Ylläpitäjät deletoikoon tai siirtäköön tämän toisaalle, jos omaa ketjua aiheelle ei nähdä tarpeelliseksi tai jos sellainen jossain jo on. Itseäni kiinnostaisi seurata tätä näkökulmaa yleistä energiakeskustelua spesifimmin, ja siksi tällainen ketju voisi nähdäkseni olla perusteltu.
Olen miettinyt erityisesti jäähallien (ja areenoiden) tilannetta jo aiemmin ja tänään silmien eteen lipui tämä:
Näin Helsingissä.
”Jos lisärahoitusta ei tule, ei nykyistä palvelutasoa voida säilyttää, Arhinmäki sanoo. Esimerkiksi kirjastojen, uimahallien, urheiluhallien tai muiden toimialaan kuuluvien palvelujen aukioloaikoja voitaisiin ensi vuonna joutua lyhentämään energian säästämiseksi. Joitain tiloja voisi olla myös tarpeen sulkea tilapäisesti.”
Kai kuntapuolen omistamat jäähallit vielä pärjäävät mutta yksityisten kohdalla on jo asiaan herätty, ainakin Pirkanmaalla on jonkinlaisia suunnitelmia pienemmille junnuille jos/kun Tampereen yksityisten hallien valot eivät enää syty.
Aiemminhan Jääkiekkoliiton joku noheva tiedottaja lausui oman kantansa liiton nimissä pelimäärien laskemisesta vedoten sähkön hintaan. Taitaa olla ainoa syy pelimäärän laskemiseen vakava tuomaripula.
Otetaanpa muistiin Tapparaakin liippaava juttu Norjasta eli Martin Røymarkin kommentti (jäähallien sähkölaskut paisuneet myös Norjassa kestämättömälle tasolle):
– Tämä on täydellinen skandaali. Viime vuosina meillä on ollut pandemia, jonka aikana lapsilta ja nuorilta on evätty urheilu, nyt meillä on uusi tilanne energiakriisin kanssa. Yksityisomisteiselle ja hyväntekeväisyyspohjalta toimivalle seuralle tämä on täysin mahdotonta, Tapparassakin kiekkoillut hyökkääjä päivittelee.
Haukiputaan jäähallia ei ilmeisesti ole saatu edelleenkään auki ja Raaseporin jäähalli on menossa konkurssiin.
Mahtoiko tuonne kannattaa hallia edes rakentaa:
Raasepori oli viimeinen yli 20 000 asukkaan kunta Suomessa, joka sai oman jäähallinsa. Se toimi hallina yli 40 000 ihmisen talousalueelle. Nyt halli on konkurssin partaalla.
Paikallisella kiekkoseuralla on neljä joukkuetta ja halli piti saada.
Ice Teamilla on neljä juniorijoukkuetta, ja se järjestää kaksi kertaa vuodessa luistelukoulua lapsille. Lisäksi koululuokat ja aikuisten harrastejoukkueet käyttävät jäähallia satoja tunteja vuodessa.
Kun hallin varauskalenteria katsoo esim. ensi vuoden ekojen kokonaisten arkiviikkojen osalta kun lomien jälkeen kaikki toiminta pyörii taas normaalisti niin ei hallista kauhean montaa jäävuoroa ole myyty.
Ilmeisesti on luotettu, että kyllä kaupunki hoitaa.
Halliyhtiö haki Raaseporin kaupungilta 60 000 euron ”siltarahoitusta”, jolla kausi oltaisiin pystytty viemään loppuun. Tämän jälkeen yhtiö olisi voinut etsiä pidempiaikaisen ja kestävämmän ratkaisun rahaongelmiinsa.
Lindholm kertoo kaupungin vedonneen niin kutsuttuun de minimis -sääntöön, jonka mukaan se ei saa tukea yrityksiä kolmen vuoden aikana yli 200 000 eurolla. Tämä on Lindholmin mielestä väärin.
– He ostavat jääaikoja 50 000 eurolla per vuosi ja kutsuvat sitä tueksi, vaikka se ei ole vastikkeetonta. Mehän annamme vastikkeena heille ilmaisia luisteluja.
Ei olisi kannattanut Alueella jonkin verran liikkuneena: Repaleinen kaupunki. Entinen Pohjan kunta näivettyy kuoliaaksi. Karrikoiden sieltä saisi yhden junnujoukkueen kolmosketjun kasaan. Toki siellä on arvostettu Nordcenterin golfkenttä, mutta eivät sitäkään paikalliset pystyssä pidä.
Karjaa, jossa jäähalli sijaitsee, on käsipallokunta. Myös junnuille. Miksi hallia ei ole rakennettu Tammisaareen, joka on edes jonkinlainen keskittymä alueella.
e: kysäisin just Länsi-Uudeltamaalta syytä, miksi halli Karjaalla. Siitä ei ollut tietoa mutta tuli “kiroilua” nauruhymiön kera. Halliyhtiö on (oli?) yksi asiakasyrityksistään. 