Patelta kysytty ja kyllä kyseessä on viulun soiton alkeet… Lisäharjoittelu ei olisi pahitteeksi, sillä se tietäisi lisää maaleja ja voittoja
Kyllä, soitin viulua, Laine nauroi Yle Urheilulle Winnipegissä.
Oli tuossa Porin kaverin (Joel Armia) kanssa hieman puhetta ennen peliä asiasta. Päätin sitten ottaa siihen nopean viulusoolon maalin jälkeen, Laine veisteli.
Ensimmäistä kertaa Laine ei kuitenkaan puheidensa mukaan Nummelinin tunnetuksi tekemää tuuletusta käyttänyt. Tappara-kasvatti kielsi lisäksi soitelleensa viulua tappelemaan ottelun lopussa alkaneen Minnesotan penkin suuntaan, vaikka moni tulkitse eleen toisin.
Vetelin tällä kertaa viulua sekä maalin jälkeen, että ottelun lopussa. Yleensä vetelen voitetun pelin jälkeen hieman yleisölle sellaista nautinnollista viuluesitystä. Annetaan hieman rahoille vastinetta, saavat nähdä hienoa viulunsoittoa, Laine naureskeli.
Vaikka viulunsoitto oli takavuosina nimenomaan Timo Nummelinin tavaramerkki, turkulaiselta Laine ei sanonut tuuletusta kopioineensa.
En tiedä yhtään, mistä tuo on tullut. Jostakin vaan, ei hajuakaan.
En näe kyllä sinänsä mitää pahaa, vaikka playoffeissa (sarjan ollessa kesken) tuulettaisikin vastustajan vaihtoaitioon. Provot kuuluu hommaan pelin ollessa kesken. Toki noissa saattaa saada näpeilleen, jos häviääkin.
Voihan se olla kysyttykin jo. Ei vain olis tullut niin hyvää otsikkoa jos koko liigan peliä olis mollattu, varsinkin nyt kun myös hifk on alkanut pelaa viihdyttävää lätkää.
On vain yksi lause irroitettu asiayhteyhdestä ja siihen tartuttu… Pate toki sanoo aina myös rehellisesti mitä mieltä on.
Pate seuraa mielenkiinnolla etänä Tapparan pelejä ja oli katsonut TPS-sarjankin. Kuulemma Haapalankin tekonivelet lämpiää näin keväisin…
– Olen tuossa katsellut, että vähän on erinäköistä se peli. Ei tekisi mieli kyllä pelata tuota trappilätkää enää hetkeäkään. Minä ainakin olen saanut siitä ihan tarpeeksi, kun pari vuotta sitä pelasin. Alkoi tulla jo korvista, Laine huokaili.
– Mutta ihan mukava noita pelejä on katsella, Laine hymyili loppuun. Lähde: YLE.fi
Tuota meinasi vähän jo uumoilla, että nyt eivät kanukkitoimittajat taida tuntea “sad[??] violinin” kaikkia taustoja ja ajankohtaisiakin viittausyhteyksiä… Mutta jos Pate ei itsekään tiennyt, mistä tuuletus tuli, niin ok sitten.
Laine’s Blog^^:
I’ve been occupied with my own team and things going on in Winnipeg, but never too busy to keep an eye on Tappara. My old team is doing so well, and they will play in the finals of the Finnish League for the sixth time in a row. Go for it, and bring the trophy home.
/ Kyllä mää olen seurannut Tapparankin pelejä koko ajan. Hyvin menee ja taas finaalissa, kuudetta kertaa peräkkäin. Semmoset terveiset että ottakaa kannu kotiin.
Mää tykkään, mää tykkään. Ei nää oo mittään mun juttuja, joita ei saisi käyttää. En tiedä onko ajatellut meikäläistä siinä tilanteessa pätkän vertaa, mutta ehkä poika on voinut nähdä jostain filmistä, että tämmöisenkin tehdä, Nummelin iloitsee.
Seuraavan kerran Laine on tulessa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 2.00.
Jatkaa vain samaan malliin - ja antaa viulun soida!
Hieno matka on kuljettu alkaen aina sieltä vaikeimmista teinivuosista, kun ainakin minulle Laine oli vielä mystinen, mutta pahamaineinen Tappara-prospekti. Vaikeudet jatkuivat ja rapaa tuli niskaan. Asioita vatvottiin siellä sun täällä. Monella oli usko loppua. Peli aikuisten tasolla ei näyttänyt hääviltä. Toki se selittyy nuorella iällä, mutta se ei kaikkia kiinnostanut silloin.
Sittemmin Laine on kasvanut merkittävästi ja verkko on heilunut huikeasti. Varmasti kaikki on annettu anteeksi. Liigan 17 maalin runkosarjasta 10 maalin pudotuspeleistä NHL:ään, jossa tulokaskaudella 36 maalia. Aika hurja aloitus matkalle.
Noissa kriittisissä murkkuvaiheissa on monilla kaksi vaihtoehtoa: Haihtua pois tai raivata reitti. Ehkä Patella oli juuri tuo mahdollisuus reitin raivaamiseen, kun oli harrastus, jossa hän huomasi ja tiesi olevansa riittävän hyvä tienraivaaja. Onnistumiset ruokkivat luottamusta sillä tiellä jatkamiseen, ja nyt on nähtävissä monissa liemissä keitetty ja kypsä nuori aikuinen.
Onnea Patelle! (joka ei nyt enää kuulu sarjaan alla kakskymppiset )
Onnea Patrikille! Vähän rapaa siitä, ettei ehtinyt jeesaamaan Tapparan a-junnuja tämän kevään pleijareissa. Noista teinivuosista ja etenkin kiukuttelusta maajoukkueessa, täytyy vielä jälkeenpäin todeta, että Tappara hoiti homman kotiin huikean tyylikkäästi. Lainehan teki isoimman työn, mutta esimerkillisesti Tappara tuki omaa superjunnuaan vaikeillakin hetkillä, lopputulos historiaa.