IL:n toimittaja on lukenut Mikrobitin opasta ja poiminut sieltä tietoturvajuttuunsa lihaa luitten väliin.
Jokaseen palveluun yksilöllisten ja riittävän monimutkaisten salasanojen hallintaan suositellaan hallintasovelluksen eli salasanamanagerin käyttöä.
Niitä ovat esimerkiksi LastPass, jonka ilmaisversiolla pääsee varsin pitkälle. Markkinoilla on kuitenkin myös monia muita mainioita vaihtoehtoja, kuten Dashlane ja Keeper.
LastPass ollut vuosia ja hyvä on. Tällainen salasanahallinta tekee sitten tietysti myös ison heikkouden jos joku saa master-salasanasi tai nappaa koneesi niin että olet kirjautuneena sisään.
Lisäksi noissa salasanahallinnoissa kannattaa välttää sellaisia ratkaisuja, jotka synkkaavat tuota tietoa jonkun ylläpidon serverin kautta koska se serveri on noissa tarpeeton heikko lenkki.
Mitä mietit, Ronja Salmi? Jakso 5: Tietääkö netti minusta kaiken?
Kausi 2, 5/10. Kotioveen meillä on usein kaksi lukkoa, sähköpostiin vain yksi salasana. Syötämme henkilötietoja, salasanoja, luottokorttitietoja huoletta nettiin ja jaamme elämäämme somessa surutta. Ronja pohtii jaksossa turvallisuutta ja kaikkea sitä tietoa mitä netissä on. Jaksossa tavataan myös Maria Veronica, jonka sometili varastettiin.
Nordean asiakkaita yritetty koijata. Tulee tekstiviesti missä pyydetään aktivoimaan tunnusluvut uudelleen. Itselle äsken Nordeasta soitettiin tästä. Laittovat tiliin ja kortin kiinni.
msn- ja hotmail-sähköpostin käyttäjiä suositellaan vaihtamaan salasanansa.
Kun asia tuli esiin, niin eipä tuosta haittaa olisi muillekaan, varsinkin jos nykyistä salasanaa on tullut käytettyä jo pidemmän aikaa.
Microsoftin sähköpostipalveluissa hakkerit saivat kerättyä tietoja jopa kuukausien ajan ennen kuin se estettiin. Microsoft on kertonut, että murto kesti tammikuun 1. päivästä maaliskuun 28. päivään, uutisoi TechCrunch.
Microsoft on lähettänyt sähköpostia käyttäjille, joihin murto on voinut vaikuttaa. Yhtiön mukaan ”rajallinen määrä” @msn.com- ja @hotmail.com-sähköpostiosoitteita oli murrettu.
Miten verkkotiedustelua tehdään, miltä näyttää sotilastiedustelun toimintaympäristö tänään ja minkälaisia poliittisia riskejä tiedustelulakien suomiin mahdollisuuksiin ehkä kytkeytyy?
Mitä tällä tarkoitat?
Oletan että tarkoitat suojauksilla jotain ihan muuta kuin perinteistä foliohattua?
Itse olen tuota käyttänyt juurikin helppouden takia, kun ei tarvi asennella mitään sellaista jonka toimivuudesta ei ole takeita.
Tuollainen juridisesti tai sisällöllisesti kyseenalainen sivusto ei saa kunnollisia mainostajia ja siten mainostuloja.
Jos palvelu on suosittu, kuten tässä tapauksessa luulisi olevan, niin serverikulut ovat varmasti huomattavat.
Joten kysymys kuuluu – miten kulut katetaan?
Ei minulla ole mitään näyttöä että ko. sivuilla ajettaisiin jotain kyseenalaista koodia, mutta aina on syytä varovaisuuteen jos liikutaan netin harmaalla alueella.
Tässä on erinomainen sarja tietoturvaan liittyen. Vaikka otsikko on “Digihuijatut”, niin sarja käsittelee myös keinoja huijausten torjumiseen ja siihen, mitä tehdä kun tajuaa tulleensa huijatuksi tai esim. kiristyksen ollessa käynnissä.
Motiiveja ja keinoja huijata on monenlaisia. Raha ei suinkaan ole ainoa, vaan motiivina voi olla vaikkapa nuorten naisten makuuhuoneen tirkistely läppärin kameran kautta tai kosto exälle. Jokainen peruspirkko tai -markku voi ostaa haittaohjelman helposti netistä.
Kaupunki tiedotti aamulla, että haittaohjelma ehti saastuttaa koneita, mutta esimerkiksi yhteys kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän verkkojen välillä saatiin katkaistua heti, kun tilanne havaittiin. KRP:n mukaan haittaohjelma ei näin ollen ehtinyt levitä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin.
Hyökkäyksessä saastui noin 1 000 konetta. Virustorjuntaohjelmisto esti haittaohjelman toiminnan niissä, mutta troijalaista (virusta) ei ole saatu vielä analysoitua