Sirkkoja välipalaksi
Hyönteisistä tehty ravinto kiinnostaa nyt ihmisiä ja sehän sopii hyvin Karmivan Karnevaalin teemaan. Keskiviikkona ja torstaina 18.– 19.10. Särkänniemessä on nähtävänä hyönteiskokin työnäytteitä ja maisteltavana aitoja hyönteisherkkuja.
– Tuomme paikalle myös sirkkafarmin, jossa elää ravinnoksi kelpaavia hyönteisiä, lupaa Jonas Aaltio espoolaisesta EntoCubesta.
IL kertoo, että Kotipizza olisi tuomassa sirkkaa pizzan täytteeksi. Kotipizza on teettänyt jo kyselyitä aiheesta.
"- Haluamme olla etujoukoissa tässäkin asiassa. Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailman syövät hyönteisiä, se tulee olemaan arkiruokaa tulevaisuudessa Euroopassakin, mutta tässä vaiheessa olemme vielä testaus- ja kokeiluvaiheessa.
- Ei se voita pizzaa, jossa on kinkkua, ananasta ja aurajuustoa, mutta kokeilijoille se on kiva mahdollisuus."
Trendikästähän tuo on nyt, jokaisella itseäänkunnioittavalla hipsterillä pitää olla oma sirkkaresepti. Kallion ja Punavuoren ravintolat kilpailevat kuka ehtii ensimmäisenä tuomaan listalle. Kokeilijoita riittää varmasti, mutta haaste on saada ihmiset tilaamaan niitä toisenkin kerran. Joko wingsit on aikansa eläneet Tampereella? olisiko rapean tuliset sirkansiivet seuraava juttu… Seuraavaksi odotan neuvoja mikä käsityöläisolut sopii erityisesti millekin hyönteiselle, viinihifistelijät lienevät liian konservatiivisia kelpuuttaakseen toukat jalojuoman seuraksi.
Trendi on maailmanlaajuinen ja pitkäaikainen. Syyt ovat paljon moninaisemmat kuin mitä tuossa artikkelissa kerrotaan. Väitän että suurin syy pikaruoan suosion nousemiselle on yleinen kiireellisempi elämäntapa. Toinen on se että pikaruokaketjut ovat luotettavia, ts. bic mac on samanlainen joka paikassa. Kolmas on suhteellisen edulliset hinnat. Saat aterian 6 eurolla tai snäckin muutamalla, kotona kun teet, jos osaat, on hinta vähintään sama. Pelkkä 0.5 l limu kaupassa maksaa 2 €. Ja vielä neljäs, joka on lapsiystävällisyys. Mitään hienoa tai elämyksellistä ei hampurilaispaikoissa syömiseen liity, ne haetaan muualta.
Tässä on kyllä varmasti perää. Ihmiset juoksevat harrastuksesta toiseen ja ruoanlaitolle ei oikein jää aikaa. Tavallaan kuvittelisi, että pikaruokapaikat nostaisivat suosiotaan nimenomaan laman aikana, jolloin jengi siirtyy perinteisistä ravintoloista halvempiin ruokavaihtoehtoihin, mutta toisaalta pikaruoka saa varmasti osansa nykyisestä talouden kääntymisestä nousuun. Ehkä yhä useampi henkilö, jolla ei ole aiemmin ollut varaa käydä ulkona syömässä ainakaan kovin usein (esim. rakennusalan työttömänä ollut duunari), pystyy nyt viemään perhettä ulos syömään pikaruokapaikkoihin. Myös pikaruoan tarjonta on lisääntynyt ja tilaaminen helpottunut mobiilisovellusten myötä.
Olen joskus 10 v. sitten tehnyt ihan tutkielman maailmanlaajuisista ruokatrendeistä. Pikaruoka oli yksi voimakkaimmin nousevista jo silloin. Toinen oli “parempi pikaruoka” joka on myös Suomessa ollut nousussa, lähinnä burgervillitys, mutta myös aidot italialaiset pizzat ym. Lisäksi muistan että lähiruoka ja luomu, kuten kasvisruokakin olivat tuloillaan ja toteutuneet myöhemmin laajemmassa mittakaavassa. Ruokatrendit eivät tietenkään ole irrallaan muista suuntauksista, aikanaan talouden tilan ja tulevaisuuden sanottiin voivan ennustaa rapujen menekin mukaan.
Kun olin 2010 Japanissa, niin sinne olivat jo tulleet fast casual -tyyppiset burger-paikat, kuten MOS Burger. Ei tarvinnut odotella kuin reilut viisi vuotta, niin sama ilmiö rantautui tänne pohjoisen perukoille
Tavallaan on muuten paradoksaalista, että samaan aikaan kun on kasvisruokatrendi, niin lihaa taidetaan syödä enemmän kuin koskaan. Toisin sanoen osa syö lihaa muidenkin edestä. Joskus aikanaanhan lihaa syötiin ehkä kerran viikossa ja jouluna, nyt vanhemmat pillastuvat koulujen yhdestä kasvisruokapäivästä, vaikka energian kulutus on murto-osa silloisesta.
Nimenomaan. Kasvisruoan ongelma on että sitä pidetään mauttomana ja liian terveellisenä, eli ei täytä mahaa. Helsingissä ainakin on jo jonkinaikaa ollut erittäin suosittua vegemättö. Rasvainen, suolainen ja epäterveellinen kasvisruoka. Minä taas olen täysin päinvastaisella linjalla, haluan että vihannes maistuu siltä itseltään. Ruoan terveellisyydestä puhutaan paljon, mutta ihmiset syövät yhä yksipuolisemmin, Perusruoka kunniaan, ja tällä hetkellä pitäisi nauttia juureksista ja marjoista, sienistä kun ne ovat parhaimmillaan. Ruokaa pitää kunnioittaa, sitä haaskataan käsittämättömiä määriä, siihen pitää saada joku roti.
Kyllä usein kylmää mua ,kun töissä kattelen sitä määrää mitä heitetään roskiin. Kun sitä ei voi myydä tai jättää seuraavaan päivään. Tämä siis eräässä palvelutalossa.
Joo kyllä suurin syyllinen on Evira ja sen ylitiukat hygieniamääräykset. Toivoisin ravintoloiden nousevan jopa kapinaan tässä. Ruokaa voi lahjoittaa edelleen, avuntarvitsijoita löytyy. Jokaiselle ravintolalle on tärkeää että hävikki on mahdollisimman pieni, silti ne ovat kokoajan suuremmat. Mutta on myös ihmisiä jotka heittävät sokerin, etikan, öljyn ym. pois kun parasta ennen päivämäärä täyttyy (täälläkin ollut aiheesta puhetta), vaikka ne ovat säilöntäaineita, eivätkä käytännössä mene pilalle koskaan. Kaverini kehtasi jopa kertoa että heitti viinapullon pois kun oli 10 v. kaapissa avaamattomana pyörinyt.
Tuosta on tehty ymmärtääkseni jonkinlainen tutkimuskin, että “lobbaamisella” on juurikin vastakkainen vaikutus.
Mutta “osa eläimistä kuuluu ravinnoksi, piste” on kaikin puolin mustavalkoinen näkemys. Mihin vedetään raja? Mikä osa? Onko esim. koirien syöminen väärin koska me Suomessa ei tehdä sitä? Jossain ei syödä sikaa, jossain ei nautaa. Monimutkainen juttu. Siihen päälle kysymys eläinten kohtelusta ja arvottamisesta.
Se tuntuu niin helpolta vetää makkaraa paketista ja vannoa lihan nimeen. Itse yhtä tekopyhänä huutelen täältä, kun syön sitä samaa muoviin käärittyä lihaa.
Minulla on ainoastaan kalan suhteen omat ideologiani ja sekin johtuu vain harrastuksestani.
Tarkennetaan:
En syö kuin Suomessa kasvatettuja kirjolohia/nieriöitä. Kuhaa ja ahventa. Hauki joo, se on vähän työläs laitettava.
Norjan kassilohi pilaa luontoa ja tekee tuhoa myös ns. Atlantin lohen alkuperäiskannassa.
Itämeren lohi ei ole kestävällä kannalla syötäväksi.
Villi taimen on Suomessa käytännössä olematon ja sitä ei syödä ikinä.
Sitä huolimatta kalastan taimenta ja lohta. Ja lasken takaisin vesistöihin.
Niin kasviksissa, kaloissa kuin lihoissa maistuu kyllä se kuinka niitä on kohdeltu. Ei se eettisyys ja luomu pelkkää kukkahattuilua ole. Onnellisena kuolleen eläimen liha on paljon maukkaampaa ja mureampaa kuin tehotuotetun stressilihan.
Kyllä mä olen katsonut ihan vierestä kun porsasta/nautaa/hevosta laitetaan teuraaksi. Eli ei mun huutelu perustu ihan vaan sille käsitykselle, että mun liha nätisti pakattu muoviin kaupassa.
Tietty sitten paha sanoa, että mikä osa eläimistä kuuluu ravinnoksi ja mikä ei. Lähinnä omaan makuun sopii riista ja “karja” yleisesti. .
Kohta alkaa erittäin kiinnostava Docventuresin jakso koskien geenimuunneltua ruokaa. Vaikka lukuisat tieteelliset tutkimukset todentavat geenimuunnellun ruoan olevan täysin vaaratonta ja ihminen on harrastanut kasvien jalostusta ja risteytystä - siis toisenlaista geenimuuntelua - jo vuosisatoja, vastustaa moni silti geenimuunnellun ruoan tulemista markkinoille. Ymmärrän nämä pelot aivan täysin, sillä tuntematon pelottaa minuakin, mutta geenimuuntelu voi kuitenkin olla ratkaisu tulevaisuuden ruokapulaan.
Lisätään tähän perään Docventuresin listaamat 6 vaihtoehtoa, tai lupaavaa innovaatiota, kuinka kaikki maailman ihmiset saadaan ruokittua. Yksikään vaihtoehdoista ei sinällään saa suuta naksumaan. Se mikä eniten ihmetyttää on nyhtökaura ja härkis tuolla listalla. Jos viljely ei riitä, niin ei se nyhtäminen energiamäärää lisää. No ehkä takana on että lihansyöjät pitää saada syömään kasvista.
Kirjoitetaan nyt kurpitsasta kun aika on. Suoraan sanottuna kurpitsa on varsisellerin kanssa ainoa vihannes jonka ominaismausta en pidä. Itsenään se vaan ei maistu hyvältä, sekoitettuna muihin vihanneksiin menettelee. Se vaatii seurakseen jotain hapanta esim. omena ja jotain makua syventävää (umami) kuten kasvisliemi. Toki voi ja kerma auttaa myös. Jos kurpitsaa haluaa kokata, parhaiten se soveltuu keittoon tai pyreeseen, silloin se kannattaa paahtaa uunissa ensin että vetisyydestä pääsee eroon. Piirakkaakin siitä tehdään, mutta en ole kokeillut. Pikkelöity sitä on aina, mutta siinä vasta turha tuote onkin.
