En unohtanut, korvasin näköjään hänet Vittasmäellä. Nimet sekaisin. Kiitos.
Mäntylä niinkuin muutkin tähtien jaksjat on kyllä ihan katsomossa siinä A katkarapuosastolla.
Kovassa paineessa oli Tappara, mutta se kesti. Leskisen putoamisen jälkeen pakisto oli aika ohkainen.
HIFK on playoff-moodissa. Tappara ei lähtenyt provosointiin mukaan. Rantala ei onnistunut.
Tästä otettiin tärkeät kolme pistettä ihan henkisesti että sarjataulukonkin puolesta.
niin olihan siellä myös se Muulin? suoritus kun vihellyksen jälkeen nostaa kyynerpäänsä ohiluistellessaan Antonin päähän.
Ja pari sekuntia ennen Puhakan huitomisjäähyä IFK pelaaja vetäisee Puhakkaa kyynärpäällä naamaan, jonka puhakka kostaa napauttamalla pohkeille jonka tuomarit sitten näkee.
Katselin pelin Stadin ytimessä, naudan poskea ja artesaanioluita hälyisäasä ravintolassa nautiskellen, joten havainnot eivät ole alkuunkaan tarkkoja. Ehkä huomenna katselen kotimatkan ratoksi pelin uudestaan.
- Melkoinen sietämisvoitto, jota tukee silmähavainnot ja laukaisukartta. HIFK:n areenakammo on tiukassa. Joskus voittoja pitää ottaa tälläkin tavalla ja itse olin budjetoinut tähän pistemenetyksiä. Teki sarjataulukolle oikein hyvää.
- Erinomaisen viikon pelanneelle IFK:lle illan maalivahtipeli jätti paljon mietittävää, sillä se oli luvalla sanoen surkeaa. Itse luulin jo, että Taponen on löytämässä hyvää kevätvirettä, mutta ei. Kaikki paitsi Levtchin maali tulivat kaukaa.
- Seppälän taklauksesta Levtchiin tuntuu riittävän puhetta. Pubin seinältä katseltuna en nähnyt sitä mitenkään pahana. Anton tuli itse vähän epämääräisessä asennossa tilanteeseen. Seppälän peliasento oli normaali, kädet alhaalla, eikä ajanut millään hirmu vauhdilla tilanteeseen. Toki tuollaiset pitäisi kuitata parilla kovalla pommilla, puhtaaati. Toivottavasti ei käynyt pahemmin. Pitää vain olla pää ylhäällä, kun vastustaja pyrkii fyysiseen peliin.
Oli kyllä yks kauden parhaista peleistä katsojan kannalta. Ei oo ehkä ollu pelissä näin paljon tunnetta aiemmin tällä kaudella.
Hifk oli hyvä. Me puolustettiin keskustaa melko hyvin p.l. toisen erän pitkät pyöritykset. Oli tapahtumia. Ei törkeyksiä mutta olen samaa mieltä että päähän se osuma tuli Levtchille. Ei ihan suoraan onneks,
nytkähti vähän sivusuunnassa mutta ei mitään whiplash iskua. Olis pitäny kattoo videolta.
Hifk olis ansainnu pelistä kolme pistettä mutta Helkku ryösti ne meille. Tylyä. Mutta näin nää välillä menee. On menny toisinkinpäin. Lopun jäähyt molemmilta melkosta koomailua. Olisko ollu vähän bensa lopussa. Meiltä ainaki ku yyveessä pelättiin tehä peliä vaikka oli viidellä kolmea vastaan.
Edit. Pakko tykätä Komarovista. On se vähän hullu mutta hyvällä tavalla. Ei pelkää mennä tilanteisiin. Siin Levtchi jälkipuinneissa ku Witkowski tökki jotain nii hyökkäs hullun vauhdilla itteesä reilusti isompaa päin. Lukekin näytti vähän hämmentyneeltä.
Toinen tilanne, Levtchin maali, kolas oman pakin, ittensä ja Taposen verkkoon tötteröks.
Ja käviköhän Lehterä viimeseen viiteen minuuttiin vaihdossa kertaakaan. Otti kaikki alotukset. Yyveet, aaveet kaikki. Jos jonkun mielestä Levtchi on liigan paras pelaaja niin mä.sanon että ei ihan.
Pari tilastonostoa.
- Vaikka miehiä puuttuu, kaikki Tapparan hyökkääjät alle 19 minuuttia, kärjessä Liedes. Kolmantena Tanus, joka on hyvä merkki.
- Vastaavasti IFK:lla kolme hyökkääjää yli 20 minuuttia ja Pakarinen 24min.
- Pakkeja jouduttiin kuormittamaan ja peliaikakunkku oli Juolevi 25 min. Niinikään hyvä signaali.
- Tapparan paras aloittaja oli yllättäin Keskinen 66%. Kaikki muut jäivät alle viiden kymmenen.
- Somppi 0+2 ja +2.
- Heljangon T% päälle 92 vaikka kolme meni. Kertoo pelin luonteesta.
Edelleen tuosta Tapparan karvauspelaamisesta puuttuu rytmit. Nyt se on enemmän sellaista näennäistä paineistamista, joka on kohtuu helppo pelata pois.
Ei saisi mutuilla vielä tulevaa mutta sen verran toivon pahaa rakkaalle naapurille että he voisivat koittaa stadilaisten kanssa tämän kevään karkeloissa.
Johan oli matsi.
Tappara: peli alkaa aukeamaan
HIFK: brändi-kiekon paluu.
Intesiteetti oli alusta asti kova, mutta pelin karatessa kotijoukkueelle tuloksellisesti, IFK keskittyi hutkimaan sinne, tänne ja tonne. Valitettavasti dumarit päästi muutaman kyseenalaisen tilanteen läpi sormien. Tapparalla kesti kuitenkin kasetti ja jänne.
Tappara on tällä hetkellä todella raikas. Peli näyttää kerta toisensa jälkeen hieman paremmalta ajoituksineen ja ajatuksineen. Paikkoja oli päästä vaikka 4 maalia karkuun, mutta tänään mentiin näin ja mielenkiinto säilyi loppuun asti.
Niille jotka olisivat halunneet Witkowskin rankaisevan IFK:ta vastaan, että tällä hetkellä se voitto kirpaisi IFK:ta eniten.
Pakkeja sivussa ja vastuuta tuli - johtoasema. Katsellaan sitten, kun panokset/ tilanne on eri. On ristiriitaista jos halutaan pelaajia väkisin hippasille, mutta puhutaan silti rs-voiton tärkeydestä. Onneksi Luke itse on joukkueen eteen pelaava fiksu mies.
Muutama oma nosto:
- ei ole sattumaa, että YV paranee samaan aikaan, kun jalka kevenee. Tämä osittain johtuu syöttöjen laadun paranemisesta, mutta samalla paremmasta kiekottomasta liikkeestä
- Tappara on edelleen fyysinen, vaikka fanit toisinaan antaa rapaa kun poliisit puuttuu/ isot pelaajat. Kovuutta on monenlaista ja Tapparalla se on peliä edistävää.
- näillä näytöillä rs-voitto on kahden kauppa ja meillä on siihen vielä ohkaisen ohkaiset mahkut
- on se kumma, että meidän kädettömät ja jalattomat sentterit erottuu kentältä jopa IFK:n vastaavien tähtisenttereidenntasoisesti. Eihän tämän pitäisi olla mahdollistakaan?
- isoja harppauksia pelissä ja vastuun ottamista: Juolevi, Ekberg, Witkowski.
- Somppi: vitsit että negasta huolimatta tekee pinnoja ja paljon tärkeitä pieniä juttuja oikein. Eikä todella lintsaa puolustuspelistä.
- Babtistella riittää faneissa nyt selkääntaputtelijoita, mutta nyt kaappeja on tullut hänenKIN kovan ja fyysisen duunin päälle. Tänään kun katsoin häntä, muistin kuinka ärsyttävä hän oli Ilveksessä. Nyt ärsytys on ihastusta.
- Ei ole Tapparan tehokkuus sattumaa. Kun kelailette videoita kotonanne, huomaatte että valtaosa maaleista on ihan tekemällä tehty.
- AV-pelistä meinas tänään tulla itelle pieni touhutippa. Varsinkin 6-4 AV lopussa oli mahtavaa pl. muutama väsyneen miehen epäonninen purku
- Camper on herännyt, hänkin tekee aika paljon hommia alaspäin ja on todella fiksu pelaaja kiekon kanssa. Kaksinkamppiluissa on yllättävän jämäkkä suojamaan kiekkoa tällä hetkellä.
Isossa kuvassa ihmettelen edelleen, kuinka hyvin meidän prosessi on toistaiseksi edennyt porukalta, joka ei tunnu edes faneille kelpaavan.
Mielestäni kauden kovin voitto tähän mennessä. Kovassa vireessä oleva HIFK, omista pakkeja poissa, tuomarit antoi siimaa, mutta silti kairattiin vain voitto. Lopun sekoilu HIFKiltä menee ihan komiikka-osastolle.
Lehterä on aina kiva nähdä, ja hienoa myös huomata arvostus jättää maali tuulettamatta. Heljanko alkaa oleen kevät-moodissa ja pelissä taas alkaa näkyä positiivisia merkkejä. Viimeisestä kahdeksasta seitsemän voittoa on kyllä taas syksyn mukaista tahtia.
Ylemmästä viestistä ottaisin tuon runkosarjan voiton kahden kaupan ja Tapparan ohkaisen mahdollisuuden siihen - kyllä, se on tällä hetkellä täysin Tamperelaisten kahden kauppa, mutta mielestäni Tapparalla ei ole mikään ohkainen sauma siihen, vaan nimenomaan avaimet on täysin Tapparan hallussa. Kolme peliä vähemmän pelattuna, mutta vain piste perässä.
Eilisessä pelissä eka erä oli Tapparalta loistavaa peliä. Siinä ei roiskittu kiekkoa vaan pois omalta alueelta, kuten edellisessä pelissä ”Suomen Betlehemissä”. Nyt ekassa erässä nähtiin kauniita rintamahyökkäyslähtöjä eikä kiekollinen hyökkääjä jäänyt yksinään hyökkäysalueella arpomaan, että mitäs tässä pitäisikään viritellä.
Granathin ja Levtchin maalit olivat todella kauniita sommitelmia ja peli oli ekan erän osalta Tapparan kontrollissa huolimatta IFK:n prässistä ja muutamasta pyörityksestä. Granathin maalissa rintamahyökkäys suoritettiin vaihtamalla kiekolla samalla kun keskialuetta lähdettiin ylittämään. Konnalta huikea viivytys, jolla aukesi Granathille tasku tulla seuraavasta aallosta. Levtchin maalissa viivytyksen suoritti Baptiste, joka pelasi hyvää ja energistä peliä muutenkin.
Puolustusalueen puolustamisen osalta pari nukahdusta toisessa ja kolmannessa IFK:n maalissa. Kun pakki ja hyökkääjä tuplaavat kulmaan/laitaan kiekollista, seuraavat muut enemmän katseella sinne nousevan kiekottoman vastustajan toimintaa. Siinä ei ”palomiesroolitus” toimi, kun haetaan viereltä miehiä, että kuka sinne ny joutaisi mennä. Näistä on viime aikoina heilahtanut usein oman pään verkko. Vesalaisen maalissa näkyi tämä seikka parhaiten.
Muutoin puolustuspelaaminen oli ryhdikästä ja AV suorastaan ilmiömäisen taistelun avulla ansaitsi lopulta tuuriakin tekemiseensä eikä tuomaritarjonta osunut tässä kohtaa tulostaulua muuttavaksi seikaksi.
IFK pelasi nerokkaasti, sallitun linjan mukaisesti, kiekottomia blokaten. Muutenkin IFK näytti vahvalta ja haistoi veren, kun Tapparalta pakkeja sivussa ja Leskinenkin tippui pois. Karvaus oli ahnasta ja taklaukset vietiin loppuun asti ja välillä minuutin jähyn arvoisesti ylikin.
Levtchiin ja Ekbergiin kohdistuneet taklaukset jäivät pilli taskussa viheltämättä ja sen jälkeen, kun Rantala kaivoi pilliä taskustaan huokui valtava paniikki katsomoon asti ja ratkaisut muuttivat linjaa täysin. Tapparan pelaajille pitää näemmä painottaa sitä, että säännöt muuttuvat ”loukkaantumisesta”, koska isompi rangaistus annetaan aina jos pelaaja loukkaantuu. Eli jäälle pitäisi jäädä makaamaan, jotta peli katkaistaisiin ja linjatuomarit voisivat käydä tilanteen päätuomareille läpi.
Hyvä kirjoitus, mutta yhdestä asiasta olen erimieltä.
Hienoa ettei pelaajat jää kalastelemaan häähyjä jäähän makaamalla. Se ei kuulu Tapparaan, enkä muutenkaan hyväksyisi sitä.
Hyvä pointti ja olemme samaa mieltä asiasta. Kirjoitin sarkastisesti tuon jäöhän makaamisen kulttuurin. Sillä tulee penalttia varmasti.
Grönborghan sanoi yhdessä pressissä “sanon aina pelaajille kun kova taklaus tulee että nouskaa ylös ja jatkakaa taistelua. Ehkä minun ei kannattaisi”
Hyvä kenraali playoffkevääseen.
- taisteluilme
- av
- yv:n kehittyminen
- Heljanko
- Luken arvon kasvaminen
- onnistumiset poistavat apinoita
- vihdoinkin aikalisä kriittisellä hetkellä
- fanit
- yleisön herääminen
kalustovaurioiden lisääntyminen
Onneksi Levtchin taklaaminen ei ratkaissu peliä. Lähellä oli, kun tuli se maali sen tilanteen jälkihöyryissä ja olis ollu suoranainen oikeusmurha, jos siihen olis vielä menny kolme pistettä. Sentään vähä balsamia toi, että Tappara vei kaikki kolme pistettä, mutta väärinhän se meni silti. On toi IFK:n Areena-saldo kyllä uskomaton.
Joo kun päättyi näin niin nähdään hyviä asioita, mut totuuden nimessä näillä statseilla ja pelillä vastustaja kyllä voittaa vähintään neljä peliä seitsemästä. Oltiin niin perässä kuin vaan voi olla.
Johtuen tietysti muutamasta poissaolosta jne…
Mut olihan toi (kun selvittiin) varmasti ihan karvoja kasvattava esitys.