Tästä eri mieltä. Esim. Peltolan peli perustuu tähän, että imee itseensä pari vastustajaa. Näin tehdään hyökkäysalueella tilaa muille.
Tuosta jatkoajan Revon maalista pitää ottaa yksi oppi.
Perinteinen toimita kiekko maalille ja agressiivisesti perään.
Sitten vaan agressiivisesti lyömään kiekkoa maaliin eikä hieromaan hanskalla pakin naamaa.
Ei se sen kummoisempaa ole.
Eilen taisi Revon maali olla koko matsin ainoa tälläinen oikein pelattu tilanne.
Junnut näyttää mallia.
Saatiinkohan tällekin keväälle uusi mirokarjalainen, kun Ilveksen amisviiksi-rankingin kärkinimi Otto “yhtähyväkuinlainejapuljujärvi” Koivula avasi sanaisen arkkunsa eilisen pelin jälkeen?
− Olemme sinnikkäämpi joukkue, ja haluamme tästä parista enemmän jatkoon kuin he. Viidessä tai kuudessa pelissä ratkaisemme, Koivula päättää.
Tappara ei olisi ansainnut voittoa eilen, mutta hieman kliseisesti sanottuna hyvä joukkue voittaa usein hieman huonommallakin pelillä. Ilves pelasi erinomaisen ottelun: se luisteli ja taisteli todella kovaa sekä hyydytti taktisesti Tapparan pelaamisen. Niin vain lopussa kuitenkin Tappara korjasi potin tasoittaen sarjan ja vain sillä on loppuviimein merkitystä.
Kivi vs. Tapola
Toisessa pelissä mentiin edelleen taktisesti Kiven komennossa. Maalin kulmalla seisova kärkikarvaaja pitäisi periaatteessa olla helppo pelata pois, mutta niin vain se on hyydyttänyt Tapparan avauspelaamista. Eilenkin avaussyötöt lähtivät pääosin rightin pakeilta, mikä on suhteellisen helppo ennakoida vastustajan toimesta. Useamman kerran kiekkoa tuotiin myös jalalla ylös varsinkin Kemiläisen sekä Salosen toimesta ja kierrettiin siten kärkikarvaaja. Tämä saattoi olla reagointia Tapolalta tai sitten ei, mutta joka tapauksessa jalalla tuonti myös osaltaan hidastaa Tapparan pelaamista ja sen pitäisi olla vasta kakkosvaihtoehto nopean avaussyötön jälkeen.
@ljpp nosti jo otteluseurannassa esiin, että Tapparalle tyypilliset kulmarallit ovat loistaneet poissaolollaan. Omaan silmään eilisessä pelissä kiinnitti huomiota varsinkin Vittasmäen ja Fageruddin painavat taklaukset Ilveksen päädyssä, joilla irrotettiin Tapparan pelaajat kiekosta ennen kuin kulmapeli ehti lähteä liikkeelle. Muutenkin Ilveksen pakit ajoivat todella hanakasti Tapparan kiekolliseen kiinni jopa useamman miehen voimin. Tässäkin suhteessa Kivi on onnistunut saamaan Tapparan pois mukavuusalueeltaan.
Ilveksen keskialueen träpin ohittaminen on myös tuottanut Tapparalle todella suuria vaikeuksia. Suurelta osin tämä tietysti johtuu Tapparan liian hitaasta pelinopeudesta ja syöttöjen heikosta laadusta. Varsinkin eilen nähtiin todella heikkotasoisia syöttöjä sekä pakeilta hyökkääjille että keskialueella hyökkääjältä toiselle. Pahimmillaan parin metrin syötöt jäivät metrin taakse vastaanottavaan pelaajaan nähden ja hyökkäys hyytyi keskialueelle.
Maalivahtien taisto
Lehtonen on pelannut hyvin, mutta Hrachovina ei kyllä eilen jäänyt pekkaa pahemmaksi. Varsinkin torjunta Rautiaisen läpiajossa oli todellinen gamesaver, vaikka vähän Hasek-lisää siinä olikin ja ihan ei maalivahtipelaamisen taiteen sääntöjen mukaan varmasti mennyt Jos ennakkoon tässä suhteessa olisi ajatellut olevan pienen edun Ilveksellä, niin nyt maalivahtien taisto näyttää kääntyvän Tapparan eduksi.
Tapparan avainpelaajien taso
Ensimmäisessä pelissä Tappara ei saanut kolmanteen erään minkäänlaista kiriä aikaan, vaikka juuri tappioasemassa johtavien pelaajien odottaisi nousevan esiin. Se oli toki osin myös Ilveksen hyvyyttä. Myös toisessa pelissä avainpelaajat keskittyivät lähinnä painimiseen pelaamisen sijaan. Tiettyä turhautumistakin on ollut ilmassa, kun oma peli ei kulje sitten yhtään ja pakit eivät saa syöttöä lapaan. Hyökkäyssuuntaan Joona Luoto oli eilen ehkä Tapparan aktiivisin pelaaja, mikä kertoo paitsi Luodon hyvyydestä myös siitä, etteivät kärkiäijät vielä ole pelin ytimessä. Toisaalta aika ronskisti saa kyllä mailalla pelata, mikä haittaa etenkin Haapalan pelaamista. Tästä päästäänkin seuraavaan pointtiin.
Tuomarilinja
Edelleen tuntuu olevan hieman hakusessa, mikä se pleijarien tuomarilinja on. Ensinnäkin Vellu sai täysin puhtaasta taklauksesta jäähyn, katsoipa asiaa minkäväristen lasien takaa tahansa. Toiseksi välillä mailalla saa pelata ronskisti, välillä taas ei. Ei linja kummassakaan pelissä nyt huono ole ollut, mutta edelleen löytyy parannettavaa tasaisuuden osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuomarit eivät ole näitä pelejä ratkaisseet ja pitkässä juoksussa virheet menevät tasan molempien joukkueiden eduksi.
Ottelun kulminaatiopiste
Tähän voisi nostaa kapteeni Peltolan tasoitusmaalin, mutta ottelun todellinen kulminaatiopiste oli Ilveksen hyytyminen pelin loppua kohti. Toki kyse voi olla myös Tapparan pelin aukeamisesta, mutta yhtäkkiä peli alkoikin pyöriä Ipan päädyssä, kuten mm. varsinaisen peliajan loppuhetkillä nähtiin.
Kohti lauantaita
Tapparan täytyy parantaa peliään edelleen roimasti. Pelinopeutta on saatava nostettua ja kiekot pelattua lapaan, ei kaksi metriä taakse. Pelaamattomuus ja kuukausien höntsäily puolivaloilla on saattanut näkyä tässä suhteessa vielä joukkueen otteissa, mutta nyt tarttis jo saada omaa peliä kulkemaan. Eilisen pelin loppu antoi jo viitteitä paremmasta. Itse en ihan osta tuota jännittämistä ja mailan puristamista, sillä joukkuetta on niin kovissa liemissä marinoitu aiempina keväinä. Lisäksi kun miettii aiempia puolivälieräsarjoja, niin erittäin nihkeää on ollut. Ennakkosuosikin asema ei ole helppo ja höntsäilyvaihteelta siirtyminen näiden pelien edellyttämälle tasolle ei käy nappia painamalla. Uskon kuitenkin, että sarja alkaa nyt hiljalleen kääntyä Tapparalle. Materiaalierot tulevat väkisinkin esiin pitkässä juoksussa, kun hieman kärjistäen toisen joukkueen pelaaja viimeistelee maalipaikasta kylmästi ylänurkkaan ja toisen vetää päin maalivahdin logoa.
on se aikasemminkin lehdistö ja muut vienyt Tapparaa 100-0,mutta ihmeellisesti kun sarja ohi niin tappara on siitä voittajana selvinnyt
Tässä on ehkä Kiven puolelta myös taktinen yllätys, vaikka edelleen painotan Tapparan vajaata tekemisen tasoa ja hidasta pelinopeutta. Ainakin me fanipojat ennakoitiin Ilveksen sumputtavan keskustan, jättäen Tapparan pyörimään nurkkiin. Nyt Ilves kuitenkin näyttää pyrkivän pysäyttämään Tapparan kulmapelin heti alkuunsa, iskemällä välittömästi kiinni kahdella tai jopa kolmella pelaajalla. Tämä on pääsääntöisesti johtanut kiekon menetykseen, eikä pitkä hyökkäys pääse edes käynnistymään.
Deja vu. Taas Tapolaa ja koko Tapparaa viedään. On toki totta, että Tappara ei oo lähelläkää parasta tasoaan, mutta outoa on samalla sekin, että mediassa puhutaan pelkästään Tapparan surkeudesta. Ilves on todella kovakuntoinen vastustaja. En olisi uskonut, että Ilves voi tuolla materiaalilla pärjätä näin hyvin, mutta kyl se on mahdollista. Ilves ansaitsee kaiken kunnian.
Se on paljon hienompi tarina, kuinka uudistunut Ilves (Daavid) taistelee viekkaudella ja voimalla ylivertaista sarjaykköstä Tapparaa (Goljat) vastaan. Toimitukset varmaan jopa toivovat yllätystä tästä sarjasta, koska siitä saa mainion sankaritarinan. Arvaisin tuon olevan myyvempää kamaa, kuin “Ylivoimainen Tappara voitti taas helposti ja siirtyi sarjassa 2-0 johtoon”.
Toki toki, kiva tarina, mutta nyt kun sarja olisi voinut olla 0-2 nii olisi perusteltua sanoa, että siihen on vaikuttanut ratkaisevasti Ilveksen oma huippupeli eikä pelkästään Tapparan surkeus. Tuossa uutisointityypissä tavallaa jätetään Ilveksen suoritus huomiotta ja alennetaan heitä, ku Tappara on niin hyvä ja silti huono voittaa.
Omasta mielestäni koko tätä sarjaa kuvaa sellainen yleisilme, että Ilves on käytännössä pelannut näitä playoff -pelejä jo hyvän tovin. Ensiksi runkosarjassa taistelemalla paikasta sääleihin ja sen jälkeen tiukka minisarja Ässien kanssa. Tappara kun taas on käytännössä lasketellut mukavasti runkosarjan voittoon eikä sellaista henkistä kovuutta ole ehtinyt tulla. Nyt kuitenkin alkaa sielläkin pelaajat ymmärtämään playoff-sarjan vaativuuden ja alkaa playoff-kiekko iskostumaan myös Tapparaan. Playoff on kuitenkin enempi taistelu-intohimo-tunne -kiekkoa kuin pelkästään taitoa ja pelillisiä asioita. Tapparalainen perinne ja taistelu tulee sieltä vielä ja kohti suurta unelmaa edetään yskähdellen, mutta määrätietoisesti!
Todella yllättävää, että iltapäivälehdet löytävät vain Tapparan eduksi kääntyneet “tuomarivirheet”. Ei siinä muuten mitään, mutta ne jotka eivät pelejä katso saavat väkisinkin sellaisen kuvan, että Tapparasta tehdään järjestelmällisesti huijaamalla ja väkisin mestaria. Ikävää.
Kyllä näin pitkissä sarjoissa tuomarointi on lopulta riittävän tasapuolista ja hyvää, ja virheitä tulee suuntaan ja toiseen. Väärät tuomiot harmittavat. Mutta tuomarit eivät näitä sarjoja ratkaise. Joukkueet sen tekevät.
Minua kismitti 2014 finaalisarjassa yksi tuomio erityisesti. Se ei ollut se Plihalin hyväksytty jatkoaikamaali vaan ensimmäinen jäähy sarjan ensimmäisessä pelissä Oulussa. Kärpät sai jäähyn, kun Kärppien pelaaja hipaisi Tapparan pelaajaa. Tappara sai aivan ilmaisen ylivoiman ja teki siitä avausmaalin. Jos tänä vuonna on tullut yksi haamumaali niin silloin tuli sitten haamujäähy. Ehkä tuomari näki tilanteen omasta kulmastaan ihan oikeaksi rikkeeksi. Ihmettelin, mistä jäähy tuli. Hidastuksia ei näytetty. Katsoin myöhemmin tallenteen ja näin jäähyn olemattoman syyn ja sanoin pari painokelvotonta sanaa.
Kiven ja Ilveksen valmennustiimi on kyllä onnistunut hyvin tuhoamaan Tapparan hyökkäyspelaamisen (tähän saakka). Tappara ei pääse keskialueen yli vauhdilla hyvässä rytmissä juuri yhtään. Peli puuroutuu ja kiekkoa ei saada vauhtiin, vaan Tapparan pelaajat joutuu pysähtymään ja toimittamaan kiekkoa päätyyn seisovilta jaloilta. Seisovilta jaloilta on harvoin ensimmäisenä tai hyvin vastustajan iholla päätykiekoissa.
Voitettiin me viime vuonnakin huijaamalla, ei se yllätä yhtään. Tuossa edellä jo käsiteltykin tätä median asemaa. Eli miksi suosii Ilvestä. Ei siitä kannata provosoitua, vain voittajat muistetaan. Ite en lue noita juttuja lainkaan.
Tästä olisi erittäin mielenkiintoista kuulla enemmän, jos jollakin on asiasta tietoa. Voiko pitää paikkaansa?
Näkisin että tässä on samaa avaamisvaikeutta mitä on ollut useampaan otteeseen kaudella taukojen jälkeen. Usko on kova että viimeistään ensi viikolla alkaa luistimet luistamaan ja kiekot napsumaan lapaan.
Jep, samanlaista tuskaa ja pelin puuroutumista oli monasti runkosarjassakin. Ja aika monesti tuo pelit kääntyivät kovemman yksilöosaamisen ja ylivoimapelin ansiosta meille.
Mutta nyt tuohon avauspelaamiseen Tapolan pitäisi kehittää muutama variaatio lisää eikä enää ihmetellä. Toki eilen ekassa erässä omista päästiin suht’koht hyvin ja vauhdilla pois.
Toistan edelleen aiemman pointtini: tod. näk. Tapola kokeilee ensin, tulisiko avaamiseen järkeä eri yksilöillä. En usko, että sekä Sammalkangas / Rouhiainen olisi lähellä pelipaikkaa, mutta jompi kumpi pääsee tod. näk. kokeilemaan Saravon tai Bonsaksenin paikalla.
Saravo on aivan yössä. Muistelen, kun Peksi käänsi omassa päässä parilla hyvällä kierroksella kiekon itselleen ja avasi hyvin joulun aikoihin. Nyt hän on jatkuvasti omissa vaikeuksissa ja samaa on myös Bonsalla. Eiköhän Sammalkangaski ole mahdollisuutensa kohta ansainnut, ku maalin eteen tarvitaan isäntää.
Mulla ei oo tapana kirjottaa heti pelien jälkeen, pystyy ehkä neutraalimpaan ulosantiin. Siksi pahoittelut jos toistan asioita, mitä täällä kerrottu.
-
Ilves pelaa oikeasti hyvin. Materiaaliin nähden todella hyvin. Sen myöntäminen ei ole Tapparalta pois. Kivi on saanut toistaseksi porukan pelaan omilla ylärajoillaan. Ja siitähän hyvät valmentajat tunnistaa. Vaikka Kiven “pelikirja” on edelleen mulle hieman mysteeri, on hän jo useampaan kertaan saanut oman joukkueen tärkeillä hetkillä samaan tilaan, kuin missä Ilves on nyt. Nuorten MM- kultakin tuli ennalta selkeästi vahvempaa vastustajaa vastaan, puolustusvoittoisella taktiikalla ja vastaiskuilla.
-
Myös Ilves- pelaajat ovat onnistuneet. He ovat sitoutuneita omaan systeemiin, selkeästi kunnossa ja hermokontrolli pitää. Yksilöistä erottuvin on Koivula. Muuten erottuu vain yrittäminen ja fiilis. Sekin tosin on tärkeää.
-
Ihan sama kuka löi ja ketä. Se on selvä, että Ilves pelaa “pikkusikaa”. Niin pelaa Tapparakin. Niin on pelattu play offit maailman sivut läpeensä. Se tuskin tulee muuttumaan. Media ja yleisö poimii mitä poimii. Sekin kuuluu pleijareiden elinkaareen. Fanina ja pelaajana pitää kestää muidenkin näkökulmat. Näistä sikailuista tulee rankkua, jos tulee.
-
Tappara halutaan voittaa. Tappara ärsyttää. Menestyminen urheilussa ja elämässä poikii heittereitä. Kateus ansaitaan. Edelleen ollaan aika ajoin “kahvaran” maineessa vaikka peli perustunut jo vuosia ihan muihin juttuihin. Kaksinkamppailuvoima on helppo kääntää sikailuksi. Kokoonsa nähden Tappara on fyysinen. (Lue: meillä on paljon pieniä hyökkääjiä jotka laittaa “roppaa likoon” ja tulee kulmasta kiekollisena pois.
-
Ekassa pelissä petti focus. Toiseen tehtiin runkosarjasta tuttu ryhtiliike - puolustuksen kautta. Puolustus voittaa pelejä. Tästä seuraava vaihe on saada rytmi hyökkäykseen lähtöön. Mutta jos Ilves träpittää yhtä hyvin, ei paikkoja välttämättä paljoa ole luvassa jatkossakaan.
-
Ilveksen paineelle ei löydy vastalääkettä, ennenkuin hyökkäyksiin lähdössä ei ajoituksessa ja etäisyyksissä ole pakka kunnossa. Se saa näyttämään pelaajat hitailta, paskoilta ja haluttomilta, koska joutuvat regoimaan väärällä tavalla.
-
Tapparalla tuskin on kunnossa vikaa. Tapola on kokenut ja Tapparassa vuosia osattu treenien jaksottaminen. Terveystilanne ja loukit saattaa vaikuttaa, mutta en usko että kunnosta jää kiinni. Tottakai jokainen valmennus kokeilee uusia juttuja parantaakseen viime kaudesta, mutta ei sielläkään hulluttelemaan lähdetä.
-
Tapparalla on varaa parantaa. Täytyy muistaa, että se ei ole pelannut kovan panoksen pelejä aikoihin. Hyvää muistutusta joukkueelle, mitä vaatii “voittava kiekko” eli silloin kun pelataan elämästä ja kuolemasta. Psyyke on ihmeellinen juttu. Jos et anna kaikkea joka hetki, et todennäköisesti saa urheilussa mitään. Välillä pelaajilla on vaikeuksia jopa helppojen syöttöjen kanssa - antaa tahi ottaa vastaan.
-
Paras seitsemästä- sarjassa paras voittaa aina. Jos se on Ilves, niin sitten he olivat parempia. Itse on tässä vaiheessa kuitenkaan vaikea uskoa tuohon, mutta urheilussa kaunista on juuri se, että koskaan ei tiedä.
-
Miettikää, mitä tapahtuu, kun meidän 1- ja 2- ketjut saa omat palikat uomiinsa. Toistaiseksi näin ei ole ollut
Eiköhän näissä peleissä Rautakorpi toimi jo mentorina(!?). Uskoisin, että lauantaina mennään jo ihan eri höökillä eteenpäin. Peltolan maali oli tärkeä voiman näyte siitä, että me tullaan takaa tasoihin ja ohi. Varmasti nostaa monella pelaajalla mieleen miten viimevuonna noustiin sillasta.
ilves pelannut nyt playoff kiekkoa nyt viimeiset 10 peliä. Lauantai on nyt ipalle 8 peli 12 päivään(?). Meidän ukot on nukkunut talviunta viimeset 2kk. Nyt meidän konetta on hehkutettu. Lauantaina se lähtee käyntiin.
ps. Sovitaanko tästä lähin, että ilves kirjoitetaan AINA pienellä?