on paljon pidempi, mutta tässä nyt suoria tai lähes suoria lainauksia. Jutusta käy ilmi, että sijoitusneuvoja on joko täysin pihalla asiastaan tai suoraan sanottuna valehtelee asiakkaalle.

Ritva kysyi SEB:n hallinnointi- ja muista kuluista ja neuvoja totesi, että 6000-8000 euroa (herran jumala toim. huom.). Neuvoja alkoi lupailla, että kulut alkavat pienenemään. HS oli selvittänyt, että SEB:ssä ei ole mitään tietoja kulujen leikkaamisesta.

Ritva oli myös kysynyt tuosta toisesta tapauksesta, jossa 80-vuotias naishenkilö oli menettänyt suuren summan rahaa. Sijoittaja oli todennut kyseisen rouvan olevan erittäin rahanahne, eikä myöntänyt virheitä tehdyn omalta puolelta. HS: “Auli oli tämän saman sijoitusneuvojan asiakas niiden viiden vuoden ajan, jolloin hänen sijoitustensa arvosta hävisi yli puolet. Aulin sijoitukset olivat viiden vuoden aikana 19 eri strukturoidussa sijoitustuotteessa, jotka kaikki tuottivat tappiota.

Neuvoja myönsi jossain välissä myös sen, että yritys on toiminut hämärästi sopimuspaperien kanssa, mutta käänsi keskustelun muihin rahoitusalan yhtiöihin haukkuakseen ne vielä pahemmiksi:

”Voidaan mekin olla härskejä, mutta yksi työkaveri, joka meni töihin Alexandriaan, kertoi, että siellä menee kaksi nuorta miestä mummon kotiin, se on todellista painostusta. Nordea nyt myy strukturoituja joka mummolle.”

Ritvan nimi muutettu.

2 tykkäystä

Tuli yhtenä iltana tutkittua markkinoita. Sen tuloksena löytyi kaksi isoa firmaa, joiden osake on alavireessä: H&M ja IBM.

Rikoin omia ohjeitani ja veivasin salkkuun vähän H&M:ää. IBM kiinnostaisi kyllä myös, mutta ei riitä rahat kaikkeen.

Samalla palasin pienen tauon jälkeen kk säästäjäksi, kohteina Nordnetin Norjan ja Suomen superrahastot.

Mitäs mieltä palstan asiantuntijat ovat Teslan osakkeesta? Onko potentiaalia sijoituskohteena vai 2000 luvun IT kuplan kaltainen hypejuttu?

En ole asiantuntija, mutta en ostaisi osaketta, joka maksaa 356$.

Vetoan historiaan ja totean, että pioneereille jää usein luu käteen.

  • On mahdollusta, että sähköauto on uusi digikamera ja joku valmistaja tekee ns. Kodakit. Toisaalta, autot ovat niin arvokas ja kompleksinen tuote, että kyllä isoilla pitäisi tässä olla skaalaetu. Erityishuomio vielä siihen, että sähköauto ei ole mikään uusi keksintö - itseasiassa todella vanha.
  • Olen edelleen hieman skeptinen mitä tulee “kaikille sähköauto”-ajatteluun. Muutos voi osoittautua hyvin hitaaksi ja käyttökelpoisuus olla vielä pitkään rajattu vain ydinkeskustoihin.

Mutta tämä on sijoitusketju, joten ei autoväittelyä tähän. Teslassa on iso riski ja arvostus todella korkealla. Toisaalta en ostanut Amazonia alle 200$ vaikka olisi ollut mahdollista - nyt tonnin. Mutta autoala on aivan eri juttu ja siinä vaikuttaa ison mittakaavan massatuotannon haasteet. Poliittistakin riskiä on.

Heitetäänpä ilmoille sähköautoilun tulevaisuudesta ja vaikutuksesta talouteen muutamia mielenkiintoisia seikkoja, joita on tullut seurattua tässä muutaman vuoden aikana. Mitään kristallipalloa minulla ei ole kuinka tulevaisuudessa käy, joten tehkää aiheesta omat johtopäätökset.

Eri uutislähteissä on toistunut, että aika monessa maassa tähtäin on asetettu vuoteen 2025-2030 mennessä sähköautoilun lisäämiseksi erilaisilla poliittisilla päätöksillä ja tukitoimilla (Norja, Hollanti, Saksa, Intia, Iso-Britannia, Suomi…).

Tesla on edelläkävijä ja on tuonut kaiken kansan tietoisuuteen sähköautot, mutta Teslan lisäksi myös perinteiset auton valmistajat panostavat sähköiseen tulevaisuuteen - esim VAG:

Ongelmahan sähköautoissa on vielä akkujen/polttokennojen kalleus ja niiden vaatimat harvinaiset metallit, mutta tälläkin sektorilla esim. Tesla tekee innovaatioita:

Jotta tästä päästään talousasioihin, niin Suomen maaperästä löytyy Litiumia kymmeniksi vuosiksi eteenpäin - ilmeisesti euroopasta eniten:

Ei nyt ainakaan kovin pahalta näyttäisi Suomen talouden kannalta, jos Litiumvaroja saataisiin hyödynnettyä ja jalostettua akuiksi (mikäli siis esiintymät ovat riittäviä…). Vaasa on havitellut akkutehtaita (mm.Teslan Gigafactory & Northvolt), mutta näistä jälkimmäinen on jäämässä Ruotsiin…

Ps.
Jos autoilu sähköistyy, niin tarkoittaisihan se todella isoa muutosta taloudessa ja en usko, että mm. öljyteollisuus hirveästi mainostaa sähköautojen hyviä puolia tällä hetkellä (kaikki valtiot ovat riippuvaisia nyt öljyn saannista, mutta kuinka kauan?).

Alla Nokian kurssikehitys 1/1995-5/2000 (lähde: Kauppalehti)

Mietin että voisiko sähköauto olla uusi matkapuhelin ja Tesla uusi Nokia? Jos näin olisi, niin riittäisi kun muutaman tonnin laittaisi kiinni oikeaan markkinoilla toimivaan “hevoseen”, niin muutaman vuoden kuluttua voisikin ehkä alkaa miettimään jaksaako mennä enää töihin … ??

Tesla on noussut jo muutamasta kympistä nykyiseen arvoonsa (358$). Nokia oli hyvinä vuosinaan erittäin kannattava ja sillä oli ylivertainen skaalaetu kilpailijoihin nähden.

Kaikki on mahdollista, mutta ei näitä voi verrata.