En itse ole lainkaan pelin aikaista liputtelua vastaan, vaikka olen joskus Stefanssissa ja Ilveksen pelin aitiossa saanut lippujen lievästä näköhaitasta nauttia.
Pidän keski-Eurooppalaisesta kannatamiskulttuurista ja siihen kuuluvasta visuaalisesta kannattamisesta.
Jotenkin kuitenkin tulee sellainen tuntu, että on kova kiire kannattajilla viedä asioita eteenpäin ja pelkäänkin, että ahnehditaan kerralla vähän liikaa.
Tällä kaudella on saatu uusi laajennettu seisomakatsomo ja epäilyistä huolimatta jopa saatu sitä hyvin täytettyä ja on huomattu kuinka sekin on tuonut hyvin positiivista meininkiä kannatustoimintaan. Varmasti on saatu myös paljon uutta porukkaa seisomapäätyyn ja jos kaikki eivät vielä kaikkia lauluja mukana laulakaan, voi asia ajan myötä muuttua. Suomalainen vaan on sellainen eläin, että saattaa hetki mennä ennen, kuin innostuu taputtamaan mukana saati sitten jotain laulamaan.
Hiukan siksi ihmettelen, mikä tarve tässä on Sinioransseilla tehdä mahdollisesti porukkaa jakavia päätöksiä. Eikö tässä voisi hiukan hengähtää ja viedä tältä tasolta tätä päätyyn saatua isompaa massaa aktiivisemman kannattamisen suuntaan ja pienin askelin kenties tuoda sitten uusia aspekteja visuaalisuuteen?
Ei Roomaakaan rakennettu päivässä ja seisomakatsomolla ja sitä organisoivilla Sinioranseilla on mennyt nyt se 12 vuotta päästä tähän tilanteeseen jossa iso osa päätyä on seisomakatsomoa.
Seuraavat päätökset kannattamisen suhteen voivat olla ratkaisevia kannattajapäädyn kehittymisen kannalta, joten ei kannata mielestäni äkkipikaisia päätöksiä asiassa tehdä.
Joka tapauksessa jatkakaa hyvää työtänne Sinioranssit ja lupaan tulla kanssanne ajoittain tulevaisuudessakin seisomaan, riippumatta millaisia linjavetoja teiltä tuleekin.