Tupakointi ja sen lopettaminen


#503

Jokainen tekee oman taistelusuunnitelmansa itse alusta ja vähän henkilökohtaista taitaa olla, mikä kenelläkin toimii.

Oma kokemukseni on se, että ajatuksia ei kannata pelätä. Tupakoijalle tupakka on niin valtavan iso osa jokaista päivää, että mielestäni omien ajatuksien vältteleminen tekee lopettamisesta entistä vaikeampaa.

Minä sanon mieluummin, että kohtaa kuviteltu himosi tupakkaan. Korostan tässä, että kyseessä on täysin kuviteltu himo, koska tupakka ei ole kuin ruoka, karkki tai sipsi - se ei oikeasti anna sinulle yhtään mitään mielihyvää. Koska tupakka itsessään nikotiinin avustuksella aiheuttaa kaikki siihen liittyvät tunteet riittää, kun ymmärtää omat tunteensa.

Ihmiset ajatukset ovat “sumeita ja heikkoja”, jos näin voi sanoa. Mitä enemmän ajattelet jotain asiaa, sitä enemmän tunne siitä, että olisit luopunut jostakin vahvistuu. Kannustan lopettajia ennemmin ajattelemaan joka kerta, kun ajatus tupakoinnista tulee päähän, että olenpas minä hölmö ja onpas siitä jo kauan, kun viimeksi olen polttanut. Enpä polta nytkään.

Ajatukset luovuttavat kyllä ja hyvä kolmen viikon sääntö: mitä tahansa, mitä tekee kolme viikkoa luo jo hyvän ja vahvan rutiinin. Älä välttele tosiasioita: kukaan ei halua lopettaa tupakointia, jos ei halua lopettaa tupakointia. Kun lopettaa niin voi ihan rohkeasti tiedostaa lopettaneensa - ei sitä tarvitse häpeillä. Tupakan kaipaaminen on normaalia, mutta mitä enemmän tajuaa sen, että ei ole luopunut yhtään mistään, sitä helpompaa se on.

Tupakoinnin lopettamisessa luovut ainoastaan stressistä, jonka polttaminen aiheuttaa - terveyshaitoista, jotka tupakointi aiheuttaa sekä omasta itsekunnioituksestasi. Jokainen sitten ratkaisee uudestaan, että haluaako luopua näistä asioista joka päivä uudestaan. Minä en halua niin olen päättänyt pysyä savuttomana.


#504

Tässä teille videon pätkää:


#505

Tätä sieltä henkitorvesta olen nyt vuoden ja kaksi päivää yskinyt pois. Viimeisen puoli vuotta on ollut jo aika tahmeaa, menee välillä jopa ääni kun se tahma nousee pois. Noin 2-3kk ollut jo vähän helpompaa, yskös tulee “vain” noin kerran ehkä kaksi viikkossa.

Päivääkään en ollu katunut lopettamispäätöstä.


#506

Jaahas. Nyt lähtee taas eroprosessi käyntiin. Lupasin itselleni, että ennen seuraavaa syntymäpäivää alkaa uusi taisto ja nyt tuntuisi sopivalta hetkeltä. Kesäkuussa on tulossa myös “kotikisat” ja haluan olla taas vähän paremmassa kunnossa, joten senkin tiimoilta on viimeistään nyt hyvä hetki yrittää.
Lähdetään liikkeelle 3-3-3-3 taktiikalla. Se toimi aikanaan, joten koitetaan tuota taas.


#507

@Oijennus tervetuloa mukaan ja tsemppiä sinulle! :slight_smile:


#508

Kaikille, jotka taistelevat: Zyban

Alunperin kehitetty psyykelääkkeeksi, ei toiminut siinä hommassa, mutta sitten huomattiin, että syystä tai toisesta toimii röökin lopettamisessa, ja omakohtaisella kokemuksella toimii järkyttävän hyvin, ei tarvitse taistella.

Tarvitsee reseptin, jonka toki saa lääkäriltä kuin lääkäriltä, kuuden viikon kuuri maksaa muistaakseni n. 180€.


#509

@a1r6 itselleni tätä kanssa lääkäri suositteli, mutta minun mielestäni jokainen elämäntapamuutos saa olla pieni “taistelu.” En täysin ymmärrä, miksi tupakoinnin pitäisi poiketa tästä. Kyllä minulla on ongelmia syömisen ja laihdutuksienkin ja salikuurieni kanssa. Tapojensa muuttaminen on aina prosessi ja minun mielestäni tupakoinnin lopettamiseen on niin pienet vieroitusoireet, että sitä ei voi edes verrata johonkin tyyliin kofeiinista luopumiseen. Tai johonkin täydelliseen sokerilakkoon.

Toki oma kokemus on kaikilla ja minusta eri lopettamistapojen arvottaminen on typerää. Minun mielipiteeni tämä toki vain on, mutta tärkeintä on se, että lopettaa - aivan suma, kuinka. Mutta sen olen oppinut, että jos pidät tupakoinnin lopettamista taisteluna niin voit taistella loppuelämäsi. Aloitetaan tosiasioista: savuttomuus on ihmisen NORMAALI olotila. Ei-tupakoijan ei koskaan tarvitse taistella ollakseen polttamatta, koska hän ei saa tupakasta mitään. Tupakoijakin kuvittelee, että hän saa tupakasta jotain, mutta kun ymmärtää koko kauheuden, että et ole saanut yhtään mitään ikinä niin koko ajatus luopumisesta tuntuu hassulta.

Jos olisit leikannut koko elämäsi kättäsi irti sahalla ja sinulla olisi lupa lopettaa niin kokisitko luopuvasi jostain?


#510

Kukin taaplaa tyylillään. Itse olin polttanut niin paljon ja pitkään, että tuo oli eka vaihtoehto joka oikeasti toimi.

Vielä polttaessa mannerten välisillä lennoilla tuli imeskeltyä Nico-alkuisten firmojen tabletteja, aiheuttivat lähinnä närästystä :slight_smile:


#511

@a1r6 joo, tuli tuohon mun viestiin edelleenkin vähän tuomitseva sävy. Tärkeintä on se, että jokainen lopettaa - tavallaan! :slight_smile:


#512

Viikko takana taukoa. Ei suurempia haasteita, ei korvikkeita.
Eli 3-3-3-3, voidaan ensimmäinen kolmonen vetää yli. Nyt sitten kohti seuraavaa kolmosta.


#513

#514

Polttanut kaksi tupakkaa viimeisen viikon aikana. Nekin maanantaina töissä. Muutenkin jo ennen sitä vähentänyt reippaasti. Mukavaa kun ei tarvi aamuisin oksentaa limaa kurkusta.

Toki nuuskaa käytän ja sitä en ole ihan heti lopettamassa, koska pidän siitä.


#515

Hyviä lunsseja tulee kurkusta, kun viikon ollu polttamatta ja flunssassa. Kai ne keuhkot puhdistuu?


#516

Kauppias oli päättänyt että minä siirryn 4mg nikotiinipurkasta 2mg purkkaan.
Ei ollut vahvempaa purkkaa lähikaupassa niin ostin miedompaa.