Ylen mukaan Kohosen tilastoja - kyllä meillä on hyvä kakkosveskari:
Paavo Kohonen torjui Tapparan maalilla kauden kolmannen nollapelinsä sunnuntaina.
21-vuotias Paavo Kohonen on torjunut tällä liigakaudella kahdeksassa ottelussa, joista seitsemän Tappara on voittanut
Hyvin ennustettu. Vielä kun olisit maininnut, että nahkeassa pelissä ero kaivetaan erikoistilanteissa. Laukaisukarttakin (eli xG) sen vahvistaa, että varsin heikkotasoista peliä nähtiin puolin ja toisin.
Suosittelen katselemaan pelejä eri puolilta Areenaa, jos suinkin on mahdollista. Intensiteetti välittyy parhaiten pitkien sivujen alakatsomoihin. Parvelta näkee viisikoiden jääshakin. Mutta tänään olinkin perhelipuilla alakatsomon vieraspäädyssä, eli pääsin katselemaan lähektä kaksi erää Tapparan oman alueen toimintaa.
Tällaista kaikkea jäi mieleen. Heikko peli, tärkeät 3 pinnaa.
No joo, luulin että tehdään joku räkämaali ja loput tyhjiin, mutta ehkä mielummin näin päin.
Muistiin:
Suhonen ja Tuulola saivat laastarit naamaan…
(Kuvat maksumuurin takana)
Tuulola putosi toisessa erässä hetkeksi aikaa paikattavaksi saatuaan kiekosta osumaa kasvoihinsa. Pelin jälkeen puolustajan leukaa koristi laastari.
Suhosella teippiä oli puolestaan nenän pielessä. Puolustajaa taklattiin selästä avauserässä, ja hän löi päänsä pleksiin.
”Se oli sellainen tervetulo tänne”, Suhonen naureskeli pelin jälkeen.
Knoppitietona vielä jos joku saa Suhosen tämän pelin Gameworn -paidan… ei ole ihan normi pelipaita:
Nopean aikataulun vuoksi Suhonen pelasi poikkeuksellisesti fanipaidalla, johon oli painettu hänen nimensä ja numeronsa.
Perinteiseen pelipaitaan suurimpana erona olivat puuttuvat brodeeraukset. Esimerkiksi logo ei ollut yhtä paksu kuin oikeassa pelipaidassa.
”Hyvin pärjäsin tuollakin”, Suhonen sanoi ja kertoi taustaryhmän pahoitelleen jo valmiiksi puuttuvia brodeerauksia.
HPK-ottelu oli jatkumoa perjantaiselle Ilves-pelille. Jotain positiivistakin on syytä kaivaa, niin olkoon se JQ:n ja Tanuksen onnistumiset ylivoimalla, Kohosen otteet maalilla ja paikoittain jo ihan kohtalaisesti sujunut peli. Omaan silmään myös posia JQ:n polkeminen omiin ja kova takapaine HPK-hyökkääjiin, tällä blokattiin ainakin pari kohtalaisen vaarallista hyökkäystä.
Meillä on ihan pirun kova rosteri ja todella tulivoimainen hyökkäyskalusto, kun vaan saataisiin niitä tehoja irti. Viime pelien suoritus ollut tasaisen heikkoa ja jälkipelihaastattelussa Juujärvi totesi asian olevan myös henkisellä puolella. 5-5-pelissä ei oikein toimiteta mitään, rytmitys pielessä, pyöritään kulmissa, ei pystytä murtautumaan suoriin hyökkäyksiin tai rakentamaan kulmista peliä maalille. Kulmapelejä myös hävitään ainakin silmätestillä mielestäni aiempaa enemmän.
Kaikilla on vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa tuntuu olevan kakkoskentällä. Halloran turhautuu ja jäähyilee hyökkäyspäässä, kun maaleja ei synny. Onko pelitapaan tehty jotain muutoksia vai miten on kadotettu synergiat näin täysin? Herrat ovat kuitenkin pelailleet jo jonkin aikaa yhdessä. Tämä on kuitenkin kenttä, jolta odotetaan tulosta jatkuvasti. Nelosessa pelanneet Mustonen ja Granath niin ikään kadonneet täysin kuvasta. Hetkeäkään en kuitenkaan epäile, etteikö juna palaa raiteilleen, mutta toivokaamme tämän tapahtuvan mahdollisimman pikaisesti.
Jos ajatellaan, että meillä on kahdella ylivoimalla maalipyssyt Tanus ja JQ ym. pelintekijät, kolme kentällistä “tulosyksikköä” ja voittava maalivahtikaksikko, niin ei tässä ongelmaa pitäisi olla. Mutta sitten kun kaikki kolme yksikköä sakkaa ja mitään yllätyskortteja ei löydy hihasta, niin tilanne on nykyisen kaltainen. Sanon tämän siitäkin huolimatta, että omaa peliä pakottamalla kyettiin tästä voitto ottamaan.
Eteenpäin.
Juuri näinhän se välillä menee pitkässä 60 ottelun runkosarjassa, että toisinaan voittoja pitää napsia parin kärkiyksilöksi kaavaillun pelaajan voimin ja loistavalla maalivahtipelillä, vaikka kokonaisuus ei siinä hetkessä olekaan parasta A-luokkaa. Näin ainakin siis siinä tapauksessa, jos halutaan taistella runkosarjan voitosta.
Eilen Tanus ja JQ näyttivät henkilökohtaista osaamistaan ja painoivat maalit paikoista, joista kuka tahana möttönen ei olisi kiekkoa laittanut ylähyllylle. Se riitti ja jätti 3 pistettä Tampereelle - tietenkin muistaen myös Kohosen erinomaiset otteet.
Tällä viikolla on sitten taas uusi mahdollisuus terävöittää tekemistä koko kollektiivin voimin - ja sitä todella tarvitaan ainakin, jos CHL:ää halutaan lisää pelata.