Kehnosti joukkueelta sujunut viime viikko kiristää itse kunkin pinnaa. Vaan katse on käännettävä eteenpäin. Joukkue matkaa huomiseksi Oulun korkeudelle Ruotsin rannikolle, jossa sijaitsee kompaktinkokoinen Skellefteån kaupunki ja sen 60-luvulla rakennettu ja 15 vuotta sitten remontoitu jäähalli, joka vetää sisäänsä 5 800 katsojaa parhaimmillaan. (Huomenna tuskin kuitenkaan.) Skellefteå Kraft Arenalla pelaa mustakeltaisissa peliasuissaan menneen vuosikymmenen huippuseura Skellefteå AIK. Vuosina 2011-2018 jäivät vain kerran Ruotsin liigan finaalien ulkopuolelle. Kaksi mestaruutta ja viisi hopeaa oli sen ajanjakson aika tapparamainen kokonaissaldo. Kuten Tapparankin, on Skellefteån menestys hieman hiipunut viime vuosina, mutta on sekin pysynyt kuitenkin sarjansa kärjen vanavedessä kuitenkin. Koronakaudella kuten Tapparakin, joukkue oli runkosarjan neljäs ja hävisi välieräsarjan.
Ruotsin liigassa Skellefteå on kolmantena voitettuaan neljä peliä ja hävittyään kaksi. CHL:ssä joukkue voitti Eisbärenin kahdesti, mutta hävisi kahdesti Luganolle. Tulosten myötä se on kuudella pisteellä kolmantena tässä CHL-lohkossaankin, jota johtaa Tappara kymmenellä pisteellä, ja jossa Lugano pitää kakkospaikkaa seitsemällä. Jatkoon edetäkseen joukkue tarvitsee Tappara-otteluista vähintään viisi pistettä, tai vähintään kaksi enemmän kuin Lugano saa Eisbären-otteluista. Siinä on tekemistä, muttei lainkaan mahdoton rasti tietenkään. Tappara vastaavasti tarvitsee otteluista vähintään kaksi pistettä varmistaakseen, että Skellefteå pysyy takana. Siis mikä tahansa voitto tästä pelistä varmistaa Tapparalle jatkopaikan ennen päätöskierrosta.
Suomalaisyleisölle tuttuja nimiä ei joukkueessa oikein ole. Suomalaisia ei ole ketään eikä liigapelejä ole vyöllään ulkkareillakaan. Nostetaan seurattaviksi pelaajiksi sieltä 32-vuotias laitahyökkääjä Oscar Möller, joka on kapteeni ja varmaan seuralegendaksi vähintään matkalla. Hänen nimellisen kolmosketjunsa toisella laidalla viilettää AHL:stä saapunut kanukki Adam Mascherin Top Scorer -hirvitys yllään. Toinen kanukki Jayce Hawryluk pelasi viime kaudella 30 peliä Canucks-paidassa. Puolustaja Jonathan Pudas vaikuttaa hyökkäyssuuntaan pätevältä pakilta. Viime MM-kisoista muistuu mieleen, muttei olisi muistunut lainkaan mieleen, että on pelannut näköjään viime kauden Jokereissa. Kokoonpano on viime ajat kaikkineen näyttänyt tältä:
Vaikea ennakoida, muuta kuin Tapparan loukkien kautta. Lugano voitti molemmat pelinsä, vaikka ei Tapparaa vastaan ollut vakuuttava. Nyt toki sarjat alkaneet ja SHL:ssä on kulkenut hyvin toistaiseksi.
Aika skeptinen olo tämän matsin suhteen. Yleensä ruotsalaisjengien vauhti on ollut CHL:ssä meille myrkkyä, mutta vaikea sanoa onko Skellefteå tuollainen jengi. Tappara on pelinsä kanssa ongelmissa, mutta maisemanvaihto toisen sarjan jengiä vastaan voi toimia piristysruiskeenakin.
Jotenkin tuntuu, että nämä pisteet jää Ruotsiin, mutta ensi viikolla kotona ollaan valmiimpia.
– Tahti on tiivis ja loukkaantumisia tulee. (Jukka) Peltola , (Joni) Tuulola ja (Otso) Rantakari ovat varmuudella sivussa. Sitten on paljon kysymysmerkkejä, kuten (Tyler) Morley ja (Kyle) Platzer , Tapola luettelee.
No se on tietenki hyvä, jos Morley on kysymysmerkki. Mitenhän suuri painoarvo tällä pelillä on jatkon kannalta? Itse oon aika laiska ja huono etsiin tietoa semmosista asioista, että mitä voitolla saa ja mitä voi vielä häviöstä seurata jne.
Juu kyllä kaiken maailman Jukurit ja SaiPat on niin nähty. Keski-Euroopan ja Ruotsin joukkueet isompi pelillinen haaste. Nähdään missä liigan taso menee isoimpia kilpailijoita vastaan.
Komppaan edellisiä; kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin joku lokakuinen Jukurit-ottelu.
Vaikea ottelu; tämä CHL:n alkulohkon aikataulutus on ylipäänsä jotenkin kumma. Ensin pelataan 4 ottelua vauhtilätkää, jonka jäljiltä Tapparalla tuntuu olevan kauden alussa lieviä vaikeuksia ns. vaihtaa lennosta Liigan bussi-parkkiin/esto-kiekkoon. Kun taas saadaan Liigakiekosta ote, koettaa 2 CHL alkulohkon peliä, jotka ovat muistini mukaan menneet järjestäen heikommin, kuin nuo 4 alkulohkon avaavaa ottelua. Väittäisin myös että CHL-peleihin valmistautuminen näkyy Liigan puolella ns. hitaina iltoina ja reenijumeina.
Vaikeaa tai mahdotonta toki erottaa Liiga ja CHL-pelejä tyystin, joten ei liene muita vaihtoehtoja kun reenata Rautakorven nimeämää ameebaa ja vaihdella pelityyliä sarjan mukaan ja koettaa kannattajana kestää niitä kompromissejä joita väkisinkin seuraa siitä, että pelataan Liigan rinnalla CHL:ää.
Hankala peli tulossa jos joudutaan vetämään Virta-Rauhala-Rönni-Moilanen keskustalla peli läpi. Toivotaan kuitenkin ottelusta pisteitä niin sitten ei Tampereen pelillä niin suurta merkitystä ole.
Itse näen tämmöisen keskellä kautta pelattavan CHL-jutun ihan vaan riskinä.
Ihan kiva että kaikki saavat vaihtelua, ja kiva sekin jos Tappara pärjää. Ehdottoman kiva jos pelissä on kentällä muutakin kuin kahvaamista ja kiekottoman pelaajan estämistä.
Mutta tärkeintä ja ainoa odotus itselleni on oikeasti se, ettei tulisi tämmösen pelin takia yhtään uutta loukkaantumista.