Tubeconilla näkyy alkaneen osakeanti. Mitä mieltä palstan sijoitusgurut @ljpp, @hende, @Sardion ja kumppanit tästä? Onko mahdollisuuksia laajeta eurooppaan vaan onko tässä hömpötys, joka tulee ja menee yhtä lujaa ohi kuin pokemon go:n pelaaminen?
Mulle niin vierasta alaa, etten lähde veikkaamaan mitään. Noita listautujia alkaa olla siihen tahtiin, että lähinnä luulen, että viimeiset rahastukset ja sitten rallatellaan alamäkeä hyvän matkaa.
Onko kukaan sijoittanut Kanadan kannabismarkkinoille? Itse lähdin mukaan maltillisella n. 500€:n sijoituksella Aurora nimiseen yhtiöön. Sielä on ainakin kasvupotentiaalia, kun lääkekannabiksen käyttö on laillistettu ja ensi vuonna pitäisi laillistaa viihdekäyttö. Se viihdekäytön laillistaminen on tietenkin isoin kompastuskivi tässä. Lisäksi on tietenkin USA:n markkinat jotka nekin on varmasti vain kasvamaan päin. Voi tietenkin olla että tästä tulee vaan hutilyönti, mutta ei toi rahasumma mikään päätähuimaava ole. En itse mitenkään ole kannabiksen käytön puolestapuhuja, mutta sijoitusmahdollisuutena vaikutti kiinnostavalta kun sen laillistaminen Pohjois-Amerikassa tuntuu olevan kasvava trendi.
Tässä vielä artikkeli aiheesta:
1 tykkäys
Voi olla, että saat kovat tuotot. Varsinkin jos lainsäädäntö on suopeaa ja valitsit oikean yhtiön.
Itse en noihin viitsi sijoittaa. Liikaa poliittista riskiä.
2 tykkäystä
Canopy Growthia tuli viime vuonna seurattua ihan pelkästä mielenkiinnosta. Marraskuuussa meni nuo kaikki kannabisosakkeet aikamoista rallia.Canopynkin markkina-arvo kävi parhaimmillaan jossain 2 miljardin paikkeilla, vaikka kannabismarkkinoiden arvoksi on veikkailtu jotain 5-7 miljardia sitten, kun kaikki on laillista ja niin pois päin. Canopy noista firmoista vaikutti ainoalta sellaiselta jolla on mahdollisuudet saada homma heti startista toimimaan kunnolla. Siitä tosin on melkein jo vuoden päivät, kun noita tuli seurailtua.
Miksi nuo firmat tekevät tällä hetkellä persnettoa?
Se Canopy oli toinen jota seurasin. Valitsin kuitenkin ton Auroran, kun niillä on rakenteilla älyttömän iso kasvattamo ja osake oli aikalailla samoissa hinnoissa mitä se on ollut viimeisen vuoden ajan. Auroran osake oli n 2,5 dollaria ja Canopy taitaa olla jo n. 9 dollaria. En tiiä, voi olla että nappasin tyhjän arvan mutta amerikkalaiset asiantuntijat arvioivat että Auroran osake on mahdollisen laillistamisen jälkeen 5 dollarin paikkeilla vähintään ja sen jälkeen vasta pitäis sen uuden kasvattamon aueta. Ens vuonnahan se sitten nähdään miten tässä käy.
Pari artikkelia löytyi liittyen tuohon turskan tekoon.
Aika moni firmoista taitaa olla entisiä lääkekannanbiksen valmistajia, jotka nyt pelaavat enemmän tai vähemmän upporikasta ja rutiköyhää laajentaessaan toimintaa mahdollista laillistamista silmällä pitäen. Rahoituksen saaminen myös on hieman hankalampaa, kun ei valmista vielä laillista tuotetta.
Redditistä löytyy myös aika asiapitoinen lanka liittyen jazztupakkaan.
1 tykkäys
Herätellääs tätäkin ketjua henkiin. Markkinat värisevät kun isot pojat leikkii ohjuksilla. Oma näkemys edelleen melko pessimistinen, jotenkin tuntuu, että markkina odottaa jotain pientä sysäystä ja sitten lähdetään kovaa alas.
Pyrin aina toimimaan näkemykseni mukaan ja olen jatkanut osakesalkkuni keventelyä. Vapautuneet rahat sijoitan toimitiloihin, josta jo aiemmin kerroinkin. Tänään lähti salkusta syklisiä osakkeita ja juuri ynnäilen verojen määrää noista myynneistä. Jos olisi jotain, mitä myydä tappiolla, niin myisin. Vaan kun ei ole! Toisaalta kauheen positiivinen ongelma… 
Mites palstan muut sijoittajat, oletteko tehneet peliliikkeitä??
En vielä. Kuukausiostot Suomen ja Norjan superrahastoihin aloitin.
Kyttäilen myyntipaikkaa heikosti ajoitetuille Fortum ja Outotec osakkeilleni. Saksan autovalmistajat kiinnostaa ostopuolella. Ehkä myös lisää kehittyviä markkinoita ETF:n kautta.
Kuinka pitkään uskot nousun jatkuvan?
Erikoinen tilanne sikäli, että korot on nollassa ja osakemarkkina todella levoton. Korot ei tarjoa tuottoja, joten raha ohjautuu osakkeisiin, kiinteistöihin ja muihin assetteihin.
Mulla on salkun osakelajien määrä pienentynyt n.15 → 9 osakkeeseen. Niistä en keksi, mitä möisi. En varmaan hetkeen mitään. Käteistarve jo hoidettu.
1 tykkäys
Olen ollut niin huono ennustamaan tulevaisuutta ennenkin, että en usko kristallipallooni nytkään. Nousee tai laskee, kukaan ei tiedä. Pieniä siirtoja voin tehtä, defensiiviä tai aliarvostusta hakien. Luultavasti nekin menee pieleen 
P.S. Katso Saksan autonvalmistajien P/E:t.
Eikös tällaisena aikana pidä lyödä rahat aina kiinni kultaan. Jos jossain aletaan miekkoja kilistelemään niin se on varmaa että öljyn ja arvometallien hinnat nousee 
1 tykkäys
Nordnetillä alkoi syyskuun alusta USA-kampanja ja siitä ehti jopa hetken innostua, mutta kun lopulta selvisi kulut niin jarrut tulivat tiskiin nopeasti. Kaupoissa on vähintään 15€ kulut + valuutanvaihto. Ellei tiedä voittavansa tuota 100$ arvonnassa, niin kovin pienellä summalla ei kannata lähteä mukaan.
Onko porukalla sijoituksia Jenkeissä? Minkä kautta sijoitukset on tehty, Nordea?
Kuten tuonne toiseen ketjuun kirjoitinkin, niin sellainen peliliike tuli tehtyä, että ostin elämäni ensimmäisen kämpän. Tämän vuoksi tuli pakon edessä jonkin verran kevennettyä osakesijoituksia, mutta muutoin en olisi niin tehnyt. En nimittäin usko, että kukaan osaa ennustaa tulevaa. Jos joku näin osaisi tehdä, seuraisivat kaikki markkinoilla väistämättä häntä, eikö? Toki media jaksaa aina nostaa näitä “guruja” esiin, jotka ovat onnistuneet arvaamaan romahduksen ajankohdan oikein (tai jotka ovat onnistuneet lyömään markkinat vaikka viisi vuotta putkeen). En edes jaksa pureutua tähän sen enempää, mutta luonnollisesti riittävän usein arvailemalla osuu toisinaan väistämättä oikeaan eikä markkinoiden voittaminen viisi vuotta putkeen kerro sijoittajan kyvyistä vielä yhtään mitään.
Romahdus tulee todennäköisesti silloin, kun nousuhuuma on kuumimmillaan eikä kukaan povaa tuomiopäivää (kuten moni tekee juuri nyt), vaan nousun uskotaan jatkuvan “loputtomiin”. Myöskään pistelukuennätysten rikkoutuminen monilla markkinoilla ei oikeastaan kerro yhtään mitään, sillä jatkuvastihan ne ovat historian saatossa rikkoutuneet eikä rikkoutumista ole mitenkään väistämättä seurannut romahdus, käsittääkseni nousu nimenomaan on yleensä jatkunut vielä vuosia näiden pistelukuvaroittelijoiden ennustusten jälkeenkin. Pidän kuitenkin asuntohankintaa tässä kohtaa omalla kohdallani järkevänä hajauttamisen kannalta, sillä sijoitukseni ovat olleet lähes pelkästään osakkeissa pientä Bank Norwegian talletusta lukuun ottamatta. Asuntosijoittaminen ei toki tee autuaaksi, mutta asuntomarkkinoilta saa kuitenkin kohtuullista tuottoa, kun jaksaa pyöritellä lukuja ja velkavivun vaikutus on merkittävä.
Noudatin asunnon hankinnassa @ljpp :n kolmea tärkeintä prinsiippiä, jotka ovat: location, location, location 
Sijainti nimittäin määrittää paitsi sen, miten haluttu asunto on ja sitä kautta miten korkeaksi sen myyntihinta muodostuu, niin myös sen, miten helposti sen saa halutessaan vuokralle ja miten korkeaa vuokraa voi pyytää. Niinpä ostin 35m2 pienen yksiön aivan ydinkeskustasta. Sijoitusmielessä pidän asuntoa jopa hieman turhan suurena (koska mitä enemmän neliöitä sitä suurempi osuus taloyhtiön remonttikuluista), mutta omaan tarpeeseen tuo on erittäin passeli. Varsinkin kun on sauna ja lasitettu parveke, jossa kelpaa viettää aikaa esim. Tapparan pelin jälkeen 
Ennen asunnon ostoa kävin katsomassa toista kymmentä kämppää ja se oli erittäin opettavaista, kun jaksoi kysellä tyhmiä. Jokainen näyttö opetti minulle jotain. Kiinnitinkin lopulta asuntoa ostaessa huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
1) Tontin on oltava taloyhtiön omassa omistuksessa. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on nostanut päättyvien tontin vuokrasopimusten hintoja jopa 50-70%, joka on erään kiinteistövälittäjän mukaan tehnyt 1-2 euron korotuksia vastikkeeseen PER NELIÖ. Kuulin työkaverilta Kalevassa sijaitsevasta asuntoyhtiöstä, jossa korotus oli 3€ per neliö eli 50m2 asuntoon napsahti 150€ lisää hoitovastiketta kuukaudessa! Toki tällainen korotus varmasti on täysin poikkeuksellinen enkä tiedä mitä kaikkea siihen on liittynyt, mutta se avasi omia silmiä. Hainkin Etuovesta ja Oikotieltä pelkästään kämppiä, joissa tontin omistus on oma, sillä en suunnittele koskaan myyväni asuntoa, jolloin mahdollinen vuokrasoppari luultavasti jossain kohtaa omistusaikana päättyisi.
2) Vastikkeen suuruus (ja rahoitusvastikkeen osuus.) Tämä oikeastaan ratkaisee myyntihinnan ohella aika pitkälti sen, onko asunto järkevä sijoituskohde. Näissä on todella suuria eroja taloyhtiöiden välillä, vaikka kahteen taloyhtiöön olisi tehty suunnilleen samat remontitkin. Tästä päästäänkin kahteen jäljempänä tulevaan pointtiin.
3) Tehdyt ja tulevat remontit taloyhtiössä. Jos talo on rakennettu 80-luvulla tai myöhemmin, on vesijohdot jo tehty muovitekniikalla, jolloin niiden käyttöikä on jopa yli 50 vuotta eikä putkiremontti ole läheskään yhtä laajamittainen kuin kupariputkille tehtävä perinteinen remontti. Perinteisellä menetelmällä vanhaan taloon tehty putkiremontti maksaa Tampereella noin 500€ per neliö eli siitä saa helposti 20-30 000€ lisälainan pienellekin asunnolle, mikä sitten näkyy (rahoitus)vastikkeessa rajusti. Toki putket voidaan myös sukittaa, mutta itse en asuntosäästäjänä tai -sijoittajana laskisi sen varaan. Putkiremontin ohella muut suuret remontit ovat (suunnilleen kalleusjärjestyksessä): parveke- ja julkisivuremontti, kattoremontti ja hissiremontti. Toki kaikissa kustannukset riippuvat remontin laajuudesta. Esimerkiksi vanhaan taloon tehty hissiremontti voi olla tolkuttoman kallis, jos samalla täytyy laajentaa hissikuiluja. Tässäkin 80-luvulla tai sen jälkeen rakennetut talot ovat vahvoilla, sillä niihin on jo tehty isompia hissejä.
4) Tehdyt ja tulevat remontit itse asunnossa. Jo heti ensimmäisessä pankin lainaneuvottelussa minulle sanottiin, että tehdyt remontit eivät koskaan nosta asunnon arvoa kustannustensa verran ja olen havainnut tämän paikkansapitäväksi. Olen nimittäin seurannut useita kohteita, joiden hinta on esim. tarjouskaupassa noussut vastaamaan kutakuinkin sitä, mikä niiden markkinahinta olisi, mikäli kaikki rempat olisi tehty. Näin ollen on lähtökohtaisesti parempi hankkia mahdollisimman pitkälle rempattu kämppä kuin remppaamaton “pommi”. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että mikäli keittiö täytyy uusia, ovat kustannukset noin 7000-10 000€ ja saman verran kylpyhuoneelle. Pientä pintaremonttia kuten seinien maalausta nyt tekee parilla tonnilla ja esimerkiksi parketit voi hiotuttaa sen sijaan, että ne uusisi kokonaan.
5) Taloyhtiössä olevat liikehuoneistot. Oravan ja Turusen kirjassa Osta, vuokraa, vaurastu nostetaan esiin esimerkki heidän ostamastaan asunnosta, jossa hoitovastike on 0€ (!), koska liikehuoneistojen maksamat vuokrat kattavat taloyhtiön kaikki kulut. Tällainen on toki tuiki harvinaista, mutta liikehuoneistojen merkitystä ei todellakaan sovi unohtaa asuntokauppoja tehtäessä. Omassakin taloyhtiössä niitä on kolme kappaletta ja se laskee vastiketta merkittävästi.
6) Asunto on lähtökohtaisesti aina nähtävä ennen tarjouksen tekemistä. Missä kunnossa taloyhtiön tilat ovat? Entäpä julkisivu? Kävin katsomassa erästä taloyhtiötä, jossa paitsi kylpyhuoneen seinät, myös asuntoihin vievät luhtikäytävät olivat aivan yltäpäältä homeessa ja taloyhtiön yleiset tilat olivat muutenkin suorastaan ruokottomassa kunnossa - ja kaikki tämä Tampereen ydinkeskustan liepeillä. Toki home ei välttämättä ole levinnyt rakenteisiin, mutta itse en uskaltaisi tällaista homepommia ostaa. Entäpä jos asunto osoittautuu myöhemmin arvottomaksi (purkukuntoiseksi)?. Tietysti itse asunto on syytä tutkia tarkoin ja pesukoneliitäntä on aivan ehdoton must! Kävin sellaistakin asuntoa katsomassa, jossa ei ole lainkaan pesukoneliitäntää ja välittäjä luonnollisesti puhui täyttä paskaa sanoen, että pesukone voisi ehkä mahtua keittiöön, kun vaan remontoisi kuin pieni orava.
7) Isännöitsijäntodistus on asiakirja, joka on syytä lukea tarkoin ja se kannattaa pyytää aivan ensimmäisenä. Siitä ilmenevät mm. liikehuoneistojen maksamat vuokrat ja se, mihin taloyhtiö käyttää rahaa. Eräskin taloyhtiö käytti aivan tolkuttoman määrän (yli 8000€) rahaa vuodessa pienen piha-alueensa kunnostamiseen, mikä puolestaan nosti jo entuudestaan ylisuuria vastikkeita. Lisäksi siitä ilmenee taloyhtiön koko. Suuri taloyhtiö on aina parempi kuin pieni, sillä suuressa kustannukset jakautuvat useammalle. Itse en hankkisi kämppää mistään 15 asunnon puutalosta.
8) Lainan kilpailutus. Kannattaa pyytää tarjoukset ainakin kaikilta isoilta pankeilta. Omalla kohdallani ensimmäinen tarjottu marginaali oli 0,85%, onneksi en ottanut sitä. Aika nopeasti pienet pankit tippuivat kilpailusta pois, mutta pari isoa pudotti marginaalitarjoustaan peräti kolme kertaa (0,75 > 0,67 > 0,65 vs 0,80 > 0,75 > 0,65). Sainkin lopulta marginaalin 0,65%, jota tarjosi kaksi pankkia ja valitsin niistä sitten muilta ehdoiltaan paremman. Ei siis kannata koskaan ottaa ensimmäistä tarjottua marginaalia, sillä itsekin säästin 5000-6000€ tuolla erotuksella! Kaverini oli ottanut asuntolainaansa ensimmäisen tarjotun (0,85) marginaalin ja ketutus oli melkoinen, kun kerroin omasta kilpailutuksestani. Think about that. Lainaneuvotteluja kannattaa alkaa käydä hyvissä ajoin, sillä itse neuvottelin kunkin pankin kanssa ainakin 5 kertaa eri kanavien kautta.
9) Vakuudet. Henkilötakausta ei enää hyväksytä, sillä se on laiton… paitsi yhdessä isossa pankissa, joka kiertää lainsäädäntöä jakamalla lainan kahtia ja sivulainaan käy henkilötakauskin Monet pankit myös tarjosivat omaa vakuustuotettaan eli lainan loppuosa (minkä vakuutena itse kiinteistö ei toimi tai mitä käsiraha ei kata) voitiin taata sillä. Näissäkin hintaerot eri pankkien välillä olivat suuret. Osa myös yritti kaupata kylkeen kaikenlaista lisätuotetta kuten korkokattoa ja takaisinmaksuturvaa, joiden tarkoituksena on lähinnä nostaa pankkien saamia tuottoja. Esimerkiksi korkojen nousuun voi nimittäin varautua ihan jo säästämällä hieman rahaa sitä varten. Pelko myy.
10) Asunnon hinta. Tämä luonnollisesti määrittää myöskin pitkälti sen, miten hyvin asunto tuottaa. Itse laskeskelin maksaneeni asunnostani vähintään 10 000 - 15 000€ alle markkinahinnan, koska myyjänä oli kuolinpesä, joka halusi vain päästä äkkiä siitä eroon. Kuolinpesät ovatkin monesti hyviä kauppakumppaneita, sillä osakkaita ei välttämättä kiinnosta, tuleeko tilille tonni tai pari enemmän. Kannattaa tsekata Oikotien talosivu, josta näkee kunkin taloyhtiön pyyntihinnat ja markkinointiajat. Ne eivät luonnollisestikaan kerro toteutunutta kauppahintaa, mutta jos asunto on ollut markkinalla sanotaanko nyt alle viikon, niin hyvin suurella todennäköisyydellä pyyntihinta ei merkittävästi poikkea kauppahinnasta. Jos asunto myydään vuokrattuna, on syytä erikseen vaatia vuokravakuuden maksua vanhalta omistajalta uudelle sekä varmistaa, että vuokralaisella on kotivakuutus. Lisäksi tarjousta asunnosta tehtäessä on syytä tehdä lainaehdollinen tarjous, jolloin kaupan toteutumisen edellytyksenä on se, että saat pankista lainaa. Tällöin vältyt mahdolliselta sanktiolta (4% hinnasta), mikäli et saakaan lainaa. Myös muita ehtoja on mahdollista asettaa kuten se, että asunto läpäisee kosteusmittauksen. Toki se on myyjästä kiinni, hyväksyykö hän näitä lisäehtoja.
Loppuun vielä heitto: Kumpihan mahtaa olla kannattavampi, ASP-tili vaiko saman rahan sijoittaminen osakemarkkinoille.
7 tykkäystä
Perusteellinen ja mielenkiintoinen kirjoitus. Saako kysyä lopullista hintaa?
Tässä kannattaa muistaa, että lainan voi neuvotella ja kilpailuttaa aina uudelleen kesken laina-ajankin. Ei muutakuin kaveria neuvomaan vaikka pienellä konsulttipalkkiolla. 
Osakemarkkinan tuottojen ajoittaminen juuri siihen hetkeen, kun sopiva asunto löytyy voi olla haastavaa. Ainakin tässä mielessä ASP on turvallisempi.
1 tykkäys
Tähän haluan kyllä nostaa esille eriävän mielipiteeni. Isoissa taloyhtiön remonteissa tämä voi pitää paikkansa, mutta etenkin huoneiston pintaremonttien osalta uskon niiden nostavan asunnon arvoa enemmän kuin niihin kuluu rahaa. Toki tämä ei ole automaatio ja kaiken työn ulkoistaminen remonttifirmalle ei välttämättä ole kannattavaa. Toisaalta riittävän neutraalilla maulla ja itse tehden on remontille varmasti saatavissa tuottoa. Toki jos kuvioon ruvetaan laskemaan mukaan oman ajankäytön hintaa niin silloin kaava vaikeutuu.
Tuskin flippaamisesta olisi kirjoitettu kirjoissa ja blogeissa, jos se ei toimisi. Alla linkki Marko Kaarron aihetta käsittelevään blogikirjoitukseen:
https://markokaarto.fi/2016/01/17/osta-remontoi-myy-kuinka-flipataan-asuntosijoittaja/
1 tykkäys
Tampere plätkäisee keskustan kerrostalojen tonttivuokraan nollan perään, sitä mukaa kun 50v sopparit loppuvat.
1 tykkäys