Vapaudenpatsaan vyötärön ympärys on 10,7 metriä.
8 tykkäystä
Eurooppa-päivän kunniaksi kaikille tiedoksi, että Euroopassa on 51 valtiota.
Voit mitata Eurooppa-tietämystäsi luettelemalla ne kaikki. Apuna voi käyttää maiden lippuja.
Ellei kaikki ole ennestään selvillä, voit opiskella kaikkien Euroopan maiden liput. Se sopii vahvistamaan ystäviesi mielikuvaa sinusta “turhan tiedon maisterina”.
3 tykkäystä
Kyseenalaistan Armenian, Azerbaidzanin, Georgian ja Kazakstanin sijaitsemisen Euroopassa. Ja Kyproksenkin, vaikka se Euroopan unioniin kuuluukin. Tällä matematiikalla Euroopassa on 46 maata.
7 tykkäystä
New Yorkin Vapaudenpatsas jalustoineen mitattuna on 9 metriä matalampi kuin Kiovassa sijaitseva Äiti Synnyinmaa monumentti.
Uskokaa pois. Ensimmäisiä lukemiani tietoja hotellihuoneessa olleesta prosyyristä ensimmäisellä Kiovan matkallani talvella 1997. Ei tätä tietoa voi unohtaa. 
1 tykkäys
Vuosittain eri aikaan sijoittuvat kirkolliset juhlapyhät ovat hyvä knoppailun kohde:
- Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen. Kevätpäiväntasaus sijoittuu välille 19.-21. maaliskuuta. Tänä vuonna kevätpäiväntasauksen jälkeen täysikuu näyttäytyi lauantaina 31. maaliskuuta, joten pääsiäissunnuntaita vietettiin seuraavana päivänä eli 1. huhtikuuta.
- Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta.
- Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen.
1 tykkäys
Otetaanpa talteen seuraavia rapujuhlia varten. Viimeistään ensimmäisen ravunpyrstön yhteydessä nautitun snapsin jälkeen pöytäseurue ilahtuu saadessaan tietää miksi rapu muuttaa väriään keitettäessä. Muista ehdottomasti korostamani astaksantiini.
Ravun kuoressa on punaisen ja keltaisen värin aikaansaama pigmenttiä, astaksantiinia, mutta elävillä ravuilla tämä väriaine on sitoutuneena proteiineihin. Astaksantiinin ja proteiinin sidos värjää ravun kuoren tumman harmaaksi, jotta se sopeutuisi paremmin ympäristöönsä.
Keitettäessä tämä sidos kuitenkin katkeaa, jolloin punaista väriainetta vapautuu. Ravun kuoressa on myös joukko muita väriaineita, mutta keitettäessä nämä aineet hajoavat ja jäljelle jää vain kirkkaanpunainen väri.
Värimuutos kertoo itse asiassa hyvin sen, onko rapua keitetty riittävän kauan. Kun ravun kuori on muuttunut täysin kirkkaanpunaiseksi, rapu on valmis.
3 tykkäystä
Aivan sairaan ärsyttävä ketju. Toivottavasti ei jouduta samaan kahvipöytään 
7 tykkäystä
Jos matkustaisit sokkona Uranus -planeetalle, niin minkälaisesta hajusta tunnistaisit planeetan?
Uranus haisee mädille kananmunille.
3 tykkäystä
Pääsiäisen ajankohta liittyy myös talvirenkaiden käyttöaikaan eli käsitelläänpä sekin.
-
Nastarenkaat
tai nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaatsaa vaihtaa alle tarvittaessa 1. marraskuuta alkaen. -
Kolme kuukautta kestävä talvirengaspakko alkaa Suomessa 1.12. ja päättyy helmikuun loppuun.
-
Talvirenkailla saa ajaa talvirengaspakkoa pidempään, aina 31. maaliskuuta saakka, tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin.
Ja sitten ainakin itseäni askarruttanut kysymys:
Nastarenkaiden käyttöaika on sidottu pääsiäiseen. Pääsiäisen ajankohta kuitenkin vaihtelee yli kuukaudella eli 22.3. - 25.4. Miksi autoilun turvallisuus on haluttu kytkeä suuren vaihteluvälin pääsiäiseen?
V: Pääsiäinen on sellainen aika keväästä, jolloin on vähintään neljä päivää vapaata ja moni matkustaa kauemmaksi useaksi päiväksi. Koska säät ja kelit saattavat yllättäen vaihdella, niin on haluttu turvata se, että voi ajaa nastarenkailla eikä ajokeli pääse yllättämään.
Edit: Kiitos, @BlueOval
2 tykkäystä
Kyllä noilla saa ajaa vaikka läpi vuoden jos siltä tuntuu.
Nastoilla ei saa.
E: Toinen ihmetyksen aihe on tämä meidän nastalainsäädäntömme.
Jos nastarenkaiden nastapoikkeama on yli 25% niin ovat laittomat.
Jos kuitenkin nuukaillaan ja nypitään kaikki nastat pois, niin taas ovat lailliset.
Tämä tosin edellyttää että kulutuspintaa on yli 3mm talvirengasaikana.
Noi on ihan höpöjuttuja tuo nastarengasasetus. Kyllä siellä osa suhaa nastarenkailla edelleen, eikä mitään sakkoja anneta. Aina voi sanoa lähtevänsä lappiin.
Edit. Autoiluketjuun nää kai kuulus.
1 tykkäys
Helatorstai lasketaan kylläkin pääsiäislauantaista, jos se laskettaisiin sunnuntaista niin sitä vietettäisiin perjantaina.
1 tykkäys
Jääkiekon isäntämaa Tanska on ylpeä lipustaan, jota pidetään vanhimpana valtion lippuna. Legendan mukaan väittävät sen tippuneen taivaasta, mutta oikeasti ovat pöllineet sen Tallinnasta. Ja Tallinnahan tarkoittaa tanskalaista kaupunkia, valtasivat sen joskus 1200-luvulla. Perustanskalaisesta saa helposti varsin kiihkoisänmaallisen kuvan, kun vierailee tanskalaisessa kodissa, niitä lippuja on esillä paljon. Ainakin minä katsoin vähän kieroon, ensimmäisen kerran kun kävin.
3 tykkäystä
Hienoa, huomasit juuri että linkittämässäni helatorstain wikipedia-artikkelissa on virhe.
“Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai.”
Tuolla ohjeella tosiaan päädyttäisiin perjantaihin.
Daanelinn taisi olla Tallinnan aiempi kirjoitusmuoto. Saksalainen hansakaupunkihan tuo T. oli jo keskiajalla, jolloin Suomessa ei ollut juuri muuta kuin Turku, joka oli lähellä tuolloista isänmaatamme Sverigeä, joka soti verisesti Tanskanpoikien kanssa Skoonen omistuksesta.
Tanskalaiset ovat varmaan isänmaallisia mutta hieman toiseen tyyliin kuin me suomalaiset. Ovat noita jalkapallokannattajista tuttuja rooliganeja eivätkä englantilaisia tappelevia hooliganeja eivätkä fanaattisia pelleiksi pukeutuneita kännisiä mölyäjiä, jotka minua enempi huvittavat ja vähän säälittävätkin. Luulenpa, että muut pitävät suomalaisia “hieman” tärähtäneinä.
Suomalainen wappu kuvastaa aika hyvin kulttuurimme ilottomuutta. Kuljetaan hassuissa naamareissa, nenissä ym rekvisiitassa ja ollaan yhtä vakavia kuin kirkossa herännäiskansa tai sitten miestä väkevämmän riittävän otannan jälkeen riidanhaluisia örveltäjiä.
Kyllä meidän joskus kannattaa katsoa itseämme peilistä ja nauraa itsellemme sen sijaan, että osoitamme pilkallisesti “ulkomaanpellejä”.
Parempaan eli iloisempaan suuntaa olemme toki menossa, minkä huomaa myös jääkiekkokulttuurissa pelaajien osalta. Enemmän on hauskaa pitäviä, ketteriä taitoniekkoja (paras esimerkki juuri tuo Sebastian A. ja miksei Patekin risupartoineen ja vitsin heittelyineen) kuin jurottavia, itsepäisesti päätään seinään (tai päätypleksiin) puskevia tosikkoja.
Että semmosta, sano äitemuorikin aikoinaan, kun piti itseään parikymmentä vuotta nuorempia “vanhoina ihmisinä” (eli ikävystyttävinä, joiden seurassa ei viihtynyt).
1 tykkäys
Menee jo spekuloinnin puolelle, mutta vanha virolainen eestin opettajani oli vakuuttunut siitä, että Tallinnan etymologia ei ole Taani + linn, joskaan tätä tukevia väitteitä en ole juuri kuullut. Myös nopea googlettelu pitäisi aika yksiselitteisenä tuota alkuperää Tanskan linna.
Herra kuitenkin esitti asiansa sellaisella paatoksella, että katsoin asiakseni tulla tännekin jakamaan kuulopuheen.
Linn taitaa tarkoittaa sekä linnaa että kaupunkia. Mutta mikäs sinun opettajasi versio oli?
Keskiajalla linna ja kaupunki oli melkein sama asia, koska kaupungit kasvoivat linnan ympärille ja kaupunkeja ympäröi suojamuuri - niin Vana Tallinn’aakin, mikä on edelleen silmin nähtävissä.
1 tykkäys
Taitaa kaikissa muissa Pohjoismaissa liput liehua kodeissakin enemmän kuin Suomessa. Täällä oikein ihmettelee, että kukas tuossa asuu, jos vaikka verannalla pilkottaa Suomen lippu.
2 tykkäystä
Tästä tuli mieleen, että suomenruotsalaisillakin on oma lippunsa, tosin se taitaa olla epävirallinen. Keltainen risti punaisella pohjalla. Ja pimeimmällä pohjanmaalla se lippu liehuu salossa yötä päivää. Kaverilla on mökki Vaasan lähellä ja siellä tunnustetaan väriä, erikoista on että myös suomenkielisissä taloissa on yleensä siniristi viiri liehumassa. Onko sitten varoituksena naapureille vai miksi.
1 tykkäys