Se on kuulkaa nyt niin, että ei riitä edes se että tehdään paikoista maalit. Niitä paikkoja on vaan niin v1tun vähän. Ylivoimalla kerätään maaliodottamaa, kun päästään muka laukomaan hyvältä paikalta, mutta puolet – ne kaikki oikeat laukaukset! – jää matkalle ja loput on niin pienestä kulmasta, hätäisiä tai muita vippipomppuja ettei ne ole oikeita maalipaikkoja nekään.
Numerot oli siedettävät 4-0, mutta sen ekan takaiskun jälkeen peli oli ihan kuusmuna. Ei pienintäkään palaa. Ilves dominoi fyysisestikin aivan täysin. Oli sellaista tikkarin napsimista koko ajan kun Tappara yritti puskea yhdellä kolmea vastaan.
Ylivoimapeli pitäisi jotenkin saada yli 50-prosenttisen tehoiseksi ja sitten jollain epätoivovimmalla puolustaa tulos voitoksi, mutta hankalalta näyttää. Varsinkin jos annetaan se yksikin maali, kun kaikki lopahtaa siihen niin kuin tänään.
Kyllä viimeisessä erässä Ilves muutamaan kertaan ihan käveli maalipaikoille ja tulos olisi voikut olla vielä rumemmat. Metsola oli hyvä, torjui vaikka päällään.
Toinen on se, että kun paletti hajoaa, se hajoaa. Joku voisi käyttää termiä sulaminen. Tästä saatiin esimakua silloin syys-lokakuussa Lahdessa ja sen jälkeen läpi kauden moneen kertaan. Sääleissä Espoossa kävi niin ja nyt tässä pelissä.
Avausmatsi kulki siis aika yllätyksettömiä latuja. Se paikallispelien erikoinen maailma, ja Tapparan #1 tsäänssi, jäi toistaiseksi löytymättä.
Sarja avattu. Ilves hoiti oman hommansa mestarillisesti ja samalla karisti fanien möröt ja peikot olkapäiltä. Joukkueelle tämä ei varmasti ollut yllätys, mutta toi varmaan kottikärryllisen uskoa omaan tekemiseen.
Ilveshän oli aivan kohmeessa ottelun alun, mutta koska Tappara ilmeisesti aloitti taas maalipaastonsa, niin ottelu pysyi tasaisena. “Tehdään paikoista maalit, se riittää”, sopi hyvin Ilvekselle tänään. Tämä ottelu osoitti sille, ettei Tapparan kaatamiseen tarvita edes hyvää peliä, vaan puolitoista tehokasta erää riittää. Tämä sarja tulee olemaan lottovoitto Ilvekselle, koska se tuottaa kassaan rahaa, säästää energiaa jatkopeleihin ja auttaa pääsemään yli siitä ikuisesta alemmuuskompleksista.
Tappara oli Tappara. Tehoton. Peli oli hallussa, kun Ilves puksutteli vielä tauon unihiekat silmissä, mutta lopulta kävi niinkuin tällä kaudella monesti on käynyt. Kaveri tekee omista paikoistaan maalit ja voittaa ottelun.
Tämä oli se Tapparan iskun paikka, mutta tämän kauden peli ei tule koskaan silloin kun sen taktisesti pitäisi tulla, vaan se tulee ainoastaan silloin, kun lopulta on aivan totaalisen pakko. Tässä sarjassa sellainen ei tule riittämään.
Tuo kommentti kertoi kaiken mielenmaailmastasi.
No, kukin valitsemallaan tiellä. On se silti varmasti raskasta elää pelkästään pelon kautta ja ei näe missään hyvää. Ja kiva kun sait Metson keskusteluun Enää puuttuu tää yks sankari joka on kiinnostunut mun lonkeron juomisesta.
No, täällä usko elää ja Tappara on sydämessä myöskin kun ensi kausi alkaa.
Ja älkää lähettäkö mulle yksityisviestejä, ette halua kuitenkaan ystäväkseni.
Edelleen riittää se yks ryöstö kolmesta mahdollisuudesta, eli hyvissä asemissa
Omat paikat täytyy käyttää tylymmin hyväks
Tänäänkin paikat oli mutta ei osunu
Aika samanlaisella suunnitelmalla Ilves lähti Tapparaa kohtaamaan kuin Espoo. Tarkkaa ja virheitä vältellen. Tuntuu kuin kaverit odottaisi ja tietäisi että tehdään itse tarvittavat virheet joihin iskeä. Ja sehän on nähty mitä niiden jälkeen tapahtuu. Usein peli leviää käsiin ja virheet kertaantuu. Ensimmäiseen maaliin asti oltiin oikeasti ihan ookoo ja kyllä tuo 4-0 liikaa mairittelee kotijoukkuetta.
Meni aika odotetusti, Ilves ei kyllä mitään Toronton paineita näyttänyt vaan viimeisteli kylmän viileästi. Jos saadaan Ipa tiukoille sarjassa niin ehkä ne paineet nostaa päätään.
Meiltä parempi peli kokonaisuutena kuin odotin, Ilves rankoi virheistä, mutta mekin saatiin luotua tarvittavat paikat. Varsinkin ensimmäisessä erässä. Kylmä fakta vaan on, että näissä peleissä ei voi 5-3:ia ja läpiajoja tuhlailla tai käy niin kuin tänään kävi.
Vielä pitää lähteä parantaan.
Mitä sä nyt höpötät jostai pelosta, kuka tässä pelkää ja mitä? Kehuin Metsolaa, koska pysäytti useamman hyvän paikan. Ilves pääsi tosi vapaasti tulemaan vikassa erässä muutaman kerran, kerran pääsi läpikin. Peli oli ihan hyvin Tapparan hallussa muuten, mutta Savi hölmöili ja muutaman kerran Tappara puolusti lepsusti.
Ilves kuulemma häviää legendaarisemmin, kuin muut voittaa. Kyllä se voittaakin nököjään legendaarisemmin: mestaruuksia pelaamatta ja nyt voitti paras seitsemästä sarjan 1-0. On ne kovia. Ja legendaarisia.
Peli oli odotetun kaltainen. Tapparalla oli jonkinlainen pelillinen etu ensimmäisessä erässä, mutta Brickleyn loukkaantuminen viimeistään hyydytti koneen toisessa erässä. Loppu olikin sitten pelailua. Meidän hyökkäyspään tekemisessä ei ole mitään vaaraa. Aiemmissa peleissä tulostaululla ovat olleet kakkoskorin pelaajat ja nyt kun sieltä ei löytynyt tekijöitä, niin vieläkään ykköskorin miehet eivät heränneet. Minne Tanus ja kumppanit säästelevät maalejaan?
Uskon Tapparaan loppuun asti. Mutta valitettavasti minulle on luotu aistit ja jonkinlaiset aivot, jotka ymmärtää vielä auttavasti jotain tilastoista. Kertokaa joku nyt jotain positiivista, mikä puoltaisi meidän menestymistä tässä ottelusarjassa. Ilveksellä on lepoetu, laajempi rosteri (Brickleyn vamma vaikutti pahalta) ja maalivahti, joka on nollannut meidät täysin tällä kaudella. Ihan hirveä tilanne käsillä. Tänään he olivat taululla neljä kertaa kovalla onnistumisprosentilla, meillä vähän hiljaisempaa.
Perjantaina on pakko laittaa uusi vaihde silmään tai koko homma menee ihan ylijuoksuksi.
Enää puuttuu tää yks sankari joka on kiinnostunut mun lonkeron juomisesta.
