Calgary ja Albertville. Niin lähekkäin sanakirjassa. Sorry
Tätä vähän epäilin, no problemos
Tämä tapahtui Oulun Alppilassa Tirolintien tornissa . Vaimo joutui näyttämään lupalapun. Onneksi isänsä pakotti se hanķkimaan. Eli kyllä ne tarkasti noita opiskelijataloja hanakasti.
Itse muistan Breznevin kuoleman, ja kuinka niitä hautajaisia näytettiin Suomen TV:ssä keskellä päivää tuntikausia. Tai siltä se ainakin ala-asteikäisen mielestä tuntui. Toi on aina ollut mulle sellainen vahvin itse muistamani rähmällään olon ja Venäjän-pelon vertauskuva.
Ei tämä ole nyt eikä ole koskaan ollut mikään hauska juttu. Nämä sukupolvikokemukset varmaan olisivat oman ketjunsa aihe.
Joten laitetaan nyt loppuun kevennys ihan muusta. Eikö kukaan muu pelkää että Tampereen uusi jäähalli “kippaa”? Kun lippuja myydään toiseen päähän niin paljon enemmän kuin toiseen. Ja se halli on kuitenkin siinä vaan huterasti raiteiden päällä.
Tuli muuten mieleen, että en ole ikinä nähnyt TV-lupalappua Vaikka 80-luvun lapsi olenkin.
Ei mitään hätää. Vanhempiesi mahdollinen rikos🤔 on jo vanhentunut.
Tämä on jo yli 10 vuotta vanha Ylen juttu. Paljon on tekemistä tekkareilla jos haluavat pistää paremmaksi
Teekkarien kuningasjäynästä puoli vuosisataa
Tasan viisikymmentä vuotta sitten tekivät suomalaiset tekniikan ylioppilaat Tukholmassa pilan, eli kuten teekkareiden keskuudessa sanotaan jäynän, jonka hohto ei ole himmentynyt vuosikymmenten kuluessa. He kuljettivat nosto-operaation kohteena olleeseen Wasa-laivaan Paavo Nurmen pienoisveistoksen.
Harri Leppäsen mieleen nousevat väkisinkin mehevät jäynämuistot Polyteekkarimuseon Paavo Nurmi-vitriinin äärellä. Kuva: YLE
28.4.2011
Siinä riitti ruotsalaisilla meriarkeologeilla hämmästelemistä, kun he selvittivät 1628 uponneen sota-aluksen esineistöä.
Vuoden 1961 keväällä nostettu Wasa-laiva on edelleen yksi Tukholman turistivetonauloista, mutta Wasa-museossa ei teekkaritempauksesta ole juuri kerrottu.
Nostotöiden päätyttyä ihmeteltiin löytynyttä juoksijaa esittävää pienoisveistosta. Lopulta havaittiin, että veistos kuvasi suomalaista suurjuoksijaa Paavo Nurmea.
Kuinka se oli päätynyt vanhaan, satoja vuosia meressä marinoituneeseen sotalaivaan?
Pikkuhiljaa selvisi, että kyse oli pilasta. Suomalaiset teekkarit olivat olleet matkalla Göteborgiin opiskelijoiden perinteiseen kevätjuhlaan ja menomatkallaan tempaisseet kunnon jäynän.
Huolellisesti suunniteltu jäynä
Kuningasjäynäksi korotetun tempauksen toteuttajina olivat Harri Leppänen, Krister Ahlström sekä varsinaiset idean isät Martti Tuomola ja Matti Kaje.
- Martti ja Matti olivat ottaneet oikein kaiverruksilla merkityn pienoisveistoksen mukaan lähtiessään Helsingistä junalla Turkuun. Suunnitelma oli periaatteessa valmis, mutta yksityiskohdat hiottiin perillä, kertoo Harri Leppänen.
Yhdellä miehistä oli lehdistökortti, jonka avulla koko seurue pääsi hankkimaan “tiedustelutietoja” puolittain nostetun aluksen lähituntumaan.
- Krister Ahlström ja minä olimme vahdissa rannalla, kun Matti ja Martti uivat yöllä varovasti merenpuolelta aluksen äärelle. He olivat varustautuneet märkäpuvuilla, mutta mitään sukelluslaitteistoa ei operaatiossa käytetty, täsmentää Leppänen.
Jäynä onnistui täydellisesti
Kun teekkarivaltuuskunta rillutteli Göteborgissa hilpeissä keväthumutunnelmissa, oli veistos löytynyt aluksesta. Ruotsalaisasiantuntijoiden alkuhämmennyksen jälkeen juoksijan henkilöllisyys paljastui jokseenkin pian. Ihmetystä luonnollisesti herätti, miten pienoisveistos oli kulkeutunut historialliseen alukseen.
Tämä menee samaan kategoriaan mm-95 elokuvan tempauksen kanssa, kun vetivät Suomen lipun kuninkaanlinnan katolla salkoon.
Sukupolvikokemuksiin vielä ajankohtainen asia josta nykynuoriso ei ehkä tiedä mitään.
Pitkäperjantaina ja lankalauantaina kello 18.00 saakka oli 24 tunnin kärsimys, baareissa ei musiikki soinut, tanssia ei saanut, biljardipöydät hiljenivät ja tikat laitettiin piiloon. Olutta ja muutakin sai sentään nauttia mutta muunlainen ilonpito oli kielletty.
Tämä kielto taisi päättyä vuosituhannen alussa.
Olisko se ollu niin että kiirastorstaista klo 18 pitkäprjantaihin klo 18 asti oli tanssikielto ravintoloissa. Ei tikkaa eikä bilistä. Musiikkia sai soittaa hillitysti ja alkoholia nauttia illoisten normien mukaan. Ja ne normit oli kyllä hauskoja. Tarjoilijan pitisiirtää juomat jos halusit vaihtaa pöytää. Tanssipaikoissa ainakin myytiin illalliskortti illan aluksi. Toki nuorena miehenä wieninleike ennen viinan läträämistä oli ihan jees. Oi niitä aikoja.
Oli muuten ruottinlaivoillakin hassuja juttuja. Ammulla ku meni ostaan olusen niin piti ottaa jotain syötävää. No sehän muuttu sit niin että keitetty kananmuna ja kuus Auraa, ja näin se sujui. Voi että.
Näin oli, korjasin hieman.
Tänään Areenaan saapuessa ihan hauska juttu. Siinä jonoteltiin sisäänpääsyä, kun järkkärien ohjaamana TPS faniryhmä vietiin jonojen ohi omaa reittiään sisään halliin. Joku TPS kannattaja huutaa, että mitä te oikein jonotatte? Vastaus tuli takaa. Haista sinä ■■■■■■
Oli samasta TPS porukasta, josta tuo huuto kuului.
Olin vähän aika sitten Prisman itsepalvelukassalla piippailemassa ostoksiani. Sitten viereen tupsahtaa mummeli, joka alkaa heti valittamaan miten kassan käyttäminen on vaikeeta ja perseestä. Kuulemma vain ammattilaisten pitäisi piippailla ostokset.
Jos on tota mieltä, niin miksi sitten menee itsepalvelukassalle eikä peruskassalle?
Jonkun kiekkojengin poispilattu kannattaja? Meni, jotta saisi valittaa, viittä vailla priimasta?
“Upposi, kuin Moskva Mustastallamerellä.” Toni Wirtanen tänään Voice Of Finladissa, kun arvosteli esitystä. Naurahdin kyllä
Osuin, taisin aamulla toisessa ketjussa mainitakin, tänään samalle reitille missä TPS:n junioreiden kauden päätös risteili. Oli semihauskaa seurata laivan pubissa pronssimatsia, kun vieressä jutteli Ry:n kirkkain johto (jotka googlailun jälkeen osaisin nimetä), asiasta jos toisestakin.
Milloin tunnetun studiovieraan puhelinsoitoista ja niiden kohteista, milloin mistäkin. Jos joku yksittäinen tärppi pitää antaa, kokeilevat akatemian kärkijoukkueeseen kasvattaa uutta maalivahtia lattiapallon puolelta.
Kaveri on kuulemma sairaan nopea, erityisesti jaloistaan. Lajinomainen torjuntatyöskentely vielä vajavaista. Jää nähtäväksi oppiiko jääkiekkoveskan otteet, ja potkiiko nopeilla jaloillaan kiekkoja kulmiin, kuinkako korkealla tasolla? Vaiko laisinkaan?
Ilves pääsi mitalikantaan eilen ja onnittelut sinne luonnollisesti hyvästä suorituksesta. Tämän päivän Aamulehden etusivulla oli Ilveksen joukkueesta joukkuekuva ja juttua pronssijoukkueesta.
Sopivaa tilannehuumoria oli etusivuun mahtunut myös, kun Ilveksen joukkue kuvan vieressä oli juttu otsikolla “Hervanta on nyt suosionsa huipulla”. Aika näyttää pitääkö tuo paikkansa?
Ja toinen juttu missä mainittiin että puukotusten määrä on kasvanut…
Hervanta on rauhottunut tosi paljon. Nyt siellä voi jopa kuulla yksittäisen laukauksen.
Kävin tossa pikku jumpan vetämässä paikallisella salilla ja siellä pari vanhempaa ukkoo jutteli pukkarissa.
Ukot keskusteli alkuun Lehterästä (tai näin ainakin päättelin, kun mainittiin parisuhteet ym.) ja siitä, että Ilves tarttee hyvää alottajaa. Juttelivat myös alotuksien tärkeydestä mm. TPS-sarjassa.
No keskustelu päätty siihen, kun ukot rupes siirtymään salin puolelle ja toinen oli, että “saas nähdä tänään illalla, että voittaisko se TPS vähän” ja vastaus oli heti perään, että “ei muuta voi toivoa!”.