Hyvä kun ostit kasvu-osuuksia. Tuotto-osuuksissa varmin voittaja on verottaja. Pahimmillaan rahaston säännöissä on tietty tuottoprosentti, mikä maksetaan vuosittain. Vaikka osuuksien arvo laskisi, “osingot” maksetaan. Ei hjuva!
Se on juuri näin. Passiivinen sen takia, että kulut pysyvät alhaisina. Mitä järkeä on maksaa esim 5% rahastolle vaikka tuotto olisi 8%? Passiivissa alle prossan kulut ja pitkässä juoksussa tuotto pesee aktiivisen mennen tullen.
Lisäksi osingoista maksetaan verot vasta rahaston myynnin yhteydessä.
1 tykkäys
Suurperheellinenkin voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden. Kyseinen alle 40-vuotiaana työelämän jättänyt nykyinen kotiäiti on siis lähtenyt ihan nollasta liikkeelle ilman mitään perintöjä tms. Tämä lehtijuttu herättää joitain kysymyksiä, joista osaan löysinkin jo vastauksen itse blogista.
1 tykkäys
Kasvu-osuudet on erittäin hyvä valinta. Rahastoihin maksettavat osingot ovat Suomessa verovapaita, kuten @Hende aiemmin viittasi. Todella hyvä etu sijoittajalle. Jos vaikka osinkoa keskimäärin maksetaan 4% osakkeiden arvosta, niin käytännössä etu on 1% vuodessa. Kääntäen, indeksirahastojen hallinnointipalkkiot ovat esimerkiksi 0.5% luokkaa vuodessa, niin rahasto tulee sijoittajan näkökulmasta edullisemmaksi, kuin suorat osakkeet, joiden osingoista maksetaan verot (25.5%) ja jos ne sijoitetaan uudelleen osakkeisiin.
Edit: Tuli opiskeltua lisää. Verovapaata ovat vain suomalaisiin osakkeisiin sijoittavat suomalaiset rahastot. Joillain tempuilla myös pohjoismaiset rahastot. Artikkeli: Rahastot ja osinkojen verovapaus
Mitä mieltä olette Terveystalon annista? Mielenkiintoinen sektori, kasvavat markkinat, mutta toisaalta listautumishinnalla PE-luku oli noin 20 (netissä joku laskenut), joten halpa ei missään nimessä ole.
En ole ehyinyt/jaksanut perehtyä. Pihlajalinnan antiin en osallistunut ja jälkikäteen on harmittanut ihan sopivasti. Ala on hyvä.
Jos Terveystaloon aikoo sijoittaa niin kannattaa huomioida että kilpailuvirasto ja verottaja tutkivat yhtiön touhuja.
Lisäksi Terveystalo kertoo listautumisesitteessään, että verottaja tekee yhtiössä verotarkastusta ja tutkii muun muassa yhtiön rahoitusrakenteeseen vuonna 2013 ja sitä ennen kuuluneiden osakaslainojen sekä yhtiön rahalaitoslainojen verovähennyskelpoisuutta.
Jos Terveystalo ei voi vähentää rahoituskuluja ja verotuksessa, sillä voi yhtiön mukaan olla ”olennaisen haitallinen vaikutus”.
Laitetaanpa tähän suht. asiallisen oloinen ETF-blogi. Löydättekö erikoisia painotuksia, tai jopa virheitä?
https://blogi.nordnet.fi/mihin-etf-sijoittajan-tulee-kiinnittaa-huomiota/30/09/2017/
Onko muita hyviä ja helppotajuisia ETF-tekstejä, myös ulkomaankielet / kirjat käy?
Oliko tuossa blogissa mainintaa naisen puolisosta? Mielestäni aika oleellinen asia liittyen tuohon varallisuuden kerryttämiseen.
Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu painaa kyllä ihan omissa sfääreissä asuntojen hintatason suhteen, kun huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa 250 000€. Tästä huolimatta HS:n haastattelemat asiantuntijat sanovat, ettei kuplaa ole. Tietysti niin kauan kuin pankit myöntävät suurempia ja suurempia lainoja, on ihmisillä varaa ostaa.
OVATKO ihmiset kadottaneet järkensä?
Helsingin Kruununhaassa Meritullinkadulla sijaitsevan 32-neliöisen kaksion näyttöön nimittäin virtaa kävijöitä, vaikka tarjouskaupalla myytävän asunnon lähtöhinta on 195 000 euroa.
Asuntosijoittajat hoi 
Olen tässä etsiskelemässä ensimmäistä sijoitusasuntoa Tampereen seudulta. Yksiöt Tampereelta tuntuu menevät ennen kuin ehdin edes miettimään… hintaluokkani on siis alle 80t€
Millaisena paikkana pidätte Nokiaa sijoituksen suhteen?
Sieltä saisi yksiötä ja kaksiota sopuhintaan. Mietin, että ympäristö kunnista saisi helpommin pidempiaikaisen vuokralaisen kuin Tampereen opiskelijat. Tosin opiskelijoilla on asuntopula, joten vuokraaminen nopeampaa.
En ole mikään kokenein sijoittaja asuntojen suhteen, mutta vuokratuotto on jonkin verran alhaisempi Nokialla (ja muissa ympäristökunnissa) ja vuokralaista ei välttämättä saa niin nopeasti jolloin parin kuukauden tyhjillään oleminen vie vuoden voitot.
Ei sijoittajat suotta sijoita isojen kaupunkien hyville aluille + kulkureittien varteen. Itse pidän Lempäälää parempana kohteena kuin Nokiaa juurikin kulkuyhteyksien perusteella.
Mutta jos hyvään hintaan saa asunnon, niin miksei myös Nokia. Laskelmat kannattaa tehdä ennemmin liian tiukasti kuin liian hövelisti, korot kun lähtevät nousuun, niin vuokria ei samaan malliin saa korotettua.
Uusimmassa Seligsonin osavuosikatsauksessa on mielenkiintoista pohdintaa “älykkäästä rahasta” ja tehokkaista markkinoista. Tämän tästä näkee erilaisia markkinatrendejä eli nyt kannattaa sijoittaa siihen ja siihen yhtiöön/alalle jne. ja ensi kuussa johonkin toiseen. Tutkimusten mukaan tällä tavalla kuitenkin häviää pitkässä juoksussa indeksille. Erityisen mielenkiintoinen pätkä tulee tässä:
Nyt muodissa olevat fundamentaali-, smart beta- ja faktori-indeksit käyttävät valintakriteereinä vaikka mitä: osinkotuottoa, osingon kasvua, volatiliteettia, yhtiökokoa, momenttia, tasapainoa, multi-faktoria, jne. Sijoitustyyliltään ne tulevat lähelle aktiivista sijoittamista, vaikka niiden perusteella tehtyjen tuotteiden nimissä voidaan joskus antaa toisin ymmärtää.
Iso osa näistä uuden tyylin tuotteista, nk. strategiaindeksirahastoista on rakennettu simuloimalla historiassa hyvin toimineita sijoitustyylejä. Ne ovat selvästi eri maata kuin perinteinen tehokkuutta eli matalia kustannuksia sekä selkeyttä ja läpinäkyvyyttä korostava passiivinen sijoittaminen.
Vaikka useille strategioista löytyy myös akateemista tukea, on ilmiöiden olemassa olon havaitseminen ja niistä hyötyminen kaksi aivan eri asiaa – eikä vähiten näiden strategioiden käytännön toteuttamisesta aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi. Aalto Yliopiston rahoituksen professorin Antti Suhosen tuoreesta tutkimuksesta käy hyvin ilmi kuinka näiden vaihtoehtoisten indeksistrategioiden realisoituneet tuotot jäävät keskimäärin kauaksi simulaatioiden lupaamista luvuista.
Itsekin olen ollut erityisen kiinnostunut ns. kasvavan osingon strategiasta ja noudattanutkin sitä yhtenä perusteena osakepoiminnassa. Edellä oleva sisältää kuitenkin kaksi mielenkiintoista väitettä kasvavan osingon etf:stä/rahastoista:
- kyse on pohjimmiltaan aktiivisesta sijoittamisesta eli rahastot käyvät kauppaa tiuhaan
- vaihtoehtoisten tyylien lupaamien tuottojen ja realisoituneiden tuottojen välillä on selkeä ristiriita. Tietyllä tapaa tämä ei edes yllätä, sillä osinkoaristokraattien yms. laaja-alainen suosiminen markkinoilla johtaa väistämättä niiden yliarvostukseen.
Kyllä se vaan taitaa olla niin, että parasta on pitää pää kylmänä kaikkien uusien trendien suhteen ja noudattaa valittua strategiaa, vaikka epäilevä tuomas aina välillä nostaa päätään 
1 tykkäys
Viilasin ihan hivenen (joo tiedän, ettei pitäisi ) jo vuosia noudattamaani säästämisstrategiaa seuraavanlaiseksi:
Seligsonin rahastot:
Aasia 15%
Eurooppa 15%
Kehittyvät Markkinat 10%
Pohjois-Amerikka 15%
Global Top 25 Brands 15%
Global Top 25% Pharma 15%
Phoebus 5% (aktiivinen)
Russian Prosperity 5% (aktiivinen)
Tropico Lat Am 5% (aktiivinen)
Kommentti:
Seligsonin sijoituksista 85% menee passiivisiin osakeindeksirahastoihin ja 15% aktiivisesti hallinoituihin rahastoihin. En siis ole allerginen aktiivisuudelle sinänsä, kunhan lisähinta on mielestäni perusteltavissa. Aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista kaksi (Russia & Tropico) sijoittaa kehittyville markkinoille, joissa osakepoiminta voi osaavissa käsissä johtaa merkittävästi indeksiä parempaan tuottoon. Markkinoiden seuranta ja tehokkuus on nimittäin niissä aivan eri luokkaa kuin kehittyneillä markkinoilla ja toisaalta ns. roskayhtiöitä sekä erilaisia riskejä on enemmän. Phoebus ja Tropico keskittyvät toisaalta laatuyhtiöihin nojaavaan strategiaan ja kaupankäynti on molemmilla vähäistä, jolloin ne ovat lähellä passiivista, vaikka ovatkin aktiivisia.
Global Top 25 Brands nostaa kulutushyödykkeiden osuutta sijoituksissani ja kaikilla siihen kuuluvilla yhtiöillä on pysyviä kilpailuetuja. Rahastoon kuuluvat yhtiöt päivitetään muistaakseni kerran vuodessa, jotta kaupankäynti pidetään minimissään ja kyseessä onkin passiivinen rahasto. Lääkeyhtiöt ovat olleet jo pitkään alamaissa lähinnä jenkkien sekoilujen seurauksena, mutta pidän pitkässä juoksussa Global Top 25 Pharman mukana pitämistä perusteltuna, sillä kehittyneissä maissa väestö ikääntyy kovaa tahtia. Näiden kahden rahaston myötä saan myös vähennettyä turbulenttien teknologia- ja internet -yhtiöiden määrää sijoituksissani.
Nordnetin sijoitukset:
Superrahastot Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (passiivisia)
Suorat osakepoiminnat (lähinnä Suomi)
Kommentti:
Kuten Seligsonin sijoituksistani voidaan havaita, on Eurooppa siellä jonkin verran alipainossa, sillä Global-rahastot sijoittavat lähes pelkästään jenkkiyhtiöihin (jotka toki toimivat globaalisti). Tämä on täysin tarkoituksellista, sillä Nordnetin pienempi sijoitussalkkuni puolestaan keskittyy Eurooppaan. Nordnetin salkku sisältää myös ns. pelisalkun eli oman näkemykseni mukaan tehdyt suorat osakepoiminnat. Todennäköisesti en pysty indeksiä voittamaan pitkässä juoksussa, mutta pelisalkulla on ainakin omalla kohdallani merkittävä sijoittamisen mielenkiintoa lisäävä vaikutus.
Lopuksi:
Olen havainnut, että rahastosijoitukset on syytä laittaa menemään automaattisesti palkkatililtä palkkapäivänä, sillä muutoin ne jäävät turhan herkästi erilaisin verukkein tekemättä. Kun rahat ovat automaattisesti poissa käytöstä, ei niiden puuttumista edes huomaa, kunhan pitää summat omaan talouteen nähden kohtuullisina ja järkevinä. Väitän, että esimerkiksi muutaman kympin puuttuminen ei valtaosan taloutta hetkauta mihinkään suuntaan ja aika tekee tehtävänsä korkoa korolle -efektin jyllätessä. Parasta olisi unohtaa sijoitukset kokonaan ja vilkuilla niitä kerran tai pari vuodessa lähinnä palauttaakseen tavoiteallokaation ennalleen.
2 tykkäystä
Hyvä kirjoitus, veli @Sardion. Itselläni on pelkästään passiivisia rahastoja Seligsonissa. Aloitin juuri, mutta sijoitushorisontti on 15-16 vuotta. Aktiivisista en ole niin kiinnostunut juurikin niistä perittävien kulujen takia. Itselläni on myös sijoitettu hieman vertaislainoihin, joista toteutunut tuotto on ollut vuositasolla yllättävänkin hyvä.
Ehkä sitä vois tuosta seuraavasta kyykystä ostaa myös suoraan osakkeita, mutta aika näyttää.
1 tykkäys
Laita Googlen Financeen rinnakkain Vanguardin VIG (Dividend Appreciation, US) ja joku “älyrahasto”, esim GlobalX:n SCOI. Korreloivat hyvin vahvasti toisiensa kanssa ja ovat tuottaneet & käyttäytyneet lähes identtisesti.
1 tykkäys
Kyllä Nokialtakin voi saada hyvän sijoitusasunnon. Keskustasta jos saa hyvän kaksion, siihen voi saada vaikkapa eroperheen puolikkaan lapsen kanssa ja kun vieressä on niin ala-aste, ylä-aste (tai mitä ne nykyään on, alakouluja tms) sekä lukio, niin siitä voi saada hyvinkin pitkän vuokralaisen jos hyvä tuuri käy. Lisäksi uusi Prisma avaa viereen myös kohta. Syrjemmältä en osaa sanoa kannattaako kuinka. Koskenmäki perinteisesti suosittua vuokra-aluetta mutta vuokrat vähän halvempia kuin keskustassa.
Taas hakataan pörssissä Nokiaa kuin vierasta sikaa konsanaan. Tällä kertaa kyllä ihan aiheesta, kun kertaluontoisilla erillä saatu tulosta parannettua ja kassasta hukattu kyhnyä enemmän kuin laki sallii. On tuo silti kovin huvittavaa, kun vertaa Ericssonin silkkihansikkain kohtelua Nokian runteluun.
Olis siellä nyt houkuttava 15% luisu mutta taidan jättää väliin, ei jotenkin usko riitä 
Tänään on ollut helsingin pörssissä aika isoja laskuja. Nokia, outokumpu yms. Vähän vielä kun lasku jatkuu, niin joulukuussa vois olla oston paikka monenkin osakkeen kohdalla. 
Joo, Nokiaa lyötiin ihan urakalla ja laitoin itsekin laput ulos. Jokin ympyrä sulkeutui tänään, Nokia oli ensimmäinen yritys, minkä osakkeita ostin aikoinaan.
Mun osalta kyse oli puhtaasti veromyynneistä. Voitollisia kauppoja tullut tälle vuodelle aika paljon, koska on tarvinut irrottaa rahaa muihin sijoituksiin ja Nokia valahti tänään tappiolle, joten hyödynsin heti paikan. Ostan varmaan ainakin osan lapuista takas hyvinkin pian, mutta sen verran usko koetuksella, että varmaan ostelen ainakin osalla rahasta omia luottolappuja.