Näin pelistä (striimistä) alun, eli molemmat maalit. Sitten lähdin pitkästä aikaa omalle palloiluvuorolle nyt kun hallissa on vielä valot.
Menetinkö jotain? Mitä uutta tämän kauden Tapparasta maalien jälkeinen matsi toi esille?
(Kysymys täällä, kun seurantaketju on jo kiinni.)
Ei nyt uutta, mutta varmisti sen että tänäkin vuonna tullaan Sport-peleissä kiroamaan lepsuutta.
Hyvä tulos kätkee allensa heikon 5vs5 pelin. Odotettavissa hankala kauden aloitus, kun vastaan tulee tarkemmin keskialuetta puolustavia liiga joukkueita.
Heikoin kolmikko oli ehdottomasti ykkösketju.
Helkku oli myös tänään tukipilari viisikon takana. Raippaa lopun jäähyistä Puhakalle ja Virralle.
Kemmu janoaa toista CHL-pyttyä.
Hallista nähtynä Lehterä ei saanut yhtään apuja ketjukavereiltaan tänään. Kemiläinen yritti teloituttaa kahdesti Lehterän avaamalla epämääräisellä syötöllä juuri, kun Lehterää vastaan tuleva pakki oli valmis niittaamaan Jorstin heti, kun saa kiekon. Merelä oli ihan pihalla kiekollisena eikä Savinaista tuntunut nappaavan peli yhtään.
Eikös sen ekan syötön antanut Seppälä? Vai katsoinko väärin
Saattoi olla Seppälä, mutta Jorsti joutui vähän orvoksi tänään. Kemmulla meni vähän yliyrittämisen ja paniikin sekamelskaksi osat “kaverisyötöt”…
Syötössä on aina kaksi osapuolta syöttäjä ja vastaanottaja. Jori Lehterä haki tuota klassista sentterihakua väkisin ja ”pakotti” pakin avaamaan hänelle.
Sitten taas toinen puoli asiassa. Sentterin ei tarvitse ottaa pakin suisidi-syöttöä haltuun, vaan antaa sen mennä keskialueelle ja suojaa itsensä taklaukselta. Tätä olen junnuillekin sanonut; pakin epämääräistä syöttöä ei tarvitse ottaa haltuun, vaan päästää sen läpi ja suojaa itsensä.
Lisäksi noista metrin siirtelyistä keskialueella ja omassa päässä olisi hyvä päästä eroon. Hidastavat vain peliä.
En ole erimieltä kanssasi tuosta sentteripelin periaatteesta. Molemmissa “tapposyötössä” oli Lehterä jo pitkään menossa, mutta pakin viivytys aiheutti tilanteen pussittumisen (minun näkökulmastani). Näytti itsestäni siltä, että avaus lähti toivottoman myöhään, kun puoli katsomoa ähki, kun syöttö lähti → jokainen tajusi syötön olevan ihan kamikaze ja käytännössä summpuun. Voin olla väärässäkin, mutta tuolta se näytti C6:en eturiville.
Vahvasti sama näkemys. Oli sellaista flipperiä välillä, että toivon sen loistavan lauantaina poissaolollaan.
Mutta jotten olisi vain negatiivinen, annetaan posit vielä:
Positiivinen lähestymistapa tähän peliin on, että ensimmäinen erä antoi odottaa jotain aivan mieletöntä, mutta ensimmäisellä erätauolla tämä kaikki katosi.
Voittaminen on sinällään tärkeää, joten liikaa ei negatiivisissa asioissa jaksa uida. Tappara puolustaa edelleen vuodenajan huomioiden kärsivällisesti sekä laadukkaasti. Puolustamiseen osallistutaan ihan koko joukkueen voimin eikä oikeastaan vapaamatkustajia ole.
Kausi on startannut kaikin puolin hyvin, joten mitäpä tässä valittamaan? Ehkäpä siis valitan ihmismielestä, joka tulee koitumaan jossakin vaiheessa Tapparalle kohtalokkaaksi. Nyt ilmeisesti voittoputki harjoituskaudesta ja CHL:stä alkaa olla joukkueelle riittävän pitkä, jotta sitä minimisuoritustakin uskalletaan hakea.
Puolustuspelaaminen kun jätetään luvusta, jossa tietysti Heljangolla järkyttävän iso ruutu, niin ei tuosta toisen ja kolmannen erän esityksestä ainakaan tyylipisteitä voi jakaa.
Tapolan sanat haastattelussa kiteytti homman:
“Ihan ok ensimmäinen erä ja tulos hyvä, mutta toinen erä oli erikoista räpeltämistä. Paljon on joukkueella vielä kasvuvaraa. Kolmannessa erässä tehtiin viimeisellä viidellä minuutilla kaikki mahdolliset virheet.”
Jotenkin en saa sopimaan Savinaista ja Merelää samaan ketjuun. Eivät oikein löydä toisiaan.
Yksi ongelma on että Merelä pitää kiekkoa liikaa. Kun Lehterä on syöttänyt Merelälle, Valtterin pitäisi jossakin kohtaa palauttaa kiekko Lehterälle ja Merelän pitäisi siinä kohtaa hakeutua ilman kiekkoa vaan tyhjään tilaan. Tästä tää on kiinni pääosin.
Kyllä Lehterä heittää kiekon sitten sinne tyhjään tilaan Merelälle vaikka se olisi kuinka vaikeassa paikassa vaan, syöttö tulee kyllä.
Samaan aikaan Savinainen ährää omiaan maalinkulmalla ja aihettaa kaaosta. Ja imee vastapuolen pelaajia kiinni itseensä.
Aika vähän palstalla on hehkutettu Philip Granathin repivää poikittaissyöttöä Jere Henrikssonin maaliin. Syöttöhän oli ihan tasoa Jori Lehterä.
Oli kaikin puolin hieno hyökkäys. Avaus Henrinksonille, joka jatkoi vauhtiin Moilaselle keskelle. Henriksson kääntyy ja lähtee polkemaan mukaan hyökkäykseen. Moilanen levittää laitaan Granathille, joka hivenen hidastaa ja syöttö toiselle laidalle Henrikssonille ja PUM.
Hieno syöttö tosiaan, muutoin Granath luopuu usein kiekosta erikoisissa tilanteissa. Tilanteessa jossa olisi itsellä tilaa edetä kiekollisena keskialueella, Philip syöttää kaverille viereen ahtaaseen paikkaan joka johtaa keskialueen kiekon menetykseen. Jos kerran kaverilla vauhtia ja käsiä riittää, voisi itse pysyä pidempään kiekollisena vastuun siirtelyn sijaan.