Ulkomainen seurajalkapallo 2018-19

Tässäpä se pähkinänkuoressa. Kyllä oli surkea esitys Arsenalilta kaikin puolin. Sehän ei toki tullut yllätyksenä, vaan tähän on vuosien kuluessa jo lähes turtunut. Joukkueessa pelaajia vaihtuu, mutta yleisilme pysyy tasaisen harmaana vuodesta toiseen. Jos Tapparassa ollaan saatu nyt maistaa sitä voittamisen kulttuuria, niin näin Arsenalin kannattajana on kyllä tullut tutuksi se vastakkainenkin puoli, eikä se kovin mairealta tunnu. Joukkueella ei edelleenkään ole mitään puolustustapaa, pelitapaa tai yhdessä organisoitua hyökkäyspeliä. Özil on ollut jo useamman vuoden pelkkä riippakivi, joka onnistuu pikkuseuroja vastaan, mutta sulaa kerta toisensa jälkeen isommissa peleissä totaalisesti. Oli tänäänkin kentän selvästi heikoin pelaaja ja palkkapussi taitaa olla ainakin melkein Arsenalin suurin.

Joukkue tulee lähes aina näihin isoihin otteluihin häviötä peläten ja vastustajat haistavat sen kilometrien päähän. Arsenalilla on puolustus, joka ei osaa kollektiivisesti puolustaa, Keskikenttä, joka ei osaa kunnolla puolustaa eikä myöskään hyökätä, ja hyökkääjät, jotka jäävät tärkeissä otteluissa kovin yksin eivätkä pysty omalla panoksellaan ratkaisemaan otteluita (vrt. Messi, Hazard, Salah, Kane, Mbabbe yms.). Siinäpä Emerylle pohdittavaa kun rupeaa ensi kauden joukkuetta kasaamaan…