Säästäminen ja sijoittaminen


#467

Jep. Historiallinen tarkastelu ei välttämättä toimi selityksenä tulevaisuudelle, koska talous kuitenkin kasvaa. NYSE indeksit ovat korkealla, mutta esimerkiksi Eurostoxx50 ei ole vielä edes lähellä finanssikriisiä edeltänyttä tasoaan — eikö maailma ja markkina muka ole kehittynyt 10+ vuodessa?


(aka Henkke) #468

Toi Eurostoxx nousemattomuus ei mielestäni kerro mitään. Uskon, että seuraavakin romahdus alkaa jenkeistä. Ei sillä, että siinä välttämättä järkeä olisi, mutta niin se vaan on yleensä mennyt.

Jenkeissä paukutellaan uusia ennätyksiä koko ajan ja yleensä se tuppaa tulemaan alas, mikä on mennyt ylös. Markkina on todella hermostuneen oloinen tällä hetkellä, enkä ihmettelisi, vaikka korjausliike alkaisi pian. Tätä tukee myös koronnousu paineet. Alhaiset korot on kuitenkin iso syy osakkeiden korkeisiin arvostuksiin. Korkopapereista ei ole häävejä tuottoja ollut viime vuosina tarjolla.

Kristallipalloni on tosin paraikaa korjauksessa, eli analyysini ei välttämättä osu oikeaan. Tälläkään kertaa…


#469

Kukaan ei tiedä. On vain enemmän ja vähemmän valistuneita arvauksia. SP500 keskiarvoinen P/E on korkeahko, mutta toisaalta ei finanssi- tai IT-kuplan lukemissa.

Pysyn siis arvauksessani, että lasku ei ala vielä 2018. Mutta se on arvaus.


#470

Roviolla matalalentoa. Osakkeen arvo puolittui tänään yhdesssä päivässä. Isot instituutiot myyvät ja piensijoittajat ostavat. Pahoin pelkään että tässä nähdään taas klassinen piensijoittaja ilmiö: ”ostin kun sai halvalla”. Valitettavasti mikään ei takaa etteikö kohta ole vielä halvempaa. Esim. Talvivaaran kohdalla kävi näin. Yleensä näihin isoihin pudotuksiin on syynsä, joten jäitä hattuun tai ainakin kannattaa tiedostaa riskit jos pistää rahaa kiinni vihaisiin lintuihin.


#471

Tämä oli kyllä kunnon kusetus tämä Rovion listautuminen. Kovilla puheilla pörssiin ja listautumishintana kova 11,50. Niin vaan kummasti ne listautumisen yhteydessä olleet suuret puheet ja arvio 30 %:n liikevoitosta vaihtui arvioituun 9-11 % liikevoittoon ja paskat housuissa järjestettyyn pikapuhelinkokoukseen. Onneksi ei ole tullut tähän lappuun itse hairahduttua. Aika hemmetisti saa vielä osakkeen arvo laskea, että tätä voisi uhkapelimielessä kokeilla. Kyllähän Rovio tarvitsee kipeästi uuden hittipelin, turha enää yrittää viimeisiä mehutippoja puristaa Angry Birdsistä.


#472

”Asiakashankinnan kustannukset ovat kasvaneet, mikä on asia jonka kanssa koko peliala kamppailee. Meidän täytyy olla aiempaa fiksumpia asiakashankinnan toteuttamisessa ja yhtiön täytyy keskittyä siihen juuri nyt …” (lähde: Iltasanomat 22.2.2018)
Kyynikko sanoisi että jos hittipeliä ei ole varastossa ja ideat ovat loppu, niin onhan se asiakashankintakin kallista. Globaali toimiala, jossa ”winner takes it all”, kunnes tulee joku vielä kovempi. Toki pelit itsessään eivät taida olla koko tulonlähde vaan kaikki sen ympärille luotu pöhinä, mainokset yms. Toimiala kypsyy, joten voi mennä vaikeaksi se 30% EBITn metsästys.


#473

Minusta Rovio vaikuttaa tyypilliseltä firmalta, jolla piensijoittajaa vedetään nenästä. Peliala on äärimmäisen turbulentti ja suuret finanssitoimijat suosittavat OSTAMAAN Roviota hintaan 12,50€ tjsp., vaikka todellinen arvo saattaa olla 6€ taikka sitten 14€ riippuen siitä, miten nyt joku (tai jotkut) peli X sattuu myymään.

Olen edelleen sitä mieltä, että piensijoittajalle indeksin päihittäminen pitkällä aikajänteellä on lähes mahdotonta, mutta kuitenkin etevimmät meistä siihen pystyvät.


#474

Lyhyet elinkaaret, eli uutta hittipeliä pitää olla koko ajan putkessa. Rovio rakentaa linnuista aikaa kestävää brändiä (Mario, Sonic, Starwars…), joka onkin viisasta, mutta vaatii hyvien tuotteiden lisäksi markkinointia isolla.

Rovio on kuitenkin jokusen laskun ja nousun jo käynyt läpi. Vuoristoratamaisesti voi menestyä jatkossakin.


#475

Lisättäköön vielä, että Suomessa on minun tietääkseni kaksi sijoittajaa, jotka ovat päihittäneet indeksin pitkällä vähintään 15 vuoden aikajänteellä:

  • Björn Wahlroos, joka on itse aktiivisesti vaikuttanut yritysten hallituksissa
  • Arvosijoittamisen guru Kim Lindström (joskaan en ole nähnyt hänen dataansa)

Sitten on näitä kaiken maailman taloustietäjiksi tituleerattuja henkilöitä, jotka kertovat sijoittaneensa vuodesta -83, mutta joilla ei kuitenkaan ole näyttää indeksin päihittämisestä dataa kuin viimeisen 5-6 vuoden ajalta.

*E: Näiden kahden nimen lisäksi myös ”opetuslasten” (esim. Tom Lindström) ja poikkeuksellisen hyvin tuottaneiden firmojen (esim. tietyt perheyritykset) omistajilla voi olla 15 vuoden rekordi indeksin päihittämisestä. Itse pidän 10 vuoden ajanjaksoa aivan miniminä ja jopa liian lyhyenä, jotta tilastolla olisi todellista relevanssia.


#476

Tuli käytyä vanhemmilla vähän penkomassa vanhoja kaappeja ja sieltä löytyi sitten Games Workshopin tekemiä Lord of the Rings -figuureja. Ihan mielenkiinnosta tuli tsekattua miten puljulla menee tänä päivänä ja yllätyin löydöksestä. Firmalla on periaatteessa ihan pommin varma bisnes.

Games Workshop markkinajohtaja pienellä, mutta ilmeisesti suhteellisen vakaalla toimialalla miniatyyrifiguurien ja pelien saralla. Tekevät figuureja, jotka tulevat maalaamattomina ja kokoamattomina paketeissaan. Games Workshop tietenkin myy omaa maalimallistoaan ja muutakin sälää siihen kylkeen, että figuurit saadaan näyttämään edes vähän siltä miltä ne paketin kannessa näyttävät. Tuon lisäksi julkaisevat figuureihin keskittynyttä White Dwarf -lehteä ja järjestävät erilaisia turnauksia liittyen peleihinsä. Myymäläverkosto on ilmeisen kevytrakenteinen myöskin. Yksi suurimmista eduista muihin alalle tulijoihin verrattuna Games Workshopilla on se, että he eivät juurikaan joudu lisenssimaksuja maksamaan figuureistaan, kun LotRia ja Hobittia lukuunottamatta kaikki muut ovat oman pajan kehittämiä. Heidän omaa Warhammer-brändiä on myös lisensoitu on aika monelle alalle ja sekin tuottaa hyvin myttyä yrityksen kassaan.

Uudistivat tuota figuuritouhuaan julkaisemalla vuonna 2016 uuden Age of Sigmar -“linjaston” ja heittivät kai aika paljon vanhaa materiaalia tuossa muutoksessa roskiin. Tuon uuden julkistuksen jälkeen osakekurssi sitten viisinkertaistui parhaimmillaan yli 2800 penceen, mutta on laskenut nyt johonkin 2200-2300 pencen paikkeille.

Osinkoprosentti on tällä hetkellä jossain viiden prosentin paikkeilla ja osingon maksua on nyt uuden menestyksen myötä kasvatettu, mutta sen kestävyydestä ei ole tietenkään mitään takeita. PE-luku on alle 15 mikä omasta mielestäni on aivan loistava, mutta se mikä yrityksessä eniten viehättää on se, että se on täysin nettovelaton. Kaikkein jyrkin nousu saattaa olla takanapäin, mutta aika vakaalta lapulta tuo vaikuttaa näin pikaisella vilauksella. Pientä nousua ehkä voi olla tiedossa tulevaisuudessa, kun Hobittia ja LotRia ovat ilmeisesti herättämässä uudelleen eloon.

Alla vielä pari linkkiä liittyen Games Workshoppiin.

https://markets.ft.com/data/equities/tearsheet/summary?s=GAW:LSE

Artikkeli yrityksestä ennen viimeisintä nousua:
https://spikeybits.com/2016/01/the-end-of-games-workshop-or-business-as-usual.html

Kyseessä ei sitten tietenkään ole minkään sortin suositus mihinkään liikkeisiin kyseiseen osakkeen kanssa.


#477

Nallea nyt ei voi ottaa normisijoittajana ehkä mukaan, nurkanvaltaaja ja sisäpiiritietoa.


#478

Oheisesti liittyy aiheeseen. Tiivistetään näin, että pelkästään työtä tekemällä ei pääse rikastumaan. Vaihdoin juuri työpaikkaa ja järkytyin miten vähän palkankorotuksesta jää käteen. Aamulehdeltä hyvä avaus ja artikkeli aiheesta!


#479

Mitenkäs Altia? Kiinnostaako ketään. Keskimäärin anneista on saanut osakkeita halvemmalla (poislukien Rovio, josta paistoi kaukaa läpi viimeinen rahastus). Laittakaa linkkejä hyviin artikkeleihin tai muuten kommentteja aiheesta. Mitä nyt googlasin niin ei ilmeisesti mikään halpa osake ole tarjolla? Veikkaan että maajusseja lähtee mukaan näihin talkoisiin ja anti ylimerkitään, joten lopullinen hinta on annetun haarukan 7.5-9.0€ yläpäässä.

edit: “Aikamoinen ryyppyreissu”.

Ei nyt kovin terveeltä firmalta vaikuta?


#480

Eräs työkaveri kertoi vuosia sitten, että Fortum maksaa hänen sähkölaskunsa. Hän oli sijoittanut jonkin verran pääomaa Fortumiin, niin että osingot vastasivat suurinpiirtein sähkölaskuaan. Hän myös järkeili, että jos sähkön hinta nousee, antaa se yhtiölle mahdollisuuden parantaa tulostaan ja mahdollisesti maksaa korkeampaa osinkoa.

Tätä on kutsuttu myös kansan kapitalismiksi (muitakin määritelmiä asialle löytyy). Omistetaan yhtiötä X jonka palveluita kulutetaan, niin että palvelun käyttö on “ilmaista”, joskin pääomaa sitovaa. Hommassa on myös mahdollisuus arvon nousuun tai laskuun.

Se alustuksesta. Nythän Liiga on siirtymässä Telialle, joten sama kuvio on mahdollinen kuin esimerkissä yllä. Jos Telian paketti maksaa 30€ kuussa, niin 360€ tarvitaan osinkotuloja verojen jälkeen, jotta homma on ±0. Telia on hyvä osingonmaksaja, joten hirmuista pääomaa ei tarvita siihen, että jatkossa katselee kiekkoa kuin Wahlroos.


#481

Juu ja vähempikin riittää jos ei katso kiekkoa ympärivuoden.


#482

Muuten hyvä, mutta onkos tuon Wahlroosin kiekon katselusta mitään tietoa tai takeita. Ei ehkä ainakaan meidän liiga taida kovin innostaa. Intressit ehkä kuitenkin aivan muualla? :wink:


#483

Hauska näkökulma asiaan ja tällainen konkretiahan parhaimmillaan toimii jopa kannustimena säästämiselle. Mitkä tahansa motivointikeinot säästää ovat mielestäni erittäin hyvä asia.

Jos ainakin alkuun vielä sijoittaa saamansa osingot takaisin, niin päästään korkoa korolle -ilmiöön. Einstein aikanaan sanoi, että he jotka eivät ymmärrä korkoa korolle -ilmiötä toimivat maksajina niille, jotka ymmärtävät. Tällä tavoin vauraat vaurastuvat.


#484

Toki näin. Jotkut sijoittavat saadakseen vipua kuluttamiseen, eli osinkotuloja. Jos nauttii Liiga-kiekon katselusta, niin siinäkin saadaan hyötyä, joskin ei rahassa mitattavaa.

Sijoittajan näkökulmasta Telia on viime vuosina tehnyt suunnilleen kaiken mahdollisen päin persettä. Toimiala on kuitenkin kannattava ja nähtävässä tulevaisuudessa yksi varmimmista: Dataa liikutetaan koko ajan enemmän. Lisäksi on toivoa siitä, että Telia saa pelikirjansa kuntoon ja parantaa.


#485

Tämä säästämisen ja kuluttamisen suhde on varmasti sellainen, jota lähes jokainen joutuu miettimään tai ainakin pitäisi joskus pohtia. Säästäminen = kuluttamisen siirtämistä tulevaisuuteen. Osinkovirran kartuttaminen on yksi hyvä tapa lisätä omaa ostovoimaa pidemmällä tähtäimellä.

Periaatteessa säästäminen tulisi aloittaa jo 20-vuotiaana, jotta korkoa korolle -ilmiöstä pääsisi hyötymään maksimaalisesti. 30-vuotias on jo pahasti myöhässä, vaikka toisaalta koskaan ei ole liian myöhäistä. Hyvin harvalla tuon ikäisellä kuitenkaan on ylimääräistä rahaa ja hinku erilaisiin rientoihin on kova. Mielestäni nuoruusvuosia ei kannata elää maksimaalisesti säästäen, sillä se on ainutlaatuista aikaa ihmisen elämässä. Kyllä silloin täytyy päästä baareihin omanikäisten kanssa, kun kellään ei vielä ole perheitä jne.

Parasta mitä vanhemmat voivat mielestäni lapselleen tehdä, on “lapsilisien” tai edes muutaman kympin laittaminen kuukausittain lapselle sivuun kasvamaan korkoa korolle. On toki haastavaa saada lapsi tajuamaan, että vaikka kuinka 18-vuotiaana hotsittaisi se uusi kaara karvanopilla, niin noihin säästöihin ei saa koskea. Lapselle on nimittäin jo 35-vuoteen mennessä saattanut kertyä sellainen potti, että hän voi vaikka elellä osinkotuloilla lopun elämäänsä reissaten ympäri maailmaa.

Nythän on se tilanne, että suomalaiset tulevat pian vaurastumaan ennen näkemättömällä tavalla, kun sodan jälkeisten sukupolvien varallisuus siirtyy eteenpäin. Joku voi kysyä, että tarviiko sitä edes säästää yhtään, kun voi vain odotella perintöä kuin Kummelissa. No, asiasta on keskusteltu tässä ketjussa jo aiemmin ja minusta säästäminen on viisautta. Ihmisten olisi mielestäni syytä erottaa toisistaan halut ja tarpeet eli asiat, joita oikeasti tarvii elämiseen (ruoka, asunto jne.) ja tarpeet, joita vaikkapa mainonta luo. Itsekin saatan silloin tällöin investoida johonkin kalliimpaan, mutta se tuo aina jotain merkittävää lisäarvoa eli en osta esimerkiksi brändivaatteita brändin vuoksi.

Samalla pian syntyy myös sukupolvi, jolla ei välttämättä ole koskaan ollut pulaa mistään. Voidaan kysyä, millaisia ongelmia tämä puolestaan tuo vaikkapa työmoraalin ja nöyryyden suhteen, jos lapsen ei ole itse koskaan tarvinnut laittaa tikkua ristiin, vaan vain osoittaa mitä haluaa. Pidän näitä kuitenkin pääasiassa pirujen maalaamisena seinille, mutta silti asiaa on hyvä miettiä.


#486

Onko kellään kokemusta Norwegian Bankista? Maksavat 1.75% korkoa talletuksille. Periaatteessa kysehän on pikavippifirmasta ja idea on kerätä rahaa talletuksilla lainattavaksi eteenpäin. EKPn rahoitusehdot lienevät heikommat, koska lainojen vakuudet puuttuvat. Takana on silti Norjan valtion talletussuoja.

https://www.banknorwegian.fi