Tapparan pelaajahankintapolitiikka


#175

Strömwallia pidän itse Bertrandia huomattavasti kovempana yksilönä tällä hetkellä.

Laitetaan pallukoilla, niin selkenee;

  • Tulisi enemmän hakea ulkomailta halvemmalla potentiaalisia kärkipelaajia (Strömwall, Thorell, Maione, Morley, Bailen, Plastino, Connolly - ennen ensivisiittiään Liigassa)

  • Rahaa säästyisi kovempaan kärkeen, eli KHL -tason pelaajaan (Savinainen, Kontiola, Palola)

  • Ei ostettaisi esimerkiksi KHL:ssä flopanneita vanhempia pelaajia, joilla takana vain yksi huipputason kausi Liigassakaan, sillä ei ole takeita, että se kausi olisi millään muotoa nykytaso. Todennäköisesti siis vielä maksetaan ylihintaa, kun kaikki kilpailevat tästä flopanneesta kaverista. (Bertrand)

Vaihtoehdot eivät tietysti poissulje toisiaan, mutta “tiedetään mitä saadaan” voi hyvinkin loppupeleissä olla sitten se, että kärki on tylppä, kun muualla on jokin EBEL:in 22-vuotias pistehai dominoimassa yhdessä Savinaisen kanssa, ja meillä on Bertrand ja Zaborsky kalliilla kiinnitetty, ja ihmetellään, miksei jätkät pelaa uransa parasta kauttaan meilläkin.


#176

Niin…rosterissa on lupaavia “nuorempia” pelaajia joille pitäisi saada peliaikaa.
Kannattaako ostaa ulkomaanarpaa viemään heidän peliaikaansa?
Tässäpä taas yksi visainen pulma koskien ensi kauden rosteria.


#177

Tämäkin on muuten hyvä, että listaat pelkästään noita onnistuneita hakuja. Hakujen onnistumisprosentti ei ole aivan 100, ei edes lähelle, kuten tiedät. Siksi mielestäni nyt etenkin, kun lupaavia junnuja omasta takaa on, ennemmin se mahdollisuus heille. Säästetyt rahat voi sitten laittaa mahdollisesti pelaajatarkkailuun, joka nostaisi hakujen onnistumisprosenttia.


#178

Noh nämä lupaavat junnut voivat olla se keihään kärki 2-3 vuoden päästä. Ei heiltä voi edes odottaa johtavaa roolia ensi kaudella. Fysiikka pitää olla hyvällä tasolla, että pystyy liigassa dominoimaan.

Fakta on se, että edellä luetellut pelaajat ovat olleet isossa roolissa Tapparassa ja Amerikan haut ovat loppuneet heti Kekäläisen lopetettua “pelaajakordinaattorina”.


#179

Voivat olla, tosin Puistola ja Simontaival niin nuoria, että isoja hyppyjä voi tapahtua yhdessä kesässä. Silti kallistun myös kannalle, että ensi kausi liian äkkiä. Pointtina siis se, etten minä halua nähdä thorelleita nyt. Niitä hakuja voi tehdä mielestäni silloin, kun ei ole omia nuoria. Totta kai se olis kiva, kun halpoja hakuja tekis ja ne onnistuis, mitään varmuutta siitä ei ole. Ja kyllä, Kekäläisen jälkeen ei ole haettu, siksi pelaajatarkkailuun rahaa.


#180

Tämä on totta, mutta siihen tulisi panostaa, että todennäköisemmin tulee “Green” kuin “McRae”. Eli pelaajatarkkailu, siihen uskon Liigaseurojen panostavan seuraavaksi enenevissä määrin.


#181

Olen tätä Kipinässä tai jossain aikaisemminkin ihmetellyt, että mihin katosivat AHL-pelaajat Liigasta? Ei ole montaakaan vuotta kun täällä pelasi kovatasoisia AHL:sta tulleita kavereita.

Tapparakin yritti mutta osumaprosentti oli heikohko. McRae, Kolomatis, Sawada, mutta toisaalta myös Green ja Tömmernes.


#182

AHL:n sijaan viime aikoina on vaikuttanut olevan trendinä, että pelaajia haetaan yhä enemmän Ruotsista. Joko SHL:ssä pieneen rooliin jääneitä tai Allsvenskanissa loistaneita. Tämän suuntauksen aloitti mielestäni TPS, joka on onnistunut tuomaan useita hyviä pelaajia länsinaapurista.

Ruotsista tulleiden pelaajien etuna on, että sopeutumisvaikeuksia ei juurikaan ole ja pelaajien tarkkailu CHL:n sekä harjoitusotteluiden myötä on helpottunut. Niin ja televisionnin/lyhyen välimatkan. AHL:n seuraaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Tappara on myös lähtenyt tähän trendiin mukaan. Fälth oli vasta alkua.

*E: Fälth muuten bongattiin juurikin CHL:n ansiosta


#183

Joo, se on ihan totta, ei varmaan ole tullut mitään sopimusteknisiäkään asioita, mikä selittäis osaltaan. Juuri tästä syystä ensimmäisen aammattimaiseen pelaajatarkkailuun panostava seura saattaisi saada huomattavaa etua P-Amerikan markkinoilta. Toivottavasti Tappara ihan etulinjassa.


#184

En tiedä sinänsä muista joukkueista, mutta Tapparasta (Mikki) jo jokunen kausi sitten sanoi, että nyttemmin satsataan pitkälti kotimaisuuteen, ja ennenkaikkea pyritään hankinnoissa ”tiedetään mitä saadaan”, eli arpoja ei haeta enää. Osuiko tämä kenties eniten juuri AHL:n suuntaan.
Syynä olivat silloin pieleen menneet hankinnat, epävarmuus ja nousevat kulut.
Jälkikäteen katsottuna ei ihan pieleen ole mennyt tuo statement, menestystä tullut pikemminkin.


#185

Rautaliigasta on mahdollista löytää pelaajia, jotka Liigaan sopeutuvat esim. Justin Danforth ja Brandon DeFazio. Mutta AHL- jätkillä on ollut sopeutumisvaikeuksia Liigakiekkoon. Taktinen pelaaminen ja urheilullisuus on tuonut haasteita.
Kovatasoinen AHL pelaaja voi olla täysin hukassa Liigassa. Mutta kovatasoinen Liigapelaaja on yleensä AHL:n kärkiäijiä.

Eli arvan mahdollisuus on suuri ja tyhjiä arpoja on paljon. Liigaseuran oma scouttaus täytyy olla kunnossa.
Täytyy myös muistaa, että Suomi ei ole ollut enää pitkään aikaan ykkösvaihtoehto tai kakkosvaihtoehto p-amerikkalaisille, jotka eurooppaan haluavat.


(Mä vaan peesaan) #186

Jos näitä kahta verrataan, niin eiks Green ollut jo konkari, joka oli antanut näyttöä osaamisestaan myös Euroopassa. McRae oli taas nuorempi pelaaja, jolla oli näyttöä lähinnä jostain U20-kisoista. Mutta ei Euroopan liigoista. Aika hyvä säkä olis pitänyt olla, jos McRae olis heti lyönyt läpi meillä. Jonkinlaisena projektina olis voinut ajatella, mutta joku oli vinksallaan kun eihän siitä täällä Euroopassa tainnut missään vaiheessa riemumarssia tulla. Ei toi scouttaaminen aina onnistu. Tuleehan se Puljukin vissiin maitojunalla takaisin. Ihme juttu sekin.


#187

Valitettavasti ainakaan sinulle ei viestin auennut viestin pointti, joka oli se, että pelaaja tulee onnistumaan Tapparassa eikä jatka heti matkaa toiseen seuraan.

Totta kai maailmassa voi jokainen asia mennä pieleen, mitä paremmin tiedät mitä teet, sitä todennäköisemmin onnistut. Kun Tapparassakin jo löytyy ammattilaisia pelaajistosta, valmentajista, huoltajista, hierojista ja toimistostakin uutena pestinä utj, miksei siis maksettais myös siitä, että tiedetään mahdollisimman hyvin mistä porukasta mahdollinen vahvistus kannattaa hankkia?


(Mä vaan peesaan) #188

Tuosta nyt voi itsekukin löytää muutamankin “pointin”, kun räppästään taululle vaan “Green” ja “McRae”. Ehkä olisi voinut selventää asiaa hieman paremmin. Vai onko kiveenhakattu seikka tässä yhteydessä vain se, että toinen pysyy ja toinen jatkaa matkaa. Mitään muuta ei saa ajatellakaan. Pyytäisin pikkuisen enemmän malttia, kaikki eivät täällä ole ihan samanlaisia pelaajahistorian guruja. :wink:


(【ツ】) #189

Green oli konkari myös AHL:n silmissä ja tämän kaltaisille pelaajille AHL:ssä ei ole pelipaikkoja vapaana kuin viisi per joukkue.

On hyvä muistaa, että AHL:ssä keskitytään pääasiassa nuorten pelaajien kehittämiseen NHL:ää varten. Nuorella pelaajalla on siis harkinnan paikka ollakko lähempänä NHL-tarkkailijoita ja emoseuraa, vaikka mahdollisesti vastuu ja peliaika olisi pienempi, kuin Euroopassa olisi tarjolla…

Paikallaan junnaavilla pelaajilla alkaa Eurooppa houkuttaa, kun pelipaikat AHL:ssä alkavat käydä vähiin veteraanistatuksen lähentyessä ja samalla vapaiden pelipaikkojen vähentyessä…

What is the AHL’s development rule?
In the AHL, player development is a top priority. The American Hockey League and the Professional Hockey Players’ Association have the following development rule in place:

Of the 18 skaters (not counting two goaltenders) that teams may dress for a game, at least 13 must be qualified as “development players.” Of those 13, 12 must have played in 260 or fewer professional games (including AHL, NHL and European elite leagues), and one must have played in 320 or fewer professional games. All calculations for development status are based on regular-season totals as of the start of the season.

Who qualifies as an AHL rookie?
To be considered a rookie, a player must not have played in a total of twenty-five (25) or more AHL and/or NHL regular-season games in any preceding seasons, nor in six (6) or more AHL and/or NHL regular-season games in each of any two preceding seasons, nor in one hundred (100) regular-season games in any European Elite League. A player who has met these qualifications but did so while playing on an amateur try-out agreement or as a signed junior will not have those games count towards his rookie status. Any player at least twenty-six (26) years of age (by Sept. 15 of that season) is not considered a rookie.

Lähde:
https://theahl.com/faq

Tapparaanhan koitettiin hommata aikoinaan myös miltei suoraan yliopistosarjoista pelaajia (mm. Cepis, Connolly, Bailen) ja ei nekään kaikki ihan tyhjiä arpoja lopulta olleet…


#190

Näistä AHL pelaajista, kun keskustellaan niin on pakko nostaa Liigan parhaimmistoon kuulunut Malte Strömwall. Kävi kokeilemassa amerikassa AHL -> ECHL ja sitten KooKoo.
Liigan onnistunein hankinta.

Loppuen lopuksi vaikea ennustaa kenellä natsaa Liigassa ja kenellä ei. Vai mitä Miroslav Svoboda?


(Mä vaan peesaan) #191

Joo, eihän sitä koskaan 100%:n varmuudella tiedä kuka loistaa ja kuka ei. Strömwall pärjäsi loistavasti, mutta ei hänkään heti ensimmäiseksi vetänyt yli pisteen per ottelu tykkikautta. 2017-18 hän ehti sentään pelata 2/3 runkosarjasta hieman yli 0.55 ppg tahdilla (20p ja 37g). Tuo ainakin itseltäni unohtui. Mutta hyvin hän meidän liigaan sopeutui. Saa nähdä onko jatko muualla yhtä hienoa. Vai jäikö sittenkin uran huippuhetkeksi. Tuotakaan ei koskaan varmasti tiedä. Ennusteet kuitenkin lienevät posin puolella.


#192

@ranari Maltella oli pohjilla kuitenkin tehokas Alsvenskan-kausi, joten pikemminkin lasken hänet siihen laarin kuin AHL-kerhoon (A.Gagnon jne.)


#193

Nähdäkseni liittyy aiheeseen. Kokemusasiantuntija puhuu. Heittäkää veks, jos ei sovi tänne tai on jo ollut jossain


#194

Siis miten niin ei ole suostunut käyttämään? Eihän siinä ole järjen hiventäkään, edes lihavina vuosina, lähteä kilpailemaan KHL-seurojen kanssa vapaista pelaajista. Kyllä se Kontiolallakin täytyy muut syyt ajaa rahan edelle, jotta paluu mahdollinen. Nyt jo vähän niin kävi, kun paluu Suomeen tapahtui.