Joukkueessa on liikaa peruspilareita, jotka tärkeimmällä hetkellä ovat pettämässä. Tosin ikinä ei olisi uskonut, että näin käy. Kuusela yrittää ja painaa minkä pystyy ja Pate laukoo, mutta enää ei uppoa. Karhunen on päästänyt maaleja, mutta myös ottanut paljon pahoja. Jos ei tee maaleja, ei tappioista voi syyttää maalivahtia. Kyllä mää vaan ihmettelen mitä on tapahtunut osastolle Haapala, Lajunen, Peltola, Karjalainen, Järvinen, Ilomäki, Elorinne, Mäntylä, Savinainen. Kuka olisi viikko-pari sitten uskonut, että tämä osasto kyykkää finaaleissa ja meidän varmin pelaaja on Otto Rauhala. Vielä on aikaa ja toivoakin, mutta paljon pitää muuttua ja muuttaa. Todella paljon. Muuten pelit on ohi lauantai-iltana ihan omista “ansioista”. Kieltämättä vastuskin on kova, mutta odotettiinko finaaliin jotain muuta.
Onkos tää touhuaminen nyt kuitenkin kuin runkosarjan kuvaus? Pitkin kautta on peleissä ollu sellasta nysväämistä ja kädettömyyttä tehdä niitä maaleja.
Hifki vetää nousujohteisesti päätyyn saakka, siellä on tähän asti osattu tehdä asiat oikein.
Uskon että eilinen selkäsauna oli juuri se mitä kaivattiin.Nyt jos joukkue ja Tapola ei ota päätä pois perseestä niin saa heittää kaikki Tammerkoskeen.Vahva luotto on että tiistaina juhlitaan Tampereella meidän mestaruutta
Kyllä sen ekan 4-0 piti olla jo riittävä herätys, eilinen oli jo sitten jotain ihan muuta. Omaan silmään näyttää siltä, että se vuori joka piti kiivetä oli Kärpät. Nyt on rengas tyhjä ja näyttää tyhjäksi jäävän. Joukkue näennäisesti yrittää, mut ei ihan riitä. Kiukuttelu kertoo sen että tuote ei ole kunnossa ja pelaajatkaan ei enää luota. Perjantain peli on iso mahdollisuus tai joutsenlaulu. Nuhanen maalin voitto jättää edelleen kyssäreitä, 4-5 maalin voitto palauttaa junan kiskoille. Tappiolla la pelin voisi jättää pelaamatta.
Viisi päivää, kaksi selkäsaunaa. Kysymys kuuluu, miksi se ensimmäinen ei ollut riittävä oppitunti? Isoja ongelmia on ja aikaa on vähän. Nyt todellakin katsotaan koko joukkuetta ja ne parhaat kokoonpanot on valmennuksen löydettävä. Esityksen on parannuttava 200 %.
Me nukuttiin, kun finaalit alkoi, mutta saatiin se herätys 4–0:n muodossa. Sitten kuitenkin uinuttiin vielä toisessakin ottelussa ja vain torkuttamalla herätyskelloa otettiin voitto. Sitten nukahdettiin hyvään oloon uudelleen kuin lämmintä maitoa oltaisiin juotu. Eilen herättiin kesken makeiden unien siihen, kun vihollinen takoo ahteriin 6–0.
Minun visioni on se, että perjantain peli ratkaisee aivan kaiken. Häviö siitä, enkä usko, että voidaan ottaa kahta voittoa pääkaupungissa. Hyvinkin mahdollista, että siinä vaiheessa HIFK:n mestaruuslippikset voi jo painaa. Toisaalta voitto perjantaina ja uskon, että back-to-back-raivolla voidaan kairata ryöstö jo lauantaina.
Loppujen lopuksi tämä joukkue – tai urheilulaji – on viimeisten neljän vuoden aikana osoittanut, että koskaan ei pitäisi odottaa mitään. Sitä hyvää tulee, jos on tullakseen.
Todella hienoa, että pelaajat avautuvat, mutta onko oikea paikka median edessä? Minusta joukkuehengen kannalta asiat pitäisi selvittää joukkueen kesken. Hauen kutu alkaa kohta, joten voisivat käyttää alisuorittajia täkyinä. Minusta kuulostaa erittäin ihmeelliseltä, että kaikki eivät olisi täysillä mukana (siltä se kyllä näyttää), kun pelitahti finaaleissa on vielä suopea pelaajille.
Vaikka turpaan tulisi, niin ei se todellakaan ole häpeä. Ei moni pysty taistelemaan vuodesta toiseen mestaruudesta.
Hifk teki Jypistä huonon, niin ei pitäisi kenellekkään tulla yllätyksenä miten hyviä he ovat. He ovat jatkaneet sitä hyvää peliä mitä pelasivat runkosarjassa tai oikeastaan parantaneet sitä vielä pari kolme napsua. Hifk peli tuskin muuttuu, mutta pystytäänkö me kiipeemään jyrkkä rinne ylös?
Joku puhui, että Hifk vaan hyökkää, mutta näyttää siltä, että Törmänen on opettanut pelaajille muutamassa viikossa puolustamisen. Tapolalta odotan nyt riskejä.
Eikös Ässiä vastaan 2013 finaaleissa myös hävitty kaikki vieraspelit aikalailla 6-0? Vai muistanko aivan väärin. Tästäkään ei kuitenkaan opittu mitään sarjan aikana. Kaikki ei kuitenkaan ole pelkästään Tapparan huonoutta, vaan IFK vain yksinkertaisesti on parempi aivan jokaisella osa-alueella. Silloin yleensä lukemat ovat tuollaiset.
Lamaannuttaa? Kuinka koomassa olevan voi enempää lamaannuuttaa?
Se on kai kaikille selvä, että suurin ongelma Tapparalla on tuo henkinen takalukko, joka vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Ei uskalleta, ei luoteta jne.
Perjantaina on kaiken muututtava, henkinen tila on saatava voittavaan moodiin. Keskialueen peruuttelun on loputtava, Hifkin keskialueen sumppu on ohitettava keinolla millä hyvänsä. Peliä nopeuttamalla tai sitten kiekko päätyyn ja armoton prässi pakkeihin. Peruuttelemalla annetaan kaikki aseet punaisille.
Eilinen oli todella masentavaa katsottavaa, mutta perjantai voi muuttaa jälleen kaiken! Olisikohan eilinen peli saanut uuden suunnan mikäli AI:n missattu varma maalipaikka olisi tuonut toivotun tuloksen? Jos, jos… Tappiota ei tosin selitä pelkästään Tapparan heikko esitys, Hifk oli hyvä ja pelasi Tapparan huonoksi.
Kattelin äsken vielä noi eilisen maalit… hiljaseks vetää se miten löysästi niissä puolustettiin, muka pidettiin vastustajan maila pois. Kyllä saa melkoinen ihme tapahtua, että tästä vielä mestaruuteen noustaan. Luulis tässä vaiheessa kautta sällejä kiinnostavan homma, mutta. Siellä on hifkillä semmone henkinen yliote tällä hetkellä jo muutenki vahvana joukkueena.
Noilla Helsingin esityksillä joukkue ei muuta ansaitse kuin hopeen, jos edes sitäkään.
Jotenkin tuo joukkueen henkinen lukko näkyi maalipaikoissa. Savinainen ampuu ohi kiekosta, Ilomäki tyhjästä ohi, Haapala tyhjästä ohi, Lajuselta säälittävä laukaus 2vs.1 hyökkäyksessä, Kuuselalta heppoinen ratkaisu Haapalan suorituksen jälkeen…
Laineeltakin ehkä vähän huonompia laukauksia tällä kertaa mutta maalia kohti osa kuitenkin ja Husso otti hyvin kiinni.
Hävittiin 5-1 & 4-0 pelit kaksi ja neljä. Kutospelissä oltiin voittokamppailussa mukana, mutta hävittiin Metsolan hörpyihin 3-2.
Oli kyllä tuskastuttavaa katsoa, kun Tappara puski päin viiden miehen levyistä “punamuuria” keskialueella. HIFKin kommentit “ettei puolustusta harjoiteltu” -voi unohtaa… Hävitäänkö peli siis omilla aseilla? Nordiksella nolla tehtyä maalia kahdessa pelissä ei kyllä lupaa hyvää noin jatkoa ajatellen, mutta ei juuri tuurikaan ole ollut puolella…
Mutta sarja ei tosiaankaan ole vielä menetetty ja on sitä mestaruuksia hävitty 1-3 tilanteestakin. Meillä on nyt yksi voitto ja tarvitsemme vielä kolme keinolla millä hyvänsä. Niin kauan kun vastustajalla ei ole neljää, niin kaikki on mahdollista.
Pakko uskoa 
HIFK on loistava, ei mitään pois heiltä. Nostan kuitenkin jo liveen laittamani Karri Kiven lauseen: Ne tuli just läpi Kärppien keskialueen trapista, joka on Liigan kurinalaisin!
Miksi nyt ei päästä? Tampereen pelissä loppua kohden Tappara vei kaksinkamppailut ja itse nostian asian IFK:n akilleen kantapääksi. No, eilen IFK vei kamppailutkin jälleen vakuuttavasti.
Tästä tulee tosiaan mieleen tuo Ässät sarja, joskin IFK on paljon taitavampi, eikä meillä nyt ole edes kotietua. Jotenkin täytyisi nyt päästä tästä selviytymis-moodista joukkueeksi joka määrittää pelin rytmiä. Tekisi mieli laittaa tähän nyt Lasse Kukkosen naaman kuva otettuna minuutti ennen kolmatta Kärpät-peliä. Se on nyt se lataus ja asenne mikä tarvitaan, jotta päästään edes haastamaan.
Ei ole mitään sarjaa menetetty ennenkuin toisella on 4 voittoa. Mutta niinkuin täälläkin on moneen kertaan sanottu: huolestuttavaa tästä tekee nimenomaan sen että Tappara ei ole kummassakaan Helsingin pelissä ollut lähelläkään voittoa. IFK oli sen sijaan erittäin lähellä voittoa hakametsässä. Vaikka Tapparalla olisi kotietu ja johtaisi sarjaa nyt 2-1 niin silti tsäänssit olisi aika samalla tasolla kuin tuossa 2013 Ässät-sarjassa. Selvää on että vieraissa ei voiteta yhtään ja kotonakin on erittäin vaikeaa saada voittoa.
EDIT: Pakko vielä sanoa että paras seitsemästä sarjassa, EI KUKAAN ota 4 voittoa säkällä. Pitäisi siis pikkuhiljaa alkaa tekemään asioita oikein.
Sinänsä kiinnostaisi tietää, että mikä on poikien luotto Tapolaan? Uskovatko ne itse siihen Tapolan systeemiin oikeasti ja jos usko on murentunut, niin kuinka paljon se vaikuttaa henkisesti siihen motivaatioon toteuttaa sitä? Voiko olla, että pelaajia ottaa päähän toteuttaa jäykkää ja joustamatonta systeemiä ja se aiheuttaa nyt tuota hitautta ja - suoraan sanottuna - selvää motivaation puutetta monella pelaajalla?
Jotenkin sitä kuvittelisi, että pelaajatkin olisivat voineet ehkä olla jo jonkun aikaa valmiita muutoksiin ja kokeiluihin, mutta Tapolan suunnalta niihin ei tule lupaa… en minä mistään mitään tiedä, mutta se on varma, että ilo ja hauskuus on ollut kadoksissa poikien pelistä koko finaalisarjan ajan. Toivottavasti nyt panostaisivat sen pelaamisen ilon löytämiseen nämä välipäivät. Väkisin pakottamalla ei ainakaan tule peleistä mitään. Nyt on musta jotenkin tuntunut, että joukkuetta yritetään pakottaa sellaiseen muottiin, johon ne eivät oikein edes halua enää sopia. Muotti ehkä tuntui sopivammalta Kärppiä vastaan, mutta ei enää Hifkiä vastaan.
Edelleen kuitenkin uskon, luotan ja toivon että kannua vielä nostellaan, mutta kaikkihan sen tietää, että väkisin yrittämällä se ei tule. Ilon kautta pojat, jääkiekko on kiva laji 
Sietäis saada joka iikka kenkää jonka motivaatio loppuu kun finaalit alkaa.
Tuo on kyllä täysin totta ja lääkkeet olisi löydettävä… Luovuttaa ei vielä saa ja paineet pitäisi saada sysättyä HIFKin harteille. Hopean pelko pitäisi saada muutettua kullan himoksi 
Kestäisikö HIFK seitsemännen pelin paineet, jos jollain ilveellä sinne asti saisimme venytettyä sarjaa… Aika näyttää.
Edit.
Tiede-lehdessä oli tähän liittyen juttu:
Aivokuvaus paljasti, miksi ihminen mokaa silloin kun eniten yrittää onnistua
Hienomotoriikan ohjailu tapahtuu tämän palautteen perusteella: jos meistä tuntuu siltä, että tarkkailijamme (yleisö) tahtoo meidän onnistuvan, annamme mennä ja pärjäämme hyvin.
Jos sen sijaan poimimme heistä negatiivisia signaaleja, jarrutamme ja suorituksemme takkuaa, tutkijat selittävät tutkimustiedotteessa.
”Tajusimme, että tämä voi nivoutua esiintymisjännitykseen, koska silloin erityisesti välitämme siitä, miten yleisö meihin suhtautuu”, Yoshie sanoo.
Ei tuo 6-0 täysi totuus pelistä ollut, koska aika moni maaleista tehtiin aivan siinä lopussa kun peli oli hävitty.
Aika monessa paikassa Tapparan ongelmia arvioidaan nyt henkisiksi. Jos tästä sarjasta ei saada aikaiseksi kunnon haastoa ja 105% yritystä, tuloksesta riippumatta, niin minä kyseenalaistan tämän kauden vauhdinjaon, joka oli käänteinen kolmeen edelliseen verrattuna: Syksyllä raikas, keväällä tahmea.
Viime vuonna joukkue selkeänä altavastaajana repi ja raastoi viimeisetkin bensahöyryt tankista ja sai mahdollisuuden voittaa 7. pelissä. Se oli fyysisesti ja henkisesti kova suoritus.