Voi sian sorkat - kyllä ne on porkat. Kun ei hiihdetä, niin porkkia pidetään visusti tallessa porstuassa, ettei kukaan vaan vie niitä.
Täältä voi kuunnelta eri murteita
2 tykkäystä
Messi puhuu murretta 6D ja 6E 
ja lopiut onkin sitten sitä itteensä eli pelekkää pa…kaa
1 tykkäys
Ketjun alkupäässä on @Messi:n murresana anheton. Osui nyt vasta silmään.
Jostain tuo termi oli 90-luvulla pesiytynyt Upinniemen varuskuntaan, tosin muodossa anheeton. Siellä kulit saivat kuulla kuinka pieleen menneet hommat olivat aina anheetonta säätämistä ja anheetonta häröilyä. Ja tuota käytti useampi merijalkaväen aliupseeri ja upseeri - ei yksittäistapaus.
Tosin se sana oli anhiton
1 tykkäys
Kumpi mieluummin -ketjun inspiroimana kekkasin, että näin tamperelaisena taidan sanoa “morjes” tullessa ja “morjens” lähtiessä.
Yleensä käytän kuitenkin “moroa” joka suuntaan, mutta kuitenkin.
2 tykkäystä
Itte yleensä tavattaessa murjasen “morjes” ja erottaessa “sonmoro”.
Tosta jälkimmäisestä tulikin mieleen yksi tarina parin viikon tapaa. Olin tyttöystäväni kanssa tapaamassa yhteistä tuttuamme Helsingissä. Tuli heippojen aika ja heitin tuon “sonmoro”. Siitähän riemu ratkes, kun tämä tuttumme alkoi kovaan ääneen vetämään Tampereen murretta räikeesti liioitellen ja mua imitoiden. 
2 tykkäystä
Vaihda vielä jatkossa niin, että sommoro. Yks ännä ämmäks. Tai se om moro.
5 tykkäystä
Ruovesiläinen nöösi laittaa vinkin korvan taa. 
1 tykkäys
Kuuntelin eilen uusintana keskiviikkoista Rane Raitsikka & Tokelaa Radio Helsingiltä. Ranella kovana stadin kundina meni kuppi nurin kun porukka on alkanut stadissa sanoon “Moro”. So it begins.
Tokelan ja Ranen tampereen murteelle sai kyllä naureskella ihan ääneen, tuli aika tunteella.
3 tykkäystä
Tätä kuulee muuten näillä nurkilla aika paljon nykyään. Ja ihan siis täältä kotoisin olevien suusta! Itsehän käytän kyseistä tervehdystä aina, tietenkin!
5 tykkäystä
Hyvä jos noinkin päin. Paljon huolestuttavampaahan on se, kun/jos hämäläiset koittavat nykyään puhua stadin slangia tai muuta arkiuusmaata.
Ehkä pitää alkaa morjestella vielä kuuluvammin kielenhuollon nimissä.
5 tykkäystä
Oon nyt 8 vuotta asunut Kehä 3 sisäpuolella ja valitettavasti puhe muuttuu. Tämän sanonut oma äitini. Slangia en yritä puhua, mutta kyllä niitä sanoja vaan tarttuu tässäkin ajassa omaan puheeseen ihan huomaamatta.
Joo, tarkoitin tuolla viittailla ehkä vielä enemmän niihin puhujaryhmiin, jotka eivät ole siirtolaistuneet…
Kyllähän ympäristöt puheen nuotteihin monesti vaikuttavat, kenellä (ja missä & milloin) enemmän, kenellä vähemmän. Joillakin voi kai käydä niinkin, että käytettävä rekisteri tarkentuu kohdilleen osin tilannekohtaisesti kulloisenkin paikan & seuran mukaan.
Oma äiti muutti Pohjois-Karjalasta kymmeniä vuosia sitten. Hyvin tunnistaa koska hän on puhelimessa sisarensa kanssa, puheen rytmi muuttuu ja samoin sanasto. Kerran tiedustelin tekeekö hän sen tahallaan, muttei kuulemma edes itse huomannut. Voiko olla totta? Kai sitten, miksipä tuollaista valehtelemaan.
1 tykkäys
Uskon tuohon. Kesällä kun vietin aikaa enemmän mökillä Teiskossa vanhempien kanssa, niin jotenkin huomasin, että oma puheeni muuttui.
3 tykkäystä
Kyä mä uskon tuon olevan mahdollista.
Tyttöystäväni lapsuudenkodissa puhutaan kymenlaaksoa ja siellä kuulee paljon “mie” ja “sie”. Olen siellä kahdesti käynyt ja molemmilla kerroilla multa on lipsahdellut juuri noita edellä mainittuja. En ole ite lipsahduksia edes huomannut vaan joku muu on ihmetellyt miten mä yhtäkkiä aloin kymenlaaksoa puhumaan. 
Muualla ei tuollaista tapahdu, ei edes sukulaisten luona jotka puhuivat todella leveää ja kaunista turkkusta (joo sekin voi kuulostaa hyvältä 
).
2 tykkäystä
Jossain tapauksissa vaihtelu kytkeytyy suunnilleen siihen, että puhutaan esimerkiksi kotona vähän erilaista kieltä kuin jossain muissa sosiaalisissa yhteyksissä, tai että puhutaan juuri läheisille / sukulaisille eri tapaan kuin joillekin muille tuttavatahoille. Ilman että sitä tarvitsee (tai edes voi) enimmäkseen ajatella tai tiedostaa.
Omatkin puheenparret sisältävät epäilemättä paljon aineksia molemmista mainituista suunnista, hämäläisestä ja uusimaalaisesta, aika pitkin historioin. Myös ympäristöt ja kohtaamiset kyllä vaikuttavat monin tavoin siihen, millaisia painoja puheeseen missäkin yhteyksissä luontevimmin tulee.
Mulla on muutamia kavereita muuttanut stadiin ja sitten sieltä on heille
tarttunut tuo slangi jossain määrin ja sitten kuin sillontällön näkee heitä ja
sattuvat puhumaan “silleen tiätsä”, niin tulee ihan dorka fiilis…
Olen Varsinais-Suomesta kotoisin mutta asunut jo 20 vuotta Hämeessä.
Itsekin huomaan sen, että aina puhelimessa puhuessani sukulaisten kanssa, tulee tuo murre esiin välittömästi ihan luonnostaan. Viimeksi tänään veljen kanssa puhuessani, huomasin käyttäväni sanoja “kattosin”, “ettisin”, “puhusin”, “miettisin”.
Eli tämä Länsirannikon isi-muoto : “surisisiks sää jos mää kualisisin?”
Toisaalta myös omassa puheessani kuuluu hämäläisyys kuulemma ihan selvästi.
1 tykkäys