Periaatteessa olen kanssasi täysin samaa mieltä mutta mä en vaan pysty enää syttymään kunnolla siihen marraskuussa pelattavaan keskiviikkoiseen Kerho-matsiin. Viimeiset 10 kevättä on koettu niin paljon huikeita asioita, että yhdellä marraskuisella matsilla ei ole niin isoa arvoa. Etenkin kun runkosarjassa niitä matsejakin on se 60.
Sitten kun katotaan vain rostereita, Tapparan pitäisi periaatteessa pyyhkiä vastustajalla jäätä miltein joka ilta. On vähän sellainen “hävittävää muttei voitettavaa” -fiilis.
Kyä sitä kuitenkin aina raahautuu pelipäivänä hallille, koska sitä omaa jengiähän sinne mennään ensisijaisesti kattomaan!
Ilves on onnistunut tekemään itsestään ilmiön, joka kuuluu ja näkyy. Olen kuullut radiosta Ilveksen mainoksen (muutamia kertoja) ja olen nähnyt mainoksia kadulla ja netissä. Eli vaikka en aktiivisesti etsi mitään Ilveksestä, niin se on tullut useampaa kanavaa pitkin tietouteeni.
Tapparan kohdalla en ole kuullut tai nähnyt mitään. Ainoastaan areenan valomainos muistuttaa kaupungilla käydessä Tapparasta. Missä on 5-10 vuotta sitten katujen varsilla olleet Tapparan mainokset? Nyt kyseiset mainospaikat ovat Ilveksen mainoksia. Miksi Tappara ei näe tällaisen ruohonjuuritason mainonnan merkitystä? Keskitytäänkö vain yritysmyyntiin ja samalla unohdetaan muut?
Vaikka MM-kisojen joku toimija sanoi, että yhtälailla katkarapukatsomon porukka kannustaa, niin saattaahan se pitää paikkansa. Mutta ilmiötä he eivät luo. Sen luovat ns. tavalliset katsojat ja nyt tuntuu (ja on tuntunut jo pidempään), että heidät Tappara unohtaa. Ilves taas luo heidän kauttaan ilmiön.
En kohdistanut kysymystä Teille (heh ), vaan yleisesti ihmisille, jotka ajattelevat, ettei syksyllä tarvitse käydä peleissä, keväällä vain. Ymmärrän toki, että kaikilla ei ole rahaa käydä jokaisessa ottelussa, mutta noin muuten. Itse en ainakaan pystyisi juhlimaan kunnolla Ilveksen mestaruutta, mikäli olisin hypännyt liikkuvan junan mukaan vasta joskus playoffien aikana.
Menee jo offtopic mutta itse en näe että oikeus mahdollisen mestaruuden juhlimiseen tai keväällä kannattamiseen/peleissä käymiseen lunastetaan käymällä syksyllä peleissä.
Mulla on rajallinen määrä aikaa ja rahaa, miksi käyttäisin niistä kumpaakin Tapparan kannattajana syksyn peleihin kun todennäköisesti keväällä saan vastinetta rahalle.
Ja itse aiheeseen, sitten kun Ilveksellä on samanlainen 10v takana, voidaan oikeasti verrata kävijämääriä, ei ennen.
Niinku sanoin, seuraan pelejä ja oon kolme peliä kattonu tänä syksynä livenä. Mutta kiimaa ei oo. Elokuvavertaukseen sopis, että kun on hyvä elokuva, saatan katsoa sen 3-4 kertaa, mutta viimeisillä kerroilla elokuvan tylsempi alku menee vähä puolivaloilla tyyliin ”tää on nähty” ja varsinainen innostus alkaa vasta loppuhuipennuksen lähestyessä.
Kävin asiasta kerran hönössä syvällisen keskustelun pitkän linjan Ilves-kannattajan kanssa. Hän on vielä nuori, juuri sellaista ikähaarukkaa, jota Tapparan kannatuskulttuurin tulisi voimakkaasti aktivoida, eli 30-45v. Tuon ikäiset yleensä rauhoittuvat ja alkavat pitämään lähes kaikkea hauskanpitoa ja heittäytymistä lapsellisena. Siihen pitäisi pystyä tuomaan sellaista asennetta, että on ihan ok tunnustaa väriä, on ihan ok kannattaa tunteella jääkiekkoseuraa, on ihan ok tehdä tätä lapsiensa kanssa ja on ihan ok sitten nolata itseään jos jonkun työkaverin mielestä nuo edellämainitut asiat ovat noloja. Ystäväni väitti, että jääkiekko-Ilveksen kannattajakulttuuri saa pohjansa ainakin osittain jalkapallon puolelta ja siinä on juuri sellainen pieni ero Tapparaan, jonka nimistä jalkapalloseuraa ei pääsarjatasolla ole. Tämä ei siis ollut ainoa analyysi, vaan pieni osa isoa kuvaa.
En väitä tätä totuudeksi, koska you know, i was very, very drunk
Oon sitä tässä vuosien varrella useaan otteeseen miettinyt, että tää jääkiekon (varsinkin suljetun Liigan) runkosarjasysteemi ei parhaalla tavalla luo koko kauden kattavaa kiinnostusta. Paljon pelejä, joiden varsinainen arvo urheilullisesti, viihteellisesti tai lopullisten sijoitusten näkökulmasta ei ole järin suuri. Varsinkin näin Tappara-kannattajan näkökulmasta, kun poffit ovat kuuluneet ”itsestään selvänä” ohjelmaan jo useamman vuoden. Mahtavaa tosin, että vaikkapa Ilves (tai oikeastaan sen kannattajat) on pystynyt luomaan positiivista ja nostattavaa meininkiä seuran ympärille. Ihmisistä ja sellaisesta yhteisöllisyydestä nää hommat lopulta on kiinni, ei muutamista mainoksista.
Tämä varmasti pitää paikkansa, sillä samaa porukkaa on Niilon pojissa ja Osastossa.
Voisi myös kyllä todeta, että tuo yhteisöllisyys ja Ilvesläisyys ei kanna seuran sisällä lajista toiseen, sillä jalkapallossa Ilveksen yleisömäärät ovat onnettomasti 1000 katsojan paikkeilla.
Tässä on tietenkin isona vaikuttimena kolkko Ratina, mutta väittäisi myös, että iso syy on myös heikoilla tuloksilla. Myöskään Osastosta ei ole siirtynyt porukkaa Niilon poikien seuraan kannustamaan jalkapallo-Ilvestä. Niin surkean kokoinen on ryhmä jääkiekko-Ilveksen otteluihin verrattuna.
Miksi Ilves-perhe ei täytä Ratinaa? Selkeästi yhteisöllisyyttä ja tarinaa ei ole saatu luotua vihreän veran puolelle.
Voisi myös todeta yhdeksi syyksi, että Ilves ei myöskään taistele mitalleista jalkapallossa.
Jalkapallo-Ilveksen yleisömäärät on minun mielestä todiste siitä, että kyllä se Ilveksenkin kannattaja on ihan samanlainen Gloryhuntteri kuin muutkin, vaikka niin kauniisti Ilvesläisten kohdalla yhteisöllisyyttä ja tarinaa toitotetaan.
Ilveksen kohdalla täytyy kyllä sanoa, että on surullista, että jääkiekon osaajat eivät taida toimia lainkaan jalkapallon puolella. Organisaatiot tuntuvat olevan tällä hetkellä kuin yö ja päivä.
Miksi muuten Ilves-Jalkapallo ja - Jääkiekko eivät tee yhteistyötä?
Ei nämä kyllä liity mitenkään toisiinsa, eikä todista sitä, että Ilves kannattajat olisivat jotakn glory hunttereita. Tiedät itsekin, että jääkiekko on Suomessa hyvin paljon suositumpaa kuin jalkapallo, ja juuri tuo Ratina on todella iso syy tälle. Sitten kun uusi Tammela valmistuu, niin saatan ostaa jopa kausikortin, vaikka jalkapallo ei niin paljoa kiinnostakaan kuin jääkiekko, mutta Ratinaan ei houkuta mennä ollenkaan. Yhdessäkään pelissä en Ratinassa ole käynyt, syynä yksinomaan tuo stadioni.
Jalkapallo-Ilves oli kyllä ihan hyvässä nosteessa liiganousun jälkeen 2015-2019, reilu 4000 taisi yleisökeskiarvo parhaimmillaan olla. Jääkiekkopuolen kanssa pelasivat myös hyvin yhteen, pyrkivät aloittamaan saman päivän kotiotteluita eri aikaan jne. Jotenkin kädenlämpöiseksi homma sittemmin muuttunut, Ratina on kyllä kamala paikka katsoa futista mutta vielä pitäisi siellä kuitenkin ensi kausikin pelata.
Isoin yhteistyö Ilves-Hockey Oy:n ja Ilves Edustus Oy:n taisi päättyä tuossa 2020, kun Jalo lähti Edustus Oy:n hallituksesta. Sittemmin toki kiekkopuoli jotain yksittäisi matseja yms. mainostanut somessa, mutta ei mitään isompaa yhteistyötä. Jalkapallo-puoli on aika surullismielisessä tilassa tällä hetkellä, sana “puuhastelu” tulee ensimmäisenä mieleen useammalta sektorilta.
Väitän että Ilveksen yleisöä aktivoi tällä hetkellä nimenomaan menestys. Paras argumentti tämän puolesta 2017 playoff-sarjan hetkellinen Ilves-boomi.
Toinen perustason ero on siinä että Hakametsän aikana Tappara laittoi myynnin ja markkinoinnin panokset pitkälti B2B puoleen ja nyt näyttää siltä että tämä suuntaus on jatkunut. Käytännössä nollanäkyvyys kaduntallaajalle. Ilves panostaa kuluttajamarkkinointiin.
Kolmas ero tulee urheilupuolelta. Tapparan koko touhu säteilee sitä että syksyn runkosarjapeleihin ei panosteta. Kannattajat ovat omaksuneet tämän hyvin. Tappara on harvoin syksyn tai joulun mestari, mutta keväisin välillä tärppää.
Kauheasti keskustelua tämäkin asia aiheuttaa. Faktathan näkyy numeroista - katsojamäärät ja tilinpäätös. Hyvä että Ilves saa halliin väkeä. Se tarjoaa Tapparalle benchmarkin.
Sama argumentti kiskaistaan pöytään aika usein tuolla Jatkoajan keskusteluissa, kun keskustellaan joko ajankohdan tai vastustajan vaikutuksesta yleisömääriin. Todella usein tulee joku kertomaan, että kuinka juuri hän kyllä käy hallissa syksylläkin ja vastustajasta riippumatta, omaa seuraa tukeakseen. Hyvä homma että käy, mutta yleisömääräkeskustelun kannalta aika epärelevanttia. Näillä palstoilla sen argumentin lukee varsin marginaalinen murto-osa hallilla kävijöistä. Ja keskimääräistä paljon sitoutuneempi murto-osa. Suurta satunnaiskävijöiden massaa hallille tulee enemmän kevättä kohti mentäessä, se on luonnonlaki.
Ehdottomasti vedän tässä mutkia suoriksi, mutta minun mielestäni on silti vähän hassu puhua mistään Ilves-perheistä, yhteisöllisyydestä tai muista vastaavista, jos samaan aikaa Ilvesperheessä se rappiolla oleva veli rypee ilman Ilves-perheen tukea.
Ilves-perheen yhteisöllisyyteen piiriin ei ilmeisesti kuulu, jos ei menesty tarpeeksi hyvin tai pelaa väärässä paikassa.
Itse näkisin Ilveksen yleisömääriin vaikuttavan joko areenan tai menestyksen koska ennen areena aikaa Tapparan yleisömäärät ovat olleet pääosin suuremmat.
Miksi ei Tappara perhe täytä katsomoita taitoluistelukilpailuissa?
Onhan Ilveksellä myös Futsalia, Salibandya, Ringetteä jne, mutta eivät nämä lajit vain erityisesti kiinnosta. Ei kiinnosta tällä hetkellä jalkapallokaan. Jääkiekko on Ilveksen selvä ykköslaji.
Touche. Siinä saa kyllä syyttää itseään ja myös pikkasen Tapparan markkinointia. Minulla ei ole minkään maailman käsitystä milloin ja missä on taitoluistelua.
Ilveksen ketjussa kun ollaan on kuitenkin pakko sanoa, että Ilveksen jääkiekkopuolen toiminta on erinomaisissa kantimissa tällä hetkellä. Ainoastaan menestystä vielä odotellaan ja niin taitavat Areenalla kävijätkin eniten odotella. Olisi sitä yhteisöllisyyttä ja osallistamista tai ei.
Vastaus, en katso, enkä lue.
), vaan yleisesti ihmisille, jotka ajattelevat, ettei syksyllä tarvitse käydä peleissä, keväällä vain. Ymmärrän toki, että kaikilla ei ole rahaa käydä jokaisessa ottelussa, mutta noin muuten. Itse en ainakaan pystyisi juhlimaan kunnolla Ilveksen mestaruutta, mikäli olisin hypännyt liikkuvan junan mukaan vasta joskus playoffien aikana.
