Saadaan nykyään edes paikkoja, se on posia
Kannattajan helpotuksen huokaus. Todella hyvä tasonnosto. Tärkeä voitto. Ei tätä kautta olla vielä menetetty, nyt on vasta tammikuu.
Vellun polven kunto tässä kyllä huolettaa.
Tässä oikea totuus ja toivottavasti lyhyt analyysi tästä pelistä.
Lyhyesti: tärkeät kaksi pistettä, mutta Tapparalle olisi ollut tarjolla myös kolme (3) pistettä paremmalla viimeistelyllä. Tappara oli parempi kuin eilen, mutta ehkä tämä voitto avaa jotain solmuja?
Yleisellä tasolla joukkueen peli-ilme oli parempi.
Granath oli tänäänkin kovassa vedossa.
Halloranilla oli tänään paljon enemmän munaa pelaamisessa kuin eilen.
Keskisen peli oli välillä oivaltavaa katseltavaa.
Ilman Heljankoa ei olisi tänään voitettu.
Savinaisen loukkaantuminen. Minä pelkään, että kausi ja miksei jopa koko ura saattoi olla tässä?
Baptisten mahdollinen loukkaantuminen? Mies sai mahdollisuuden näyttää, mutta ilmeisesti jotain tapahtui?
Avauspelaaminen on vieläkin eksyksissä. Syöttölinjoja ei ole, pelaajat eivät hae paikkaa ja etäisyydet kasvavat liian suureksi.
Maalipaikoista pitäisi tehdä maaleja isommalla prosentilla.
Ilman hymiöitä: Tappara pelasi tänään tarkkaan puolustuspäässä keskustan ja antoi Hifkin pyöriä reunoilla. Se petti kerran 2-2 maalissa, mutta muuten näytti toimivan. Hyökkäyspeli oli tänään suoraviivaisempaa.
Tämän analyysin taustalla soi Masta Ace - Born to Roll.
Sanoisin tohon avauspeliin että meillä ei oo selkeitä malleja. Joka jätkä vetää vähän eri piirtoja eri vaihdossa. Vaikeuttaa paljon pakkien työskentelyä.
Hemmetin vaikea vastus tämä IFK. Väliin tulee Tommi Korpela blondattuna, väliin Jori Lehterä tummissa. Ota näistä selvää.
Onkohan miehellä ollut jotakin loukkaantumista joka on estänyt pelaamisen viime matseissa, tänään sitten pääsi kokeilemaan, mutta paikat eivät kestäneetkään? Kuulostaisi loogiselta mutta ihan täysin omaa mutuilua tämä, voi yhtä hyvin olla, että mies oli vain viltissä ja jotain muuta tapahtui tänään.
Hirveästi ei jaksa analysoida. Tärkeät 2p erittäin vaikean 1.erän jälkeen. Tuon jälkeen ei isompaa hätää ja 3.erä tuntui parhaalta Tapparalta koko viikonlopussa. Viimeisessä erässä jalka liikkui oikeinkin hyvin, tämä lupaa hyvää. Siellä jumalauta Kemmukin polki jatkoajalla ylivoimahyökkäyksen kiinni.
Granath kyllä koko viikonlopun hahmo. Aivan huikeat kaksi peliä esitti.
Savinaisen loukkaantuminen ottaa kupoliin, mutta minkäs sille voi. Toivotaan että ehtisi kevään peleihin!
Nyt sain pelin loppuun katsottua. Voitto on aina voitto, Antsalle pari pinnaa. Olipa kyllä kahden alakuloisen joukkueen otatus. Tappara tuli peliin täysin alistuneena. HIFK:n varsin heikon viimeistelyn ja omien ohhoh-maalien kautta saatiin vähän uskoa ja vikat 40 minuuttia jopa puolustettiin ihan hyvähkösti. Edelleen hyökkääjien peli kiekottomana puolustaessa ja hyökätessä jotenkin laiskaa. Etenkin Liedeksestä tulee mieleen köyhän miehen Malinen. Vastaavasti HIFK:lla alkoi melkoinen puristus ja pelko, kun ekassa ei tullut tulosta, vaikka olivat sadan laukauksen ottelutahdissa.
Savinaisen loukkaantuminen iso miinus. Jännästi myös Manninen menee “heti” rikki, kun laitettiin punainen paita päälle. Baptiste ei paljon pelissä jäällä käynyt.
Kolmoserä taidettiin mennä aika pitkälti kolmella ketjulla, Somppi ei paljoa tasakentin pelannut ja Luke veti pari hyökkääjävaihtoa.
Plussaa jatkoajan peluutuksesta, näyttää että vähän oli ajateltu.
Pressi
Tuolta näkee tuon voittomaalin lisäksi eniten tunteita herättänyt tilanteen tässä leirissä. Jos joltain sattu vaikka ohi menemään.
Mun mielestä Heljangon halaus Levtchiin pelin jälkeen kertoi kaiken siitä, kuinka tärkeä voitto tämä oli. Siinä halauksessa oli tunnetta ja kiitollisuutta molemminpuolin.
Rikard antoi taas palautetta tuomareista, ja on pannut merkille että makoilemaan jäämällä tässä liigassa saa ulosajon vastustajalle taklauksista. Meille ei vitosen ylivoimia tule, koska on käskenyt pelaajia nousemaan ylös noiden taklausten jäljiltä.
Ihan ekana ei tule tästä pelistä mieleen sana tasonnosto, mutta ymmärrän sen, että kaksi pistettä on enemmän pisteitä kuin viikolla on muista peleistä saatu. Eka erä aivan karseaa pesukonetta, mutta clutch-Savinainen kaivoi jostain tärkeän maalin.
Peli oli kuitenkin nousujohteinen, mikä on varmaan viime peleissä ollut harvinaisuus. Jostain syystä jalat aukesi pelin edetessä. Maali ja Halloran reborn. Silti tietyissä tilanteissa koko joukkue pelaa passiivisesti.
Kaikkinensa tämä peli tiivistyi pieniin marginaaleihin. Ei tehty läpiajoista, annettiin tasuri helpolla, lopussa taisteltiin jo aika kovaa, jatkoilla ylivoima kääntyi eduksi.
Harvoin olen livenä katsomassa peliä mutta nyt olin. Minusta Levtchi muistuttaa 2007-09 aikojen Lehterää. Silloin saattoi olla varma että ruuhkasta kiekon kanssa tuli aina Lehterä. Nyt Anton kaivaa aina kiekon itselleen vaikka olisi muutama vastustaja kimpussa. Ekan maalin karvaus siitä hyvä esimerkki. Puhakassa on vähän samoja piirteitä väläyksittäin. Joukkueelta vaikeaa oli omasta päästä lähteminen. Aina tuli kiire tai syöttö jäi nuhaiseksi tai meni 2m ohitse.
Kuka kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. Tämä tuotti myös euroja omaan kassaan.
Tapparalle torjuntavoitto. Saatiin hieman lisää aikaa ja ehkä itseluottamusta sille, että peli loksahtais paikalleen.
Keskialue ei oikein kuulu Tapparan systeemiin. Miten puolustajat saavat kiekon eteenpäin on aikalailla satunnaista. Jollain epämääräisellä fiiliksellä koetetaan avata. Hyökkääjät on jossain kaukana. Usein tulee vaikeuksia ja jopa vastustajan myllytys seurauksena.
Tuntuu ettei hyökkäyksen ja oman puolustuspäänkään välissä ole oikein mitään. Kiekko kun menetetään, niin sitten onkin kiire saada riittävästi miehiä edes oman siniviivan alle. Siellä välialueella sirklataan joskus sinne ja tänne silloin kun ehditään. Ei se kovin vakuuta tiiviydellään tai suunnitelmallisuudellaan.
Kerrankin järkevää peluutusta jatkoajalla.
Somppi- Kemmu - Granath aloittivat.
Toka parissa Keskinen pääsi jäälle! Jota en muista nähneeni jatkoajalla aikoihin (koskaan). Hyvällä luistelulla ja harhatuksella hankki jäähyn josta voittomaali.
Katselin puolivillaisesti peliä. Suurin muutos eiliseen oli se tekemisen raivo, jota mä kaipaan sillon, kun hienomotoriikka ei toimi. Tällä asenteella kun oltais eilen pelattu koko peli, niin oltais saatu siitäkin joku piste. Levtchin halaus Heljankoon todella pisti silmään ja kertoi paljon voiton tärkeydestä. Näin kun Vellua talutettiin koppiin ja naamasta näki, että ■■■■■■■ ja sattui aivan jumalattomasti. Toivotaan nyt, että tämä antaa vähän happea koppiin ja uskoa tuohon syksyn peliin. Tappara on vahvempi, kun kaikki osallistuu. Jos joku ei täytä ruutuaan, niin vauhtipeli/peli ja karvaus ei vaan toimi. Viikosta saatiin sitten lopulta 3 pistettä. Se on heikkoa, mutta antaa vähän toivoa slumpin loppumisesta. Jos Vellu rikkoi polvensa uudestaan, niin Tappara saattaa joutua hommaan laitahyökkääjän kevääksi. Niin hullulta kuin se kuullostaakin.
Vääntyikö Savinaisella polvi siinä jään pinnassa vai mitä siinä oikein tapahtui?
Ei tässä tilanteessa (B2B jälkimmäinen) ketään penkitettäisi, ellei olisi ihan pakko.