Petteri Sihvonen tosiaan arvioi tämän sarjan päättyvän 4-2. (Ja tuon naapurisarjan 4-3). Pelaajiston kärki kestää Sihvosen mukaan vielä jollain tapaa vertailun, mutta syvyyttä eli ns. secondary scoring -osastoa ei KooKoolta löydy enää samaan tapaan kuin Tapparalta.
En kyllä itsekään odota tästä mitään helppoa läpikävelyä, vaan jääshakkia, jossa pieniä marginaaleja pyritään tiristämään omaksi eduksi molempien valmennusten taholta. Träppi vs. träppi on pelin kuva.
Tappara kyllä taitaa myös päästä päähän kaahaamisen, sillä sitä harjoiteltiin koko alkukausi, mutta siihen ei KooKoo varmasti lähde tulivoimaista vastustajaa vastaan.
KooKoolle on kannattavampaa pyrkiä puolustamaan näistä tiukkoja maalin pelejä ja yrittää ratkaista matsi sitten jostain yksittäisestä maalipaikasta tai erikoistilanteesta.
Olli Salo pelikirjoineen on ollut Tapparan riesana ennenkin. Lainaus Jatkoajasta käyttäjältä Yabada, jossa on siteerattu Olli Mustosen Tuntematon huoltaja -kirjaa. Siinä käsitellään kevään 2017 paikallispelisarjaa:
“Ja se oli pelitavan kapellimestari Olli Salon käsikirjoitus”, valmentaja Jouko Myrrä hymyilee.
“Se oli kuin shakkia. Tiedettiin, miten Tappara tulee pelaamaan ja iskettiin siihen. Seuraavaan peliin tiedettiin, miten Tappara vastaa, ja vastattiin siihen. Tavallaan jopa odotettiin, että milloin Tappara löytää sen peli nopeutensa. Kun pitää mailaa vasemmalla puolella, Tappara ei pysty tekemään siirtoa X, jolloin sen on pakko tehdä siirto Y, mihin me vastaamme tällä tavalla”, Salo kuvailee.
Summa summarum. Tapparan on parannettava peliään Lukko-sarjasta. On pelattava huolellisemmin ja viisaammin. Pelin on syytä kehittyä sarja sarjalta. Intensiteetti ja lataus on saatava heti sarjan alusta korkealle. Oma peli kyllä kantaa, kun ollaan heti ytimessä.
Veikkaan sarjan kuitenkin menevän lopulta selvästi Tapparalle.