Vellu Savinainen siis Vellu Savinainen maalin edessä. Soikohan Patrikaisella ja Utusellakin tuo “Your here, there’s nothing I fear” -osuus biisistä päästä, kun kiekko lähti viivasta kohti maalia
Jaaha, se olis taas pelipäivä.
Torstain tappio oli kyllä katkeraa kalkkia, mutta luulen, että joukkue on saanut itsensä kasattua samaan tapaan kuin edellisen kotitappion jälkeen. Olen kuitenkin varma, että Pelicans pelaa tänään kotonaan aivan erilaisella ilmeellä kuin tähän mennessä. Ja Patrikainen maaliin - mies on yhä pitänyt nollan meitä vastaan. Jos uskaltaisin, sanoisin, että nyt vähän ehkä huolestuttaa. Tänään sarja täytyy katkaista, muuten on edessö seiskapeli kotona, missä Pelicans on kyllä ollut vähän niskan päällä. Ettei vain 2014 toistuisi…
EIKU
Tää on taidetta!
Saunassa tulee välillä surullisiakin ajatuksia – meidän 5959 kuusikosta vain yksi pelaa ensi kaudella kirvesrinnoissa todennäköisesti
Lehterä
Savinainen
Merelä
Kemiläinen
Ojamäki
Tanus
Löylyä!!!
Oli kyl semmonen kausi et huhu kiitos Tappara.
Paikan päällää tällä kaudella katsomassa tätä huikeeta joukkuetta 42runkosarjapeliä 13playoff ja 7 chl peliä. Nyt saa nauttia perkele!!!
Luotto oli joukkueeseen että,kannu tulee kotiin Luleåssa ja,se siivitti itselleni tunteen,että meitä ei horjuta kukaan playoffeissa,poika tulee kannun kaveriksi tällä kaudella. Eniten oli tiukkaa runkosarjan voitosta joka mua jännitti eniten,mutta siinäkin joukkue onnistui ja voitettiin.
Kiitos Tappara!!!
Tänään KULTA JUHLIIN.
Minun mielestä todennäköisesti 2 tai 3.
Voin olla väärässäkin.
Tää oli kova👍
Tanus 2-0.
Kiitos piristyksestä.
Mikäs juttu tämä on?
Ja itte oon vielä kommentoinu alle Mikin toiveita herättävän kommentin Ehkä Savinainen pitäis olla
Niin vahvat huhut lähdöstä vaan ollut että tässä tunteillessa menee mies sekaisin
Onko mitään tietoa monelta joukkue saapuu hakametsään tänään?
Eiköhän ne saavu aikaisintaan klo 16. Tuskin hirveästi aikaisemmin.
Onko esiintyjistä mitään huhuja tai virallista tietoa?
Tämä mestaruus on jostain syystä paljon maistuvampi kuin edellinen. Toki tällä kertaa pääsin paikalle, joka tietysti boostaa kokemusta. Sellainen Tommi Niemelän hymy ollut pari päivää naamalla ja vapaa-aika on kulunut enimmäkseen kuvia, videoita ja juttuja fiilistellessä.
Valitettavasti juniorin jo pidempään orastellut flunssa taisi nyt pahentua ja Hakametsän juhlat taitavat mennä Areenan varassa. Mestaruusfiilistelyn lisäksi, nyt on kunnon esiintyjäkin, kun Battle Beast on saatu paikalle. Noora ei tänä vuonna ollutkaan kansallislaulua vetämässä, joten hienoa kun nyt pääsee tunnelmaan hänkin.
Vaimoni (ei kiekosta paljoa tiedä) oli mukanani areenassa ratkaisevassa finaalissa.
Hämmästelin, miten hän osasi ilman mitään “koutsaamistani” havaita tiettyjä asioita. Veli-Matti Savinainen oli hänen lempipelaajansa (jo ennen tasoitusta). Ben Bloodinkin bongasi Tapparan pelaajia ärsyttävän ja välillä vähän kurmuuttavankin. “Taasko se oli Ben Blood?” En ollut Bloodista maininnut mitään ennen peliä eikä vaimo edellisiä pelejäkään ollut katsellut.
Hauskin hetki oli mestaruuden ratkettua Savinaisen hakiessa pudotuspelien parhaan pelaajan palkintoa. Kysyi minulta vinoillen, saako tehdä käsillään sydän-merkin Savinaiselle, niin kuin muka tulisin mustasukkaiseksi. Nauroin ja totesin, että tee pois, minäkin teen!
Ketä mää on? Marjatanta vetää sen saman vanhan biisinsä?