Kelvollinen peli Tapparalta. Kaikkia eriä hallittiin, joskin maalinteon nälkä ei ollut riittävällä tasolla kahdessa ensimmäisessä. Muutamia hyviä paikkoja oli, mutta huippupaikkoja ei kovin montaa. Tuohimaa oli hyvä ja toisaalta turhan useat vedot osuivat logoon tai seinille. Rantakarilla ja Kemmulla oli omat hankaluutensa omissa, mutta SaiPa ei niistä iskenyt.
Kolmannessa erässä oli sitten nautittavaa peliä, siinä annettiin myrskyvaroitus vastustajille. Peli pyöri jatkuvasti SaiPan päädyssä. Kovin montaa kertaa tuollaista ei ole tällä kaudella nähty, mutta mukava nähdä välillä, että kyllä se siellä on. Toki tuollaista ei usein edes tarvita, kun otteluita johdetaan. Nyt siihen oli paikka, kun erään tultiin tappioasemassa ja (ainakin) viiden nollaerän jälkeen.
Kolme pistettä “olisi pitänyt” ottaa, mutta kyllä tämä lopetuskin kelpasi. Kolmas erä ja jatkoaika olivat oikein viihdyttävää kiekkoa.
Jere Karjalainen jatkaa edelleen Tapparan kuumimpana pelaajana. Voittomaali, 1+1 ja pelistä näkee muutenkin, että itseluottamus on kunnossa. Uskaltaa pitää kiekkoa ja kamppailee ahnaasti, kuten aiemminkin.
Tässä pelissä oli ihan terhakka alku, jota seurasi pitkä ja puuduttava keskivaihe, mutta lopussa löytyi jostain tiikerin silmää ja voitto rutistettiin pitkällä kaavalla.
Oli paikkoja, mutta ei käynyt tuuri.
Tämä teema on toistunut syyskaudella liian paljon - tai liian paljon ollakseen tuuria. Toki on selvää, että vastustajat ovat tuplamestaria vastaan järjestään hyvin latautuneita ja ryöstömielellä. Silti mietityttää, että tuossa hyökkäyspelissä on jotain joka tekee siitä “helpon” puolustaa. Ne lukuisat laukaukset ja paikat eivät kuitenkaan tänäänkään olleet sellaisia tuhannen taalan paikkoja, joista tulee varmahkosti maali. Aina on jotain häirintää, tai paikka ei muuten tule niin yllättäin, että maalivahtiki olisi pelistä ulkona. Tai viimeistään homman pilaa epätarkka laukaus. Miksi? Sitä en osaa sanoa.
Toisaalta tämän tehokkuuden keskellä on sitten Jere Karjalainen, joka osuu, osuu ja osuu. Mutta se on juurikin Ojamäki - Rauhala - Karjalainen joka luo parhaat paikat, myös ne joista ei tule maalia. Voittaa 1vs1 taisteluita ja löytää niiden jälkeen vapaan miehen. Muiden ketjujen peli melkeinpä vaatii vastustajalta räikemmän puolustusvirheen, että verkko heilahtaa.
Hyvissä kyttäysasemissa kuitenkin ollaan ja unelma elää. Ero Kärppiin kapeni tänään kahdella pisteellä ja oma PPG nousi. Jäämme odottamaan mitä kevätkausi tuo tuollessaan.
Ihan hyvä peli Tapparalta. Paikoin todella vahvaa pelaamista. SaiPa puolusti omaa maaliaan sen minkä pystyi. Sellaisia pienestä kiinni -paikkoja Tapparalla oli paljon ja kiekko pyöri SaiPan maalilla.
SaiPan valmennus huusi pitkään kolmannessa erässä tuomareille ja sai sitten palkinnon. No, varmaan ihan aiheellisia jäähyjä. Tuosta sitten ylivoimamaali, vaikka erä oli täysin Tapparan.
Karjalainen on huimassa vedossa - kuten koko tuo ketju.
Semmonen peli tänään… kovasti pyöritettiin ja kerettiin poikkeuksetta ensimmäisenä vastustajan kulmiin. Ensimmäinen erä oli mustaa huumoria, yhdeksäntoista minuuttia pyöritystä josta palkkiona vastustajalle maali.
Muista ketjuista ei löydy samanlaista räjähtävyyttä, mitä Karjalaiselta ja Rauhalalta on nähty. Toivottavasti sitä kevättä kohti alkaa näkymään. Veikkaan kyllä, että Järvisten ketjut ovat keväällä kovia, siellä on enemmän tuollaista massan hitautta. Nurmen selässä roikkuva raumalainen ei tunnu samalla lailla kuin Karjalaisen selässä.
Toki on niinkin, että tällaisia pelkästään omaa maalinedustaa sumputtavia vastustajia ei pudotuspeleissä samassa määrin nähdä. Pakko peliä on avata enemmän, kun haetaan voittoja eikä sääntötasapelejä.
Mielestäni kuitenkin tänään luotiin riittävä määrä paikkoja. Maalejakin tehtiin varsinaisella kaksi, mikä ei sitten loppuviimein ole mitenkään poikkeuksellisen vähän. Jollain toisella kertaa olisi mennyt kuusi.
Kaks aika puhtaasti hävittyä oman pään alotusta ja molemmista alle 10 sekkaa ja kiekko omissa. (kyllä vähintään tasuri pitäs pystyä raapiin näistä). Otso laitetaan ilmanmuuta pelaan yvtä, koska ekassa erässä ampu kaks kertaa plekseihin kerran päin ekaa ukkoo ja kerran löi ohi kiekosta. Ei ollu eilen Otson päivä, mun puolesta olis saanu penkittää ekan erän jälkeen. Kovasti sai vastustajan veskari torjuntoja, vaikka tuntu että joka kolmas hyökkäys päättyy ilman laukausta. Paljon oli myös tilanteita että kiekko ajautu astustajan maalin eteen, mutta se laukaus jäi puuttumaan. Toki tilastoihin niitä oli siitäkin huolimatta saatu aika läjä. Toki jossain kohtaa totesin myös että tuohimaan ei tarvii tehdä muuta kun pudottaa polvilleen, niin kyllä meidän pojat ne vedot onnistuu suuntaan logoon tai suoraan hanskaan. Muutamaa sekuntia ennen Karjalaisen maalia sanoin että tollain pitäs miehen olla maskissa koko ajan kun kiekko on pakilla viivassa ja yvtä pyöritetään. Tiivistettynä laadukkaampia vetoja, parempi maskipelaaminen, tarkkuutta oman pään alotuksiin ettei tehdä tästä enään ainakaan helpompaa vastustajalle.
Kuitenkin Tapparalla on nyt ollut viime pelissä jopa mukavoitumista näkyvissä. Kaksi ekaa erää pyöritetään kyllä, mutta näennäisesti. Ei siellä mitään huippupaikkoja ollut, kun jätkät ei pelaa kohti maalia eikä pelata kiekkoa maalille. Pelataan turvallisilla alueilla ja tyydytään siihen, että kiekko on meillä.
Kolmannessa erässä saatiin mukaan vähän tunnettakin ja yllättäen sitten saatiin myös maaleja. SaiPa ei varmasti sytytä joukkuetta kuten se ei sytyttänyt fanejakaan. Kaksi erää näennäistä pyöritystä ja kolmannessa oli pakko yrittää jotain. Kolme ketjua on kasassa, mutta neljäs sylinteri ei toimi.
Ekassa erässä molemmilla hurja tempo ja Saipa alkoi hyytymään ekan vartin jälkeen. Tappara piti samaa tempoa yllä ja Saipan liike hidastui enempi ja enempi.
Ojamäki-Rauhala-Karjalainen liike luistimella niin ylivertaista että peli näyttää sujuvalta, no syötöt ei aina putoa kohilleen, jolloin vast.otot vaikeita, mutta sekin paikkaantuu erittäin hyvällä liikkeellä. Tapparan paras kenttä.
Eniten kusessa oli Isompi Järvinen-Luoto-Nurmi ja juurikin liikenopeuden vajaaksi jäämisestä johtuen. Eikä ymmärrä, miksi sitten ei esim. isompi Järvinen kiekottomana aja kiloja vastustajan syliin puolustuksessa esim. keskialueella, jolloin pysähtyy vastustajan hyökkäys ja kiekon kulku, kuitenkin kaksi metrinen roikale tämä isompi Järvinen. Luodon liikkumine toki on hyvää.
Saipa käytti hyvin silloin harvoin kun hyökkäsi toista ja kolmatta aaltoa hyväksi hyökkäyksissä, ehkä Tapparankin pitäisi yrittää tehdä samoin.
Kolme pistettä olisi ollut täysin napattavissa. Yllä esitetty oikein hyviä pointteja; vielä on rutkasti pieniä nyansseja joita parantaa kevättä kohti, mutta olipa muuten varsin viihdyttävä peli. Jos vaikkapa vertaa viikonlopun Suomi-Venäjä peliin, niin oli mielestäni kivaa katseltavaa. Vähän terävyyttä (Peltola, Jasu) ja tuuria (Ojamäki) maalintekoon niin olisi päättynyt aivan eri lukemiin. Erityismaininta Ojamäki-Rauhala-Karjalainen -ketjulle, hienosti toimii kolmikon yhteispeli. Summa summarum; hyvillä mielin joulutauolle.
