Kyllä tänään täytyy olla aktiivinen ja myös olla rohkea kiekon kanssa. Mutta myös huolellinen. Kiekkoa ei saa alkaa roiskimaan, mutta ymmärtää myös milloin on aika heittää vain kiekko keskialueelle yksinkertaisesti. Kärppien pakeilla on aika kova kuorma ja eilisen pitkän pelin jälkeen tänään jo taas peli. Pitkiä hyökkäyksiä ja Kärppien pakit pakotettava juoksemaan. Jäähyjä en usko tänään paljoa tulevan, mutta tuohon Kärppien aktiivisempaan alivoimaan täytyy pystyä reagoimaan. Kyllä sieltä niitä paikkoja aukeaa, kun kiekkoa laittaa liikkumaan. Ja lopuksi ehkä se tärkein asia on, että paikoista pitää kylmästi pistää kiekko maaliin. Muu ei auta.
Tuomarilinjasta; mitenkähän mahtaa mennä tässä pelissä… Moni asiantuntija sanoo, että annettaisiin jätkien pelata ja ratkaista. Toki sikailut pitää ja selvät rikkeet pitää viheltää pois. Mutta mikä on linja tänään?
Onko jollain tietoa, miten on mennyt jäähyt Tapparan game 7 pelien osalta; kaksi edellistä finaalia? Lukko sarjat?
Jotenkin tuntuu, että tänään peli päättyy Kärppien eduksi selvästi. 5,4-0,1,2. Eväät on syöty, muutoksia ei tehdä ja Marjamäki & Kärpät tietää miten pelata.
Tuon tuloksen voi muuttaa vain meidän kaksikko Laine-Karhunen, mutta Pate on erikoisvartioinnissa ja Tomikaan ei ihan jokaista tyhjää maalia voi pelastaa.
Tappara-Lukko G7 2014 T 3 x 2 min, L 4 x 2 min + 5 min (Levonen & Lindqvist)
Kärpät-Tappara G7 2014 K 4 x 2 min, T 6 x 2 min (Hakkarainen & Levonen)
Tappara-Lukko G7 2015 T 2 min, L 2 min (Kaukokari & Laaksonen)
Kärpät-Tappara G7 2015 K 2 min, T 3 x 2 min (Hakkarainen & Levonen)
Tappara voittaa jos hyviä asioita alkaa tapahtuun heti alussa. Maali hyvästä vaihdosta tuo lisävirtaa ja uskoo. Jos Tapparalla tulis viimein se peli, jossa kaikki potentiaali lunastuis kentälle.
Kärpät voittaa jos voimasuhteet pysyy tässä. Jos Tappara ei onnistu kolmesta ekasta maalipaikasta ja jos ratkaisu venyy pelin loppuun.
Tai sit mikään tästä ei osu lähellekkään. En kyllä vielä tiedä miten pystyy katsoon, mutta ehkä se suurin vitutus jäi jo eiliselle ja tänään ei enää odota voittoa, joten pystyy toivottavasti katsoon ilman rintakipuja.
Tänään odotan jätkiltä TAISTELUA. Jos kaadutaan, niin kaadutaan sitten edes saappaat jalassa eikä niin, että joudutaan jossittelemaan että kun olis vaan uskallettu pelata tai jotain muuta vastaavaa. Ei vaan ole vaihtoehtoja. Jos jännitetään ja täristään ja sen takia jäädään jalkoihin, ei olla mitään finaallipaikkaa edes ansaittu. Uskoa kuitenkin löytyy, että tahtotaso olis tänään kohdillaan. Mitä vaan voi tapahtua ja melkein tekis mieli vaan hypätä aikakoneella suoraan lopputulokseen, sen verran jännittää jo nyt. Pakko se kai kuitenkin on katsoa…
Aamulla soitin synttärionnittelut 20 vuotiaalle tyttärelleni Ouluun. Tietenki kysyi lahjatoivetta. Ei kuulemma muuta vailla, että Tappara tänään voittaa. Toivottavasti joku välittää viestiä joukkueelle. Iloa riittäisi silloin useammalle.
Juuri näin.
Laineen onnistumiset ovat huikeita, mutta kolme viime peliä mennyt putkeen, onko mahkut vielä seuraavassakin vai ei? Todennäköistä on kuitenkin muiden maalit.
Onpa asenne! Jumalauta, jos me emme jaksa uskoa niin se on suuri häpeä ja sormnoo! Mikä helvata siinä on että osan porukoista usko Tapparan mahdollisuuksiin illan pelissä on, jos ei huono niin ainakin perin surkea? Eilen pelattiin alakanttiin ja tänään on vuoro pelata yläkanttiin!
Uskoa ja luottoa sitä kaipaa joukkuekin, vaikkei ehkä näitä luekaan, saattavat kuitenkin jotain kautta saada korviinsa kannustuksemme ja uskomme joukkueeseen tai niiden puutteen.
Johtuisiko uskon puute vaan realismista. Kärpät on pelannut viisaasti ja ollut sarjassa kokonaisuutena parempi. Väsyneen Tapparan ote on pahasti kirvonnut ja ratkaisut olleet viime peleissä huonoja niin kentällä kuin penkin takana.
Usko on ainakin täällä vielä olemassa, mutta turha sitä on kiistää, että illan pelistä voi vaikeaa povata. Tappara ei eilen osannut käsitellä kotiyleisöä ja ihanaa tilaisuutta lainkaan sellaisella tavalla kuin olisi pitänyt. Toivottavasti tänään pystytään tämäkin kääntämään voitoksi. Mitä pidemmälle sarja on edennyt sitä enemmän Tappara on jättänyt Kärppien virheherkimmät pakit rauhaan.
Tapparan peli oli parhaimmillaan, kun se uskalsi karvata rohkeasti ja tätä kautta vei peliä. Kärppien pakit kyllä jaksavat pelata, vaikka maailman tappiin, kun ei tule oikea-aikaista karvausta. Uskon edelleen, että Tapparalla on kykyä ja valtava halu voittaa tämä peli, mutta peli kertoo itsessään kaiken. Tapparalla on ollut sarjassa momentumia tarjolla, mutta se ei ole uskaltanut käyttää sitä hyväkseen. Kärpät on antanut kaikki avaimet voittoon, mutta kun ei niin ei.
Eilen Marjamäki pieksi taktisesti Tapolaa aivan 100-0 ja turha puhua siitäkään, etteikö Tappara olisi pelännyt. Tapparan suurin vastus ei edes ole Kärpät vaan se ihan oma pää. Kestääkö oma pää, siitä on paljon kiinni. Eilen näytti, kun Kärpät menivät 1-0 johtoon, että kaikki menettivät totaalisesti fokuksensa pelistä. Sitä lisäenergiaa pitäisi löytää jostain ja oma energia ja kritiikki ainakin osuu tuohon Jasuun. Jasu ei ole kiekollisesti älykäs sentteri ja hän ei pysty paljoa siirtokiekkoa enempää auttamaan hyökkäyksessä. Savinainen ja Karjalainen tekevät pirunmoiset duunit, mutta ei niistä tulee mitään palkintoa, kun Jasu ei uskalla pelata ja nousta mukaan.
Kysymyksessä ei suinkaan mielestäni ole uskon puute vaan se, että Tapparalla oli / on tässä sarjassa ollut useita maukkaita momentumeja, jotka se on sössinyt ihan itse. Eilen oli tuomarietua, ylivoimaa jne. ja kaikesta paistoi, että aito usko tekemiseen puuttui. Jos tänään löytyy uskoa niin voitto on otettavissa, mutta onko sitä joukkueellakaan, kun Kärpät on kyykyttänyt noin pahasti taktisesti? Kyllä mua ainakin pelottaa ihan saatanasti. Sanon edelleen sen, että voittamiseen vaaditaan tahtotilan lisäksi se aito uskallus pelata. Uskallus ottaa riskiä ja uskallus pelata. Tappara ei tunnu uskaltavan sitä tarvittavaa riskiä ottaa, joka Kärppien kaatamiseen vaaditaan. Eilenkin pelattiin niin safety kuin vai voi pelata ja jatkoilla varmistelu kostautui, kun Kärpät löi koko ajan uutta tuoretta ukkoa vaihdosta uuniin.
Edelleen sanon sen, että pitää uskaltaa pelata ja voittaa. Varmistelulla ei pääse yhtään pidemmälle. Ns. ultimate worst case scenario molemmilla joukkueilla on nyt pronssipeli, joten nyt ei pitäisi olla mitään menetettävää. Molemmilla on ihan saatanasti voitettavaa ja ihan saatanasti hävittävää, mutta ero on kyllä sitten muuten ihan mieletön. Tästä pitäisi nauttia fanien ja joukkueen äärimmäisen hienona mahdollisuutena ja tarttua siihen, kun se on olemassa. Niin kauan kuin on mahdollisuus on toivoa. Hope dies last! Mutta joukkuehan sen lopulta näyttää, että lähdetäänkö pelkäämään tappiota vai uskalletaanko voittaa. Siinä on helvetin iso ero.
Itsellänikin oli eilen vastaavia tuntemuksia. Olin varulta vaihtanut vuoroni illasta yöksi tänään, ja tuossa herätessäni pähkäilin menisikö sittenkin töihin.
Sitten ajattelin ettei se perkele ole mies/nainen mikään, joka ei omiensa otteluita katso loppuun asti. Monta vuotta kaikki pelit katsonut, niin se on näytettävä luonteensa ja kuljettava omiensa matkassa loppuun (päätyyn) asti.
Se joka tänään jättää pelin välistä pääkopan takia ei ansaitse myöskään nähdä yhtään mahdollista finaaliottelua. Näin mä tätä itselleni kääntelin ja samalla kulmahampaat on alkanut nousta.
Henkka Haapala sanoi viime Oulun jälkeen mahdollisesta paluusta sinne: “Ei siinä mitään erikoista, on täällä ennekin pelejä voitettu”. Se on realismia eikä uskonpuutetta, Tappara on jo Oulussa kahdesti tänä keväänä voittanut.
Omien mukaan. Kävi miten kävi ja oli fiilis mikä tahansa.
Kyllä mää nostan henkisen tilan tässä ihan avainasemaan. Uskaltaa pelata vai pelätä tappiota. Jälkimmäinen tuo pomminvarmasti huonon tuloksen. Nää on kliseitä, mutta tää peli pitää nähdä mahdollisuutena. Rentous, uskallus ja haastaminen. Kaikki likoon, ihan kaikki.