Olisiko toissakauden Jukurit lähin verrokki? Runkosarjan kakkonen, mutta sitten Olli Salon KooKoo pisti koohottajat taskuunsa.
Pekka Jormakka sanoi suoraan TV-kameralle, että raskastahan se on playoff-tahdissa juosta koko ajan pää kolmantena jalkana.
Hyvät palstalaiset, on aika heittää tuurikiekon kuninkaan ja amatöörin lyhyt analyysi…
Fanikatsomossa oli kova meininki tänään. Itsekin siellä huutelemassa.
Joukkueen selkä ei suoristunut, oli vähän tunnetta ja yritystä (muttei ideaa).
Tapparan puolustuspelaaminen on surkeaa. Merkkausvirheitä, kavereita vapaana omalla maalilla.
Tapparan avauspelaaminen on vielä paskempaa. Syötöt vastustajan lapaan, vauhtilähtöjä ei juuri ollenkaan ja uskomatonta, mutta totta: puolustajat avasivat seisoville miehille. Mitä ihmettä? 
Anton Levtchi on aivan yössä ja otti turhautuneena vielä pelin lopussa jäähynkin.
En tiedä miten mahdollista, mutta Rönni on vielä enemmän yössä kuin Levtchi. Vastustaja teki ainakin kaksi maalia, kun Rönni ei huolehtinut miehestään. Tätä tekemistä ei voi puolustella mitenkään.
Koohottajat olivat kyllä pelillisesti niskan päällä kyseisessä sarjassa, mutta Nick Malík pisti Jukurit taskuunsa (torjuntaprosentti 96,3% ja keskimäärin 31 torjuntaa per ottelu). Ja Salo saa kiittää myyttisen pudotuspelivelhon maineen muodostumisesta.
Tänään Skellefteåta vastaan ei omaan silmään pelattu kunnolla oikein mitään - ei karvattu lujaa, muttei kontrolloitukaan oikein. Vähän jäi sellaiseksi välimallin touhuksi.
Levtchi - Liedes - Baptiste on malliesimerkki ketjusta, joka on vähemmän kuin osiensa summa. Kaverit kuitenkin yli 60 kaappia edellisillä kokonaisilla Liiga-kausillaan.
Alkukausi on ollut ihan ookoo, mutta ärsyttää, kun senttereitä ei ole rosterissa.
Tämä. Tappara selvästi ottanut karvauksesta napsuja pois, mutta kaikkein karmein versio käytössä jolloin hyökkääjät karvaa muttei “päätyyn asti” ja samalla pakit valuneet liian alas. Tällöin tälläinen vastustaja kiekottelee nautiskellen itsensä vauhdilla keski-alueelta Tapparan alueelle.
Itse näkisin, että ”nopea pystysuunnan kiekko” on osittain nopeita jalkoja, mutta kyllä kiekon pitää myös liikkua nopeasti ja selkeillä syötöillä lapaan.
Yksinkertaisin esimerkki:
Pakki avaa sentterille, joka levittää laitaan. Laituri polkee kohti maali ja laukoo, sentteri painaa itse maalille riparien perään. Toinen laituri ja/tai pakki porrastaa.
Yksinkertaisimmillaan näin. Tässäkin tapauksessa kiekko tekee työtä.
Jukureiden tärkein toissakauden runkosarjamenestystä selittävä tekijä taisi kuitenkin olla nopeat käännöt keskialueelta ja hyökkäyksessä alivoimaisenakin voimakas maalia kohti pelaaminen. Materiaali tuki tätä pelitapaa. Pudotuspeleissä pelitapa ei enää ollut yllätys ja KooKoo minimoi keskialueen menetykset ja puolusti keskustaa. Toki Jukureiden kuluttava pelitapa oli riskialtis kun pelejä on tiheämmin.
Tappara opettelee uutta ja se ei ole helppoa kun useampi vuosi on vedetty suurin piirtein samalla systeemillä. Valmennuksella on tahtotila pelitavan suhteen, mutta kyllähän sen toimivuutta arvioidaan koko ajan ja tarvittaessa tehdään muutoksia.
En ole koskaan nähnyt kiekkoa, joka töihin alkaisi. Ihan sama pelataanko viiveellä vai pystysuuntaa. Olennaista on, pelaavatko kaikki samaa kiekkoa (huom, vältin trendaavat kuten esimerksi “pelikirja”). Tällä hetkellä eivät pelaa, mutta en heittäisi seiskaa kaivoon vielä.
Liian geneerinen esimerkki. Kyllä ei nykykiekossa voi hakea sitä sentteriä aina siitä sinisen päältä levittämään laitaan. Laidastakin voi levittää keskelle.
#kieliposkessakirjoitettu
En kerennyt katsomaan peliä, joten luin otteluseurannan. Viimeisin tilannepäivitys oli 2-2, sitten olikin vaikea seurata ja yhtäkkiä oltiin kolme takana!
7p riittää todennäköisesti jatkoon Chl:ssä, joten sen suhteen ei hätää pitäisi olla. Muutenhan peli on vaikeampaa kun sen uskottiin olevan. Ei näytä voittavalta joukkueelta ja liiga alkaa heti kahdella pahalla kotipelillä.
Eikö tämä ole hyvä asia?
Hyvä vaan niin saadaan kova tasonmittaus heti alkuun niin tietää missä mennään
Juu alkakoon vaan näillä peleillä. Ehkä se herättää seurajohdon nykyrosterin osalta, jos nämä pelit eivät suju ja toisaalta jos tulee voitot hyvällä pelillä, niin ollaan oikealla tiellä. Oma näkemys on vaan se, että joukkue olisi selvästi laadukkaampi ja tasapainoisempi yhdellä jämäkällä puolustuspään hankinnalla ja hyökkäävällä sentterillä vahvistettuna.
Tapparan (kärki)hankinnat ovat SHL-pudokkaita ja eilen vastassa oli Pohjolan NHL-simulaattori. Siinä on tasoero. Skellefteå oli kovin vastus, mitä Nokian Areenassa on koskaan vieraillut. Joku palstaveli tämän hyvin nosti seurannassa kommentoimalla, että kauden kovin vastus. Laajennan hieman ja sanon, että laadukkain vastustaja joka on Areenalla vieraillut. Skellefteå näytti tempolätkän mallia, missä syötöt napsuu lapaan. Hyvä oppitunti Tapparalle, kun tempolätkään pyritään.
Mä en ymmärrä tätä hehkutusta. Tää sun simulaattori oli ihan köysissä heti ku saatiin omaa peliä vähän kulkemaan. Ei todellakaan ollut laadukkaampi, kuin esim. Viime kauden Zug. Veikkaan että Ranskan NHL simulaattori olis kans tehnyt maaleja areenassa 2-0 ja 3-1 hyökkäyksistä
Eilinen olisi ollut ihan voitettavissa ilman karmeita oman alueen merkkausvirheitä. Kaikki muut paitsi 0-2 alivoimamaali menee omien sekoilujen piikkiin.
e. Tapparan ylivoimapeliin voi olla tyytyväinen.
Tapparan bounce back tilanteessa 0-2 oli vertaansa vailla ja Skellefteå oli hetken aikaa mankelissa. Mutta yhtä nopeasti, kun Tapparan hurmos syttyi, niin se myös sammui.
Peli aaltoilee aina.
Vertaaminen on vaikeaa, koska nämä ovat alkukauden pelejä. Kärjistäen Tappara-fanien näkökulmaa hämärtää se, että finaalipelit ovat ne, joita muistetaan edellisen kauden huipennuksesta. Se joukkue on aivan eri vaiheessa silloin keväällä. Syksyllä nimilistalla ja jatkumolla on enemmän merkitystä kuten arvata saattaa. Skellefteå ei aloita uutta projektia vaan jatkaa olemassa olevaa, ihan samoin kuin Tappara ja Tapola loivat ja jatkoivat samaa pari viimeistä kautta. Grönborgin Tappara on uusi joukkue, jolla on yhteisiä kokemuksia alle kuukauden. Pelaajia jatkumolla, mutta paljon uutta. Tässä suhteessa on helppoa ymmärtää näkemys siitä, kuinka laadukas Skellefteå oli suhteessa Tapparaan.
Vaikka kuinka itse haluan uskoa, että tämänkin kauden Tappara on hyvä, on silti aika kova odotus, että taistelisimme CHL:ssä ja Liigassa mestaruudesta. Todennäköisesti ei taistella eikä ainakaan molemmissa. Niin paljon muutoksia taustalla on, että nyt pitää olla kylmä pää ja kestää merivettä. Palaan edelleen siihen filosofiseen kysymykseen, pitääkö toimivaa rikkoa. Tapparalla oli Tapolan johdolla toimiva pelitapa, joka viihdytti ja voitti. Sen näkemyksen jakavat kaikki. Tapolan arki on nyt Bernissä ja Tapparalla alkaa uusi aikakausi.
Grönborg tuntee aivan varmasti ruotsalaisen ja sveitsiläisen kiekon. Hän on valmentanut tuloksekkaasti maajoukkueessa asti. Ei kuitenkaan ole realismia, että Grönborgin pelilliset halut olisivat juurtuneet tässä ajassa Tapparaan. Minä haluan katsoa, mitä se pelin nopeuttaminen käytännössä on ja en halua nähdä sitä, että aloitamme paluun kohti menneisyyttä heti ensimmäisen tappion kohdalta. Skellefteån prosessi on aivan eri tavalla ja eri vaiheessa valmis kuin Tapparan, vaikka heilläkin CHL:ssä on yskinyt. Tämä oli hyvä pohja tulevalle Liigakaudelle. Katsotaan, missä Tappara on keskiviikkona, kun nousukuntoinen Pelicans alkaa puntaroida Liigassa.
Toisen erän maaleista kaikki olivat ”joululahjoja”. Huomasi, että Tapparan peli ei tule vielä selkäytimestä, joten siinä oli tulos SHLn ylemmän keskikastin jengiä vastaan yksittäisessä pelissä. Liigassa vastaavilla otteilla ollaan sijoilla 4-6 runkosarjassa.
SKE oli varmasti myös ärsyyntynyt Rouen-tappiosta ja heillä oli iso tarve pisteille. Olivat ennen eilistä playoff-viivan alapuolella. Vieraat tulivat tilanteisiin kovaa ja mailaniskuja ei säästelty. Olivat aikalailla pakkovoiton tilanteessa, jos jatkoon mielivät.