Marjamäki muistuttaa Rautakorpea siinä, että hän on hyvä pitkissä projekteissa. Turnausvalmentajana kumpikaan ei oikein onnistu. Veikkaan, että Marjamäki onnistuisi SKA:ssa, jos ei tulisi heti monoa
Hyvä pointti. Olen kyllä sitä mieltä, että henkilöjohtajana Marjamäki on avoimempi mutta myös kirkasotsaisempi kuin karu ja rutinoitunut Rautakorpi. Valmentaja-arviossa laittaisin itse Rautakorven selkeästi Marjamäen edelle, jos aikusikäisistä pelaajista olisi kyse.
Marjamäki on onnistunut hyvien ja omien poikien valmentamisessa erinomaisesti. Rautakorvella on ollut laajempi ote joukkueisiinsa.
Merkittävää on, miten saa kontaktin pelaajiin. Tässä on monia eri tasoja junnuista, liigapelaajiin, tähtipelaajiin ja supertähtipelaajiin tai sellaisena itseään pitäviin pelaajiin. Osaaminen ja siitä lähtevä auktoriteetti on kaikkein tärkein mutta on joukko muita tekijöitä tämän lisäksi.
Rautakorpi on vanhan liiton mies; ei höpötä ja selitä. Vain teot puhuvat. Marjamäen tyylissä selittäminen ja jatkuvat ‘puheenvuorot’ herättävät vierannuttavan tunteen. Tekeminen ja jääkiekkokokemus eivät ilmene selityksinä, ainakaan julkisuuteen. Sitä toimintaorientaatiota olen Rautakorvessa ja Tapolassa oppinut arvostamaan, nimenomaan valmentajan kaikkein vaikeimpina hetkinä.
Yksi Suomen henkisesti haastavimmista duuneista – kenelle kelpaa työ, jossa pelko tappaa aidon innon?
Miten voi olla mahdollista, että Lauri Marjamäki luopuu Leijonien päävalmentajan pallilta omasta tahdostaan ja tyytyy näin ollen vähemmän arvostettuihin tehtäviin tulevaisuudessa?
Se tuntuu oudolta. Se pakottaa pohtimaan.
Tuskin Leijonien päävalmentajapestin arvostus mihinkään on laskenut. Työn ympärillä tapahtuvat asiat ja siihen kohdistuva jatkuva kritiikki, arvostelu sekä viisastelu ovat kuitenkin ilmeisen suuri rasitustekijä. Monelta fanilta ja toimittajalta unohtuu helposti, että mitä tahansa julkista työtä tekee tavallinen ihminen.
Late vieraana Tiku ja Takun ohjelmassa. Ehdin kuunnella vain pienen pätkän, mutta Lauri puhui mm. pelinopeudesta ja miten asiat on priorisoitu meidän pelissä.
Linkillä Suplaan ja ohjelman sivuille.
Laitetaas tää linkki tännekin, Marjamäestä Jokereiden seuraava koutsi.
Tuossa on ihan mielenkiintoinen artikkeli jälleen kerran aiheesta.
Tuota lueskellessa kysyn itseltäni erityisesti tässä kohdassa:
Kuinka lyhyt on mediassa muisti?
Jalonen on luonut Jokereista vauhdikkaasti pelaavan, hyökkäysvoimaisen ja hyvin puolustavan joukkueen, jossa esimerkiksi neloskentällinenkin pelaa kaikkea muuta kuin tylsää 0–0:aa.
Marjamäki ei ole tullut tunnetuksi minkään iloisen ja räiskyvän pelin apostolina. On avainkysymys, pystyykö Marjamäki päivittämään pelitapansa KHL:n vaatimuksiin sopiviksi. Peruuttelulla, viivelähdöillä ja keskialueen trapilla ei nyky-KHL:ssä ole mitään mahdollisuutta menestyä – KHL:ssä tarvitaan aktiivista, luisteluvoimaista ja modernia pelaamista.
Petri Seppä
Jos toimittaja olisi vaivautunut katsomaan edes yhden Jalosen Jokereiden KHL-pelin viime kaudella hän tietäisi, että tuo kuvaus, jolla hän kuvailee Marjamäen pelitavallisia heikkouksia Leijonissa on juuri sellaista peliä, jota Jukka Jalosen luotsaama Jokerit pelasi viime kaudella ja juuri se epäonnistui KHL:ssä aivan täysin.
Joskus peli kertoisi toimittajalle kaiken, mutta kun et viitsi ajatella 2 kuukautta kauemmas. Oli hyvä artikkeli, wp.
Pakko todeta, että piiri pieni pyörii ja Jokerit on edelleen vahva SJL:n kabineteissa. Muodostunut Leijona-koutsien kiertätyskeskukseksi.
Kyllä. Neljän vuoden päästä Late on taas ehdoton ykkösnimi Leijoniin.
Aina saanut markkinoiden top-3 kovimman suomalaisen valmentajan (KHL:n aikana). Se vähän riippuu mistä kukin tykkää, että onko top-3 -järjestys minkälainen. Ekat 2 kautta Westerlund, 2 seuraavaa J.Jalonen ja 2 sitä seuraavaa Marjamäki. Mutta siis näköjään haluttu paikka valmentaa ja palkkakin todennäköisesti Suomessa paras mahdollinen.
En halua lähteä tarkemmin tässä ketjussa asiaa ruotimaan, mutta suomalainen jääkiekkomedia on ns. sisäisesti umpimätä. Jari Kurri kokosi viime kaudella aivan surkea joukkueen Jokereille KHL:n, jolla ei olisi pärjännyt kukaan koutsi. Jukka Jalosen sädekehä kestää monen yksittäisen sattuman kautta sen, että hän on yksi suomalaisista valmentajista, joilla saa mennä kausia vihkoon.
Jalonen yritti viime kaudella peluuttaa täysin samanlaista lätkää Jokereissa kuin Marjamäki yritti peluuttaa Leijonissa. Kummatkin projektit olivat katastrofeja, mutta kummankin syyt olivat samat: Marjamäen ja Jalosen tehtävä on ottaa materiaalisti irti se, jonka siitä voi ottaa. Jalonen lähti aivan samalla tavalla Jokereissa hidastamaan peliä, kun alkukaudella tajusi, että näillä puukäsillä ei pärjätä kenellekään mitenkään muuten. Jokerien pakisto oli viime kaudella juuri samanlainen hidas turhake kuin Leijonien pakisto kevään MM-kisoissa ja ihmeissään oltiin, että miksi joudutaan ottamaan koko ajan koko viisikon viivelähtöjä oman maalin takaa: no siksi, kun ei Jokereissa eikä Leijonissa ollut yhtään pakkia, joka saisi sen helpon ekan syötön kaverille lapaan, jos se ei tule tarjoamaan sitä paikkaa siihen 2 sentin päähän.
Mitä valmentaja tuossa voi? Juuri tämä osoittaa sen median yksipuolisuuden: todelliset syyt sekä Marjamäen että Jalosen flopeille viime kaudella olivat, että kummatkin joutuivat käyttämään arvoturnauksesta pakistoa, joka ei pysty nopeaan peliin. Se on ihan kohtuuton vaatimus suomalaisilta pakeilta noin keskimäärin, koska me olemme kouluttaneet näitä hitaita yksiulotteisia pakkeja liukuhihnalta jo vuosia. Nyt on vasta tulossa niitä pelaavampia pakkeja, joka mahdollistaa sen nopeamman pelillisen evoluution. Mutta tosiasiat ensin: niin maajoukkue kuin Jokeritkin joutuvat vielä monta kertaa tyytymään hitaampaan peliin nopeamman kustannuksella, koska muutos ei oo lähellekään valmis vielä.
Marjamäen Leijonat arvoturnauksissa suurmaita vastaan
World Cup 2016, Toronto
18.9.2016 alkulohko Suomi-Pohjois-Amerikan nuorten joukkue 1-4
20.9.2016 alkulohko Suomi-Ruotsi 0-2
22.9.2016 alkulohko Suomi-Venäjä 0-3
MM-kisat 2017, Pariisi ja Köln
8.5.2017 alkulohko Suomi-Tshekki 3-4 vl.
16.5.2017 alkulohko Suomi-Kanada 2-5
18.5.2017 puolivälierä Suomi-Yhdysvallat 2-0
20.5.2017 välierä Suomi-Ruotsi 1-4
21.5.2017 pronssiottelu Suomi-Venäjä 3-5
olympialaiset 2018, Pyeongchang
18.2.2018 alkulohko Suomi-Ruotsi 1-3
21.2.2018 puolivälierä Suomi-Kanada 0-1
En mäkään ihan kaikkea Laten niskaan kaataisi, mutta jos luotsina olisi ollut Rautakorpi niin Rantanen ja Hiitelä iskisivät tikaria kunnolla, vatsaan ja selkään. Nyt osin “syytetään” järjestelmää.
Kommentti: Turha heittää rapaa vain Marjamäen niskaan – koko suomalainen jääkiekko tarvitsee herätyksen
IL:n Sasha Huttusella tuntuu olevan jotain Marjamäkeä vastaan, olisko Espoon vuosilta jäänyt jotain. Pientä piikkiä tulee somessa jatkuvasti.
Ja taas IS:n Rantanen ja Hiitelä Marjamäen kuvan kiillottajia.
En ainakaan keksi mitään syytä olla kritisoimatta Marjamäkeä. Kyllä ihmeitä saa tapahtua, että pärjää Jokereiden peräsimessä…
Ei nyt välttämättä liity pelkästään Marjamäkeen. Ehkä osa valmentajista on “vain” seurajoukkue valmentajia eikä turnausvalmentajia.
Tätä olen monesti miettinyt viime vuosina. Et kuinka nämä eroaa ja mistä tietää kumpaa sorttia koutsi on? Paljonhan näitä “pelikirja-palvojia” syytetään ettei pärjää turnauksissa. Karri Kiven kohdalla taas elää myytti turnauskoutsista yhden onnistuneen nuorten kisojen takia, vaikka jokainen nuo kisat nähneenä osaa sanoa ettei ilman Juuse Sarosta tuollainen myytti ilmoilla leijuisi.