Ottaa oman aikaisansa, että ymmärretään tekoälyn olen työkalu, ei työntekijä.
Ammatilainen on tunnettu sen laadukkaista työkaluistaan.
1 tykkäys
Näin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella:
Tekstinkäsittelijöiden tarve on vähentynyt tekoälyratkaisujen vuoksi. Hyvinvointialue irtisanoo yhteensä 23 tekstinkäsittelijää.
Ismo Rautiainen kuitenkin vakuuttelee, ettei tekoäly täysin korvaa ihmistä.
– Suoraan sitä kaikkea ihmisen tekemää työtä ei siirretä tekoälyn tehtäväksi. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että tekoälyä käytetään sillä tavalla, ettei virheitä pääse syntymään. Alamme on sellainen, jossa ei ole mahdollisuutta tehdä virheitä.
Rautiainen myöntää, että tekstinkäsittelijöiden osaaminen ja koulutus on erityistä, eikä irtisanottaville työntekijöille ole helppo löytää uusia työtehtäviä lisäkoulutuksesta huolimatta.
Kunnioitan lähtökohtaisesti kaikkia rehellistä työtä tekeviä. Se, että minä en tiedä tai tiennyt lähes 30 vuoden yksityisellä yrityselämässä toimineena tällaisen ammatin olemassaoloa, ei tietenkään tee ammatista turhaa.
Jos tekstinkäsittelijöiden koulutuskin on erityistä, sen täytyy olla myös keskistynyttä ja suunnattu johonkin erityisosaamiseen, mitä minä en tiedä, ja mikä edelleenkään ei tee siitä turhaa.
90-luvulla suoritin ATK-kurssin, jossa opastettiin resurssihallinnan perusteisiin ja ‘lerppu’-levylle tiedostojen talletaminen. Tekstinkäsittelykurssin suorittaneita kehotettiin joka kerta ohi kulkiessa työkaverin työpisteen, jossa oli kirjoituskone, jos nyt ei suoraan pilkata, niin ainakin pudistelemaan päätään ja huokaista syvään.
ATK-kurssi antoi eväät tekstinkäsittely taitojen käyttämiseen töissä, jonka eteen vaaditaan usean vuoden opiskelua korkeakoulussa. Se oli myös meriitti esimerkiksi ansioluettelossa.
Ammattia se ei siitä tehnyt.
3 tykkäystä
Kirjoittavat puhtaaksi mm. lääkärien saneluja, näin olen ymmärtänyt. Mikäli sanelussa jotain epäselvää, lääkärillä vaikka hikka tai kurkku kipeä, niin jollain kikka kolmosella kysyvät sanelijalta selvennystä. Millä tavalla tekoäly siitä huonosti lausutusta sanasta hommaa selvyyden - en tiedä. Virheitähän ei uutisen mukaan tule tapahtumaan.
1 tykkäys
Tekoäly on kyllä jo nykyään jäätävää.. Pystyn jo ihan itse tekemään parempia musiikkibiisejä, mistä itse tykkäsin 80/90 luvuilla ja oli maailman hittejä(valita omat suosikki äänet joka biisiin jne) Jopa pelottavaa. Mutta samalla hienoa. Voi luoda omat suosikki lenkkimusa biisit just semmoiseksi kuin olisi halunnut ne ennen olevan.
1 tykkäys
Minun Wordini on tuottanut kirjoitusta puheesta vuosia samoin kuin PowerPoint kääntänyt kieltä reaaliajassa. No, jokin tekoälyn kielimalli siellä taustalla tietenkin on ollut.
Toki on totta, ettei terveyskeskuslääkärinkään aika mahdottomuuksiin riitä, kun on jopa puolen tusinan asiakasvyöryn lähes päivittäin.
1 tykkäys
Virheetöntä tuskin on mikään ihmisen tekemäkään, mutta sehän noissa tekoälyratkaisuissa yleensä on, että kuinka suuri virhemarginaali voidaan sallia.
Termistä “tekoäly” en muuten itse pidä lainkaan, koska se luo kuvaa että siellä olisi jotain ihmisluontoista älyä taustalla, vaikka oikeastihan mallit perustuu aika pitkälti siihen että mikä sana seuraa todennäköisemmin edellistä sanaa. Ihan hyviä tuloksia toki nykymalleilla saa, mutta ei niistä vielä ihmisen omaa älyä ole korvaamaan.
2 tykkäystä
Muuta valokuva henkilöstä näyttämään Stiga-pöytälätkäpelin muoviselta pelaajalta. Pelaajalla on Suomen Leijonien valkoinen peliasu, jossa on näkyvästi sininen Leijona-logo rinnassa. Pelaajalla on valkoinen jääkiekkokypärä. Hahmon tyyli on lelumainen ja yksityiskohdat muistuttavat Stiga-pöytälätkän pelaajia (yksinkertaistetut kasvot, kiiltävä muovinen pinta, staattinen asento). Tausta täysi jääkiekkoareena
Promt
Hieno kuva tulee noilla spekseillä
Juurikin näin. Joskus kuullut sanonnan että timpurin virheen peittää lista ja lääkärin virheen hauturi.
Helsingissä käsittääkseni siis suurin osa lääkärien saneluista puhtaaksikirjoittaa puheentunnistus ohjelma, virheiden määrästä ei varmasti tule ulkopuolelle mitään tietoa, olkoon se määrä mikä hyvänsä.
2 tykkäystä
Itselläni tekoälyn käyttö työssäni perustuu tähän toiminnallisuuteen. Oman ammmatillisen kirjallisuuden koonti ja käännökset sujuu koneelta nopeammin. Tuhat sivuisesta standardista analyysi on minulle nopeampi lukea ja tarkistaa se, kun sen lataa liitteksi tekoälylle, kuin itse suhteellisen hitaana kirjoittana tehdä se itse.
Lähdemateriaalin viitaukset helpottavat tarkastusta. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten standardien eroavaisuuksien vertaukset globaalissa työympäristössä punaniskojen kanssa helpottuu.
1 tykkäys
Tämä on niitä tekoälyn hyviä käyttötarkoituksia. Vähän vastaaviin tulee itsekin käytettyä. Ihan käyttökelpoista on kun muistaa lähteet pyytää ja osaa itse analysoida vastauksen oikeellisuutta. Käännökset tosiaan toinen hyvä puoli, kun ei englantia äidinkielenään puhu, niin tuolla saa nopeasti tarkistettua esimerkiksi viestin sävyä haluttuun suuntaan.
Ja tässäkin lainauksessa oli se avainsana “tarkistaa”, eli ei luota sokeasti siihen mitä se AI antaa. Sillä pääsee yleensä aika pitkälle.
1 tykkäys
Niin kuin aloitin vastauksen, ‘Lainattua’.
Monasti sohvalla istuessani, esim jääkiekkoa katsellessa tulee palstaa selattua ja läppäri sohvapöydällä edessä. Palstalaiset kirjoituksissaan ihmettelevät, arvuuttelevat tai kysyvät asioita joihon itsekkään en osaa vastata. On kohtuulisen helppoa ja nopeaa kysyä tekoalyn näkemystä asiaan.
Esitin tuotoksen, enkä omaa tietämystäni asiaan. Jo sen kirjoituksen muotoilusta ja asettelustakin näkee, kone siellä taustalla on.
Monasti historiallisiin tai vakiintuneisiin käytäntöihin ei ole täysin oikeaa ja tyhjentävää vastausta, jolloin on hyvä aika ajoin hyödyntää interwebbiä.
Juuri näin.
Suht nopeasti myös jää kiinni tuolla kentällä, jos osaaminen on tekoälyllä opittua.
Tekoäly ja kommunikointi eläinten kanssa - aihetta tutkitaan:
Scientists are using AI to decipher animal communication, creating some ethical conundrums.
Towards the front of the pack—or should I say pod?—is Project CETI, which has used machine learning to analyze more than 8,000 sperm whale “codas”—structured click patterns recorded by the Dominica Sperm Whale Project. Researchers uncovered contextual and combinatorial structures in the whales’ clicks, naming features like “rubato” and “ornamentation” to describe how whales subtly adjust their vocalizations during conversation…
Tekoäly ja valokuvaus puhelimella:
Tekoälyn parantelemat kuvat herättävät kysymyksen siitä, mikä on aito valokuva.
2 tykkäystä
Olen käyttänyt tekoälyä eri asiayhteyksissä laajentaakseni oman tuotoksen (putkinäön) tueksi ja lähdeluettelon kokoon saamisen tukena. Tekstin jäsentelyn saa lisäksi kuin Manulle illalisen.
Aloitin keskustelun CharGPT:n kanssa jääkiekosta, eläketurvasta ja rahastoinnista. Tämän oli voinut kirjoittaa myös johonkin toiseenkin ketjuun.
Tämä ei ole minun tietämykseni asiasta, vaan tyypillinen tapaus tutustua aiheeeseen, mistä tietämykseni on rajallinen. Eikä tämä ole mikään varsinainen tutkimus ja koska tuotos on pitkä, piilotin sen niiden varalta, joita asia ei kiinnosta.
Oma nosto tiivistelmistä (jääkiekkoilija 200k€/kausi; työntekijä 50k€/v):
| Käteen uran aikana | Sijoitusvarallisuus | Eläke | |
|---|---|---|---|
| Jääkiekkoilija (10v) | 1 250 000 € | 1,8 M€ jäljellä rahastossa | Heikko |
| Tavallinen työntekijä ( 40v ) | 1 400 000 € | Ei huomioitu | Vahva |
ChatGPT
Minä:Miten ammatikseen jääkiekkoa pelaava jääkiekkoilijan eläketurva ja mahdollisuus rahastoida osa tuloistaan vertautuu tavalliseen työntekijään, jolla rahastointi mahdollisuutta ei ole?
ChatGPT:
Yhteenveto
| Ominaisuus | Ammattiurheilija | Tavallinen työntekijä |
|---|---|---|
| Eläkejärjestelmä | Epävakaa, usein kesken jäävä | Vahva ja automaattinen |
| Eläkekertymä | Heikko ilman lisäjärjestelyjä | Vahva pitkän työuran myötä |
| Rahastointimahdollisuus | Kyllä – urheilijarahasto, verohyöty | Ei (vain verollinen säästäminen mahdollista) |
| Verosuunnittelun joustavuus | Suuri – ajoitettu nosto | Pieni |
Johtopäätös
Minä:
Jätän pois johtopäätöksen, koska en halua syyllistyvän mahdollisen virheellisen informaation levitykseen. Johtopäätös mahdollisesti sisältyy tosin alla oleviin simulaatioihin, mutta osaavammat niitä halutessaan oikokoot.
ChatGPT:
Jos haluat, voin laskea tai simuloida esimerkkitilanteen, jossa vertaillaan verotusta ja eläkekertymää eri uravaiheissa.
Sinä sanoit: Haluan
ChatGPT:
Oletukset molemmille:
| Tekijä | Jääkiekkoilija | Tavallinen työntekijä |
|---|---|---|
| Vuosipalkka | 200 000 € | 50 000 € |
| Uravuodet | 10 vuotta (20–30 v) | 40 vuotta (25–65 v) |
| Rahastointi | 50 % tuloista rahastoon | Ei mahdollisuutta |
| Keskimääräinen veroprosentti | 45 % ilman rahastoa | 30 % |
| Rahastosta nostetaan 20 000 €/vuosi 35–44-vuotiaana (10 vuotta) | – | |
| Eläkeikä | 65 vuotta | 65 vuotta |
Vaiheittainen vertailu
1. Jääkiekkoilijan tulot ja verot – ilman rahastoa:
-
Vuosipalkka 200 000 € × 10 vuotta = 2 000 000 €
-
Verot 45 % → 900 000 € veroja
-
Käteen jää: 1 100 000 €
-
Eläke: heikko, vain 10 vuoden kertymä
2. Jääkiekkoilija rahastoinnilla:
-
Siirtää 50 % (100 000 €/v) urheilijarahastoon → 1 000 000 € yhteensä
-
Maksaa veroa vain jäljelle jäävästä osuudesta:
-
100 000 €/v verotetaan 45 % → 450 000 €
-
Käteen jää: 550 000 € (10 vuodessa)
-
Nostaa myöhemmin 20 000 €/v × 10 v = 200 000 €
-
Veroprosentti esim. 25 % → 50 000 € veroja
-
Käteen jää: 150 000 €
-
Yhteensä käteen jää 550 000 € + 150 000 € = 700 000 €
-
Verot maksettu yhteensä: 450 000 € + 50 000 € = 500 000 €
→ Säästää veroissa 400 000 € verrattuna ilman rahastoa tilanteeseen!
3. Tavallinen työntekijä:
-
50 000 €/v × 40 vuotta = 2 000 000 € kokonaistulo
-
Verot 30 % → 600 000 €
-
Käteen jää: 1 400 000 €
-
Eläke: vahva ja pitkä (40 vuoden karttuma)
Yhteenveto (verojen jälkeen käteen jäänyt raha):
| Henkilö | Käteen jäänyt | Eläketurva |
|---|---|---|
| Jääkiekkoilija (ilman rahastoa) | 1 100 000 € | Heikko |
| Jääkiekkoilija (rahastoinnilla) | 1 250 000 € | Heikko |
| Tavallinen työntekijä | 1 400 000 € | Vahva |
Johtopäätökset:
-
Rahastointi parantaa selvästi jääkiekkoilijan nettohyötyä ja pienentää veroja, mutta ei korvaa eläketurvaa.
-
Tavallinen työntekijä saa enemmän käteen pitkällä aikavälillä ja turvallisen eläkkeen.
-
Urheilijan kannattaa ehdottomasti hyödyntää rahastoa ja harkita sijoittamista tai lisäeläkesäästämistä eläketurvan vahvistamiseksi.
Haluatko vielä yksityiskohtaisemman laskelman esim. sijoitustuotoilla tai tarkemmalla veroprosentilla?
Sinä sanoit: Haluan
Tässä ovat tarkennetun simulaation tulokset:
Ammattiurheilija (rahastointi + sijoitustuotto 5 %):
-
Kokonaistulot uran aikana: 2 000 000 €
-
Rahastoon siirretty yhteensä: 1 000 000 €
-
Rahaston tuotto ja nosto:
-
Käteen jäi rahastosta: 700 000 €
-
Jäljelle jäävä rahasto nostojen jälkeen: n. 1,8 miljoonaa €
-
Maksetut verot nostoista: 50 000 €
-
Käteen jäi uran aikana (ei-rahastoitu osa): 550 000 €
-
Kokonaisnettotulo urheilijalle: 1 250 000 €
-
Lisäksi hänellä on 1,8 M€ edelleen sijoitettuna rahastoon.
Tavallinen työntekijä:
-
Kokonaistulot 40 vuodessa: 2 000 000 €
-
Verot: 600 000 €
-
Käteen jää: 1 400 000 €
-
Ei sijoitustuottoja huomioitu (konservatiivinen skenaario)
Johtopäätös
| Käteen uran aikana | Sijoitusvarallisuus | Eläke | |
|---|---|---|---|
| Jääkiekkoilija | 1 250 000 € | 1,8 M€ jäljellä rahastossa | Heikko |
| Tavallinen työntekijä | 1 400 000 € | Ei huomioitu | Vahva |
-
Urheilijalla on verohyöty + suuri sijoitusvarallisuus, jos hän ei nosta kaikkea heti.
-
Tavallinen työntekijä saa enemmän tasaisesti ja vakaasti, mutta ei voi hyödyntää vastaavaa verosuunnittelua.
Jos urheilija sijoittaa rahaston jäännöksen viisaasti, hän voi päästä jopa eläkettä vastaavaan kassavirtaan – mutta siihen sisältyy aina riski ja vaatii talousosaamista tai neuvontaa.
Haluatko seuraavaksi simuloida esim. eläketuloja tai rahaston elinikäistä nostamista (esim. 30 000 €/v eläkeiästä alkaen)?
Sinä sanoit:
Miten määritetään, milloin olet ammattiurheilija?
ChatGPT sanoi:
Erittäin hyvä ja tärkeä kysymys – etenkin verotuksen ja eläketurvan näkökulmasta. Suomessa ei ole yhtä tarkkaa yksiselitteistä lakisääteistä määritelmää “ammattiurheilijalle”, mutta useat viranomaiset (Verohallinto, Eläketurvakeskus, Kela) soveltavat omaa linjaustaan. Tässä olennaisimmat periaatteet:
Verotuksessa: milloin olet ammattiurheilija?
Verohallinnon mukaan henkilö katsotaan ammattiurheilijaksi, jos hän saa urheilutoiminnasta merkittäviä tuloja, ja urheilu on hänen pääasiallinen tai merkittävä elinkeinonsa.
Olet ammattiurheilija, jos:
-
Saat palkkaa tai palkkiota seurasta tai sponsorilta.
-
Sinulla on kirjallinen pelaajasopimus (esim. jääkiekossa).
-
Tulot ovat merkittäviä verrattuna muihin tuloihisi.
-
Urheilu vie suuren osan ajastasi (ammattimainen harjoittelu, ottelut, leirit).
-
Elät urheilutuloillasi tai se on pääasiallinen tulonlähteesi.
Et ole ammattiurheilija, jos:
-
Pelaat vain harrastetasolla tai satunnaisesti.
-
Saat vain kulukorvauksia tai pieniä palkkioita.
-
Sinulla on päätyö muualla ja urheilu on selvästi sivutoimista.
Eläketurvassa: milloin TyEL/urheilijasopimus astuu voimaan?
Eläketurvakeskus tulkitsee pelaajan olevan ammattiurheilija, jos:
-
Pelaaja on työsuhteessa seuraan ja saa palkkaa.
-
Työskentely on ansaintatarkoituksessa ja jatkuvaa.
-
Tällöin työnantajan (esim. seura) on maksettava TyEL-maksut.
Joissain tapauksissa urheilija voidaan vakuuttaa MYEL:n kautta (harvinaista, lähinnä yksityisten lajien kohdalla).
Urheilijarahaston käyttöoikeus – kenellä on?
Tuloverolain 116a § mukaan:
“Urheilijalla on oikeus siirtää verotettavaa tuloaan urheilijarahastoon, jos tulot ovat syntyneet urheilutoiminnasta, ja niiden määrä on vähintään 10 000 € verovuonna.”
Käytännössä:
-
Olet urheilijarahastokelpoinen, jos saat vähintään 10 000 € vuodessa urheilusta, ja nämä tulot ovat peräisin:
-
Pelaajasopimuksesta
-
Sponsorituloista
-
Palkkioista
-
Palkasta tai apurahoista urheiluun liittyen
Esimerkkejä:
| Tilanne | Ammattiurheilija? | Rahastokelpoinen? |
|---|---|---|
| Liigajääkiekkoilija, 150 000 €/v palkka | |
|
| Mestis-pelaaja, 30 000 €/v + opiskelija | |
(jos 10 000 € ylitetty) |
| Kolmosdivarin jalkapalloilija, 1 000 €/v kulukorvaukset | |
|
| Golfaaja, joka saa 20 000 € sponsorituloja ja matkustaa ammatikseen | |
|
| Opiskelija, joka saa satunnaisesti kilpailupalkintoja (2 000 €/v) | |
|
Yhteenveto:
Olet ammattiurheilija, kun urheilu on päätyösi ja elinkeinonlähteesi.
Tämä vaikuttaa:
-
Verotukseen (voit käyttää rahastoa)
-
Eläkevakuuttamiseen (TyEL-maksuvelvollisuus)
-
Sosiaaliturvaan (Kela, tapaturmavakuutus, työttömyysturva)
Jos haluat, voin tarkastella omaa tilannettasi (esim. Ruotsi–Suomi-tilanne, sopimuksen rakenne, verotus Suomessa), ja arvioida kuulutko ammattiurheilijamääritelmään.
Haluan, mutta sitä ensin laadi lähdeluettelo jääkiekkoiluun käytävästä keskustelusta.
ChatGPT sanoi:
Annat palautetta ChatGPT:n uudesta versiosta.
Kumpi vastaus on mielestäsi parempi? Vastausten latautuminen voi kestää hetken.
ChatGPT
Vastaus 1
Tässä lähdeluettelo jääkiekkoilijan eläketurvaa, verotusta ja ammattiurheilijan määritelmää koskevaan keskusteluun. Lähteet perustuvat viranomaisaineistoihin ja ajankohtaisiin linjauksiin Suomessa:
Lähdeluettelo – Ammattiurheilijan verotus ja eläketurva Suomessa
-
Verohallinto – Urheilijan verotus
-
Verohallinnon ohje: Urheilijan ja taiteilijan verotus
-
Saatavilla: vero.fi
-
Sisältää tiedot urheilijarahastosta, veronalaisista tuloista ja ammattiurheilijan määritelmästä.
-
Tuloverolaki (TVL) 116a § – Urheilijarahasto
-
Suomen lainsäädäntö: Urheilijalle suoritettujen palkkioiden ja muiden tulojen rahastointi
-
Finlex-palvelu: finlex.fi
-
Eläketurvakeskus (ETK) – Urheilijan eläketurva
-
Ohjeistus urheilijan vakuuttamisesta TyEL:n tai MYEL:n mukaan
-
ETK:n sivusto: etk.fi
-
Suomen Jääkiekkoliitto / Liiga – Pelaajasopimuskäytännöt
-
Ammattimaisten jääkiekkoilijoiden sopimusrakenne (TyEL-pohjainen työsuhde)
-
Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK)
-
Tietoa urheilijan oikeudellisesta asemasta ja sopimuksista
-
Kela – Urheilijan sosiaaliturva
-
Miten urheilutulot vaikuttavat etuuksiin ja työttömyysturvaan
-
Verohallinto – Usein kysyttyä urheilijoiden rahastoinnista
-
Yksittäisten urheilijoiden ja asiantuntijoiden lausunnot (esim. Jääkiekkoliiton ja pelaajayhdistyksen tiedotteet)
-
Käytetty esimerkkien ja yleiskuvan muodostamiseen.
Jos haluat, voin myös tehdä tästä lähdeluettelosta ladattavan version (esim. PDF tai Word), tai kirjoittaa pienen tiivistelmän viranomaislinkkien käyttöön. Jatketaanko nyt tarkastelulla sinun tilanteesi perusteella?
Tämä vastaus on parempi
Sinä sanoit: Haluan
Se onkin sitten toisen keskustelun aihe