Ei välttämättä yksittäinen pelaaja, vaan ylivoimatehokkuus. Joskin eilinen Jukurit-peli, jossa tuli ylivoimalla tehot 0+3 ylikorostaa merkitystä. Tapparan yv vuodenvaihteesta Haapalan paluuseen oli teholtaan alle 10 %, Haapalan tulon jälkeen eli neljässä matsissa tehokkuus on ollut 33%. Otanta on epäreilun pieni, mutta silti väitän, että Henkka on tuonut ylivoimaan oman tutun mausteensa.
5v5-pelissä Henkka on pelannut parissa kentässä. Aloitti Kuuselan kanssa samassa ja yhteispelitoimi ihan kohtalaisesti. Tykkäsin myös, että yhteispeli MJärvisen kanssa toimi. Sitten jostain syystä Hapsu siirrettiin toiseen kenttään Rauhalan ja Karjalaisen kanssa, eikä heidän yhteispeli ole ollut niin helposti huomattavissa.
5v5-pelissä Henkasta on mun mielestäni (toivottavasti) vielä revittävissä asioita irti.
Tehopisteiden valossa Matti Järvinen, mutta Tapparan kannalta Kristian Kuusela. Kuusela sai vanhan tutkaparin takaisin ja heidän kemiat toimii kentällä. Tästä johtuen Tappara voi saada syömähammasketjun, joka tekee tarvittavat voittomaalit, kun joukkue sitä kaipaa.
Edit: Tosiaan eivät ole enään samassa ketjussa, mutta pelaavat samassa ylivoimassa.
Henkan erottaa muista se, että hän tulee käytännössä aina vilpittömästi pelaamaan eikä vaan duuniin. Osaa nimenomaan paineen alla ja tekee vaikeat asiat kevyen ja helpon näköisesti. Nostaa Massin uudelle tasolle ja saa Krissen pelaamaan tasonsa mukaisesti.
On aivan uskomaton kaveri. Kentällä (ainakin tänään) paisto tietynlainen positiivinen ylimielisyys peliä kohtaan, hyvällä tavalla. Tietää tasan tarkkaan miten pitäis pelata. Herättelee ketjukaverit myös samalla.
Kentän paras tänään, taas. Tekee niin paljon pieniä asioita vaihdon aikana pelin hyväks. Ilo kattoo.
Itseluottamus paistaa jäähoviin asti!
Jos oikein laskin niin tämän viikon tehot 1+5 kolmeen peliin. Irtoaisiko sillä viikon tulikuumin titteli? On kyllä uskomattoman suuri palanen, mikä joukkueesta puuttui. Heti alkaa peli ja varsinkin ylivoima toimia, kun Henkka tuli takasin.
Vähän hönösti nostan viestistäsi vain yhden kohdan, mutta:
Tapparan ekassa maalissa Kerhoa vastaan tässä runkosarjan viimeisessä matsissa kiekko tuli Tapparan alueelle. Siinä oli ollut Karjalaisella tolppa äskettäin. Oli muuten Haapalan syötöstä se tolppatilanne. Salonen on kiekollinen selkä peliin päin. Haapala huutaa jotain Saloselle, jonka peli kääntyy kuin käskystä hyökkäysasemiin. Salonen näkee Karjalaisen ja päästää Karjalaisen pystysyötöllä yksin läpi maalaushommiin.
Olisi hauska tietää mitä Haapala huusi Saloselle. Varmaan vain pyysi kiekkoa, mutta haluan uskoa, että sieltä tuli millintarkat suunnitelmat Saloselle. Mun analyysin mukaan tuosta olisi voinut Haapalalle antaa huutosyöttöpisteen. Se näytti siltä kuin Haapala tosiaan olisi herätellyt kaveria nopeaan hyökkäykseen.
Kuhan höpöttelee siellä jäällä. Minä olin siinä lähellä. Huusi Saloselle: “Muista palauttaa se pyörän pumppu, jonka lainasit syksyllä”
Ei vainenkaan, sillä on tapan antaa noita ohjeita, ja kaverit niitä toteuttaa kukin tavallaan. Voin kysyä tuosta tilanteesta alkuviikolla, jos muistan ja kerron sitten.
Henkka osaa tehdä itsensä ylivoimalla pelattavaksi - taito, joka ei ole tällä kaudella ollut itsestäänselvyys Tapparan pelaajille ylivoimalla. Nähdäkseni tästä johtuu myös paljon, että ylivoimalla kiekko pyörii viivassa ja kulmissa, ja juuri kunnon paikkoja ei ole tullut.
Tänään pieni liike ylivoimalla ja Krisselle vapaa syöttölinja. Kuusela osaa siitä laittaa passin Henkalle vaikka unissaan ja tilanne 2-1. (Olkoonkin, että yv oli siinä pyörinyt pitkään ja Kerhon nelikko oli varmaankin kohtalaisen hapoilla).
Nautin. En olisi uskonut, että Henkasta olisi niin paljon Tapparan peliä avaamaan, kun kunto oli arvoitus, mutta kyllä Vapahtaja todellakin tuon osaa. Jos peli sakkaa, ota Henkka - eikä sakkaa enää.
Kyllä, sillä Haapala on pelannut ainakin kahdessa ketjukoostumuksessa ja parantanut molempia. Ylivoimaviisikko on se selkein vastaus, koska Haapala on pystynyt tekemään sitä mikä monella muulla oikealla siivellä kokeilleella on jäänyt kevätkaudella onnistumatta.
Kuten otteluseurannassa sanoin, Tapparan alhaisen maalimäärän ja heikon hyökkäyspelin tehokkuuden suhteen on menty selityksissä (täällä) Rautakorven pelitavan taakse. Nyt on kuitenkin nähty ensimmäisestä pelistä alkaen, miten kansainvälisen tason huippuyksilö on tuonut kiekolliseen peliin sekä parempia syöttöjä, että kykyä tarjota itseään vapaaksi. Ja näin on syntynyt syöttöketjuja ja lopulta niitä vapaita maalintekopaikkoja, eli asioita jotka ovat jääneet tällä kaudella vajaiksi.
Rikkonainen kausi alla, “uuteen” joukkueeseen loppukaudella ja viiteen peliin seitsemän pistettä.
Uskallan väittää, että jos olisi pelannut terveenä kokonaisen kauden, niin olisi taistellut Liigassa runkosarjan pistepörssin voitosta taas isosti. Sen verran kova on Henkan perustaso.
Ei varmaan olisi tarvinnut taistella, kuin korkeintaan muita Tapparalaisia vastaan. Piti oikein käydä katsomassa viime kauden pstepörssi ja todeta, että ei silloinkaan ihan hirveää taistelua tarvittu. Savinainen neljän pisteen päässä ja kolmantena pörssissä Mika Pyörälä viiden pisteen päässä, mutta Henkka pelasi vielä yhdenksän peliä vähemmän kuin Pyörälä ja neljä peliä vähemmän kuin Vellu. Jos olisi saanut pelata täydet 60 peliä, niin varmaan olisi ollut kymmenen pistettä vielä enemmän.
Ja tämän kauden olisi ollut täällä, niin tuskin kunnossa ollessaan olisi tuosta huonommaksi jäänyt. Mutta noin korkea taso olisi jälleen kyllä tuonut jälleen maajoukkue esiintymisiä, ja aika varman olympiapaikan, jotka olisi jälleen verottanut Liigapelien määrää. Saattaa se vähän Henkkaa kyrsiä, että jos ei olisikaan lähtenyt Floridaan, niin olisi päässyt aika varmasti olympialaisiin, jos van olisi ollut kunnossa.
Uskon että Henkka teki aivan oikein lähtiessään ison meren taakse oli olympilaiset tai ei. Hän tietää nyt mitä vaaditaan että pystyy pelaamaan NHL:ssä ja ennen kaikea pysyisi ehjänä. Pukukoppipelaajan vielä arvokkaampi kuin moni uskookaan. Nautitaan vielä tämä kevät.